09.09.2024
Muistan miten minun lapsuudessani ostettiin useimmiten kaupasta jauhelihaa 250 g. Ei silloin mitään valmiita pakkauksia ollut vaan lihatiskin myyjä annosteli sopivan määrän ensin voipaperin kaltaiseen paperiin ja se punnittiin ja sitten käärittiin suojapaperiin. Ja kauppias tietysti jauhoi jauhelihat itse.
Tämä kaikki tuli taas mieleen siitä miten nykyään minulla on tapana lisätä jauhelihan joukkoon ainakin puolet kasviksia joskus enemmänkin. Nyt tietysti sitä runsaana rehottavaa kesäkurpitsaa , paprikaa, porkkanaa, tomaattia, sieniä .....enkä tee sitä pelkästään terveellisyyden vuoksi vaan pitkälti maun takia.
Sunnuntaina tein tortilla täytteen taas niin että puolet oli kasviksia ja meistä täyte OLI parempaa ja mehevämpää.
Ja vielä mehevyydestä ja ruoasta puheenollen.....
Tein luumupiirakan. Ei voi muuta kuin kehua vaikka se aika alkeellisen näköinen päälle päin olikin.
Mutta maku on se mikä ratkaisee aina 😋.
Minäkin muistan, kuinka liha käärittiin paperiin. Nykyään käytetään (liian) PALJON muovia! Piirakka näyttää makoisalta. Hyvää alkanutta viikkoa!
VastaaPoistaEi oltu yhtä hygieenistä niinkuin nykyään ja se taisi olla hyväkin asia.Aurinkoista viikkoa Sinulle ☺️🌞🍀.
VastaaPoistaKiitos! Ja aurinkoa piisaakin! ♥
PoistaMaku ratkaisee, se on selvä!
VastaaPoistaEnnen syötiin perunaa ja kastiketta ja välillä kastiketta ja perunaa ;D
Hyvin muistan vielä käyneeni tuollaisessa lihatiskikaupassa. Välillä näen unta edelleen, että olen yhdessä tietyssä kaupassa käymässä.
Niin juurikin että peruna ja kastike se tiellä pitää :-) mutta miten kummassa saatiin ne nykyään niin tärkeät vitamiinit ja hivenaineet ? Appelsiinejakin oli vain rajoitetusti joskus talvella.... ja kuitenkin tähän asti on selvitty vähän vaatimattomillakin eväillä :-). Nykyään täytyy syödä mukamas sitä jos tätä jotta terveenä pysyisi.
VastaaPoistaOlisiko ne vitamiinit ja hivenaineet tulleet meille lapsille kesän mittaan - ja miksei talvellakin - kun oltiin aina ulkona, eikä siihen aikaan tunnettu aurinkovoiteita? Talvella Niveaa poskiin, ettei posket palellu 💗
VastaaPoistaMeillä maalla ei kukaan kieltänyt lumen syömistä (tai kukaan ei nähnyt), kesällä syötiin porkkanat suoraan maasta, vähän sadevesitynnyrissä enimpiä multia huuhtaistiin pois. Marjat suoraan pensaista.
Ei oltu turhan hygieenisiä: muistoihin nousee ne kesäillat kun sain jäädä mummolaan yöksi ja olin koko päivän ulkona naapurin lasten kanssa, mummo huuteli illalla sisälle ja portailla oli pesuvati. Ensin pestiin kädet ja naama ja sitten lopuksi jalat, sitten päästiin sisälle.
Mursun kanssa on naurettu, että ehkä me ei sen takia juurikaan flunssia sairasteta, kun meidät on kyllästetty kanankakalla ja kaikella muulla. Mummolassa kanan kuopsutti marjapensaiden juurella ja välillä oli sitä kanankakkaa varpaiden välissä 😄
Toinen mummola oli järven rannalla ja mummo huuhteli pyykit laiturilta järvessä, mäntysuovalla taisi siihen aikaan pyykit pestä. Mutapohjainen oli järvi, tumma se oli ja siellä opin lopulta uimaan minäkin.
Äiti muutti 16-vuotiaana Helsinkiin ja pääsi Elannon kauppaan töihin - siellä myi ja paketoi jauhelihaa juurikin paperiin. Sitten kun minä ilmoitin tulostani, muutti tuohon naapurikylään isän kotiin ja sinne kyläkauppaan töihin ja jatkoi samaa hommaa, muun muassa. Vielä silloinkin kun minä sitten koulua siinä vieressä kävin, oli lihatiski jossa jauhelihat ja siivumakkarat kauppias itse jauhoi ja siivutti ja paketoi. Ei ollut turhaa muovia, joista miettiä, mihin jäteastiaan mikäkin pitää laittaa.
(Huh, anteeksi, tulipa taas pitkä avautuminen...)
Mutta hiekka ja multa ja kanankakka se on, joka meidät on tiellä pitänyt 😂😂😂
Voih miten ihania muistoja :-))))). Tuo Nivea oli varsinainen jokakodin perusrasva ja tosiaan sillä suojattiin posket talvella; enpä tuota muistanutkaan.
PoistaJa justiinsa noin sitä ennen lapsena elettiin eikä oltu niin turhan tarkkoja mistään ja kuten kirjoititkin niin se saattaa olla meidän pelastus että ollaan saatu lapsena olla ja möyriä maassa, lumessa ja ties missä :-). On tullut sitä luontaista vastustuskykyä.
Niinhän sitä sanotaan , että aika kultaa muistot ja onneksi niinkin , mutta kyllä se sellainen yksinkertaisempi elämä on tänä päivänä katsottuna paljon tavoiteltavampaa.
Kiitos noista muisteluista. Lämmitti mieltä !
Kiitos 🤗
Poistaja se paperi rapisi ihanasti kun sen avasi....
VastaaPoistaEväätkin mummi kääri VOIpaperiin.. ei silloin mitään leivinpapereita ollut.... melkein kuulen sen äänen.... ihana postaus!
Pistäpä kyseinen muistelu minutkin muistelemaan lisää :-).
PoistaEikä sitä VOI paperia taida enää edes olla myytävänä tai jos on niin harva tietää mihin sitä käytetään.
VastaaPoistaJa luulenpa niin että kun kaupasta ostettiin vaikkapa leikkeleet paperikääreissä niin ne kyllä syötiin siitä sitten aika pikaiseen loppuun ; eikä hävikkiä tullut ; ei jäänyt edes kissalle antaa :-)).
Meilläpä on voipaperia 😄
PoistaA-noppihan oli asunut täällä ihan loppuun asti, oli n. 3-4 viikkoa sairaalassa, en muista enää tarkkaan, eli kaikki oli ihan käypästä.
Löytyi siis leivinpapereiden, folion, elmukelmun lisäksi myös voipaperia! Ei kyllä juurikaan ole sitä tullut käytettyä, mutta... Kun toimme ne omammekin paperit ja muut, niin ei ole vieläkään tarvinut ostaa mitään em. tarvikkeistä 😄 Leivinpaperia ei taideta tarvita tämän vuoden puolella - ehkä ensi vuonna. Ja sitä kuitenkin käytetään. Kuten foliotakin.
Hyvät on varastot :-). Meillä menee aika paljon leivinpaperia kun käytän sitä paljon mm.uunivuokien ja peltien suojana leipomisen lisäksi. Että pääsisi helpommalla siinä tiskauksessa :-).
PoistaJa voipaperijuttua tulee lisää tämän aamun jutussa :-)).