torstai 23. elokuuta 2018

24.08.2018

Tänään on pakkauspäivä. Huomenna lento Alanyaan ja viikon hotellimatka. Lähden ensi viikon syntymäpäivää "pakoon". Kahden vaiheilla olin vietänkö "oikeat" synttärijuhlat vai pakenenko paikalta. Alanyan valitsin siksi, että vietin siellä kolme kuukautta  kolme vuotta sitten joten on tuttuja maisemia Tosin turistikausi on ihan eri kuin talvikuukaudet mutta eiköhän sinne sekaan mahdu ?
Pakkaaminen ainakin on  helppoa kun pelkkää aurinkoa on luvassa 🌞.




Moni toteaa , että kannattaisi lähteä liki tyhjän matkalaukun kanssa reissuun vallankin jos päämäränä on jokin edullinen maa. En kuitenkaan halua ostella mitään turhaan enkä käyttää alkulomaani varusteiden hankkimiseen. Pakko on siis  pakata mukaan kainenmoista 😏 !




keskiviikko 22. elokuuta 2018

22.08.2018

Aikoinaan keskikoulukaverini kertoi, että hänellä on tapana joka aamu ennen kuin hyppää sängystä ylös miettiä jokin kiva asia mitä tuleva päivä toisi tullessaan. Se oli mielestäni niin mukava ajatus, että lähdin sitä toteuttamaan. Eikä asian tarvitse olla kummoinenkaan; pääasia että se saa aikaan valoisan  mielen. Ei se aamuherääminen ole aina ollut niin helppoa , mutta tähän asti on aina löytynyt syy nosta ylös 😏. Suosittelen.



Ja illalla sitten toinen totuus eli miten päivä meni ja viisaiden mukaan olisi tarpeen antaa aina itselleen armoa ja anteeksikin jos kaikki mennyt ihan suunnitellusti ja oman mielen mukaan.
Varsinkin jos olen ollut illalla töissä ei uni tule millään heti kotiin palattua. Jalat jatkaisi vielä menojaan eikä mieltäkään saa tyynnytettyä. Silloin pitää tietoisesti todeta , että kaikkeni tein enkä parempaan pystynyt enkä täydelliseksi tule koskaan.





tiistai 21. elokuuta 2018

21.08.2018

Aamukävelylläni  tulee vastaan usein pieniä koululaisia jotka pikkupyörillään polkevat vimmatusti koulua kohden. Ei siinä paljon autoista piitata kun kaverin kanssa kilpaa poljetaan. Kauhistuttaa autoilijan näkökulmasta kun ovat vielä niin pieniä ja näkymättömiä liikenteessä.
Aikoinaan koin kauhunhetkiä kun oli kouluvuoden ensimmäinen päivä ja ajelin aamulla  Eteläisistä töihin. Yhdeltä kylätieltä juoksi tien yli pikkuinen poika iso reppu selässään.Kaverit olivat jo odottamassa tien toisella puolela, Aivan kuin hidastetussa filmissä koin tapahtuman ja onneksi täysi jarrutus esti päälle ajon eikä takana tullut toista autoa joka olisi sitten törmännyt minuun.Aluella ajetaan sentään 80 km tuntivauhtia. Järkytyin tilanteesta niin että  kun pääsin töihin soitin koulun opettajalle, että varoittaa poikia ja heidän  vanhempiaan.Opettaja oli tiedosta kiitollinen ja lupasi viedä viestiä eteenpäin.
Jälkeenpäinkin tulee aina vastomaisesti katsottua kyseisessä tienhaarassa tavallista tarkemmin.....aina ei ole suojelusenkeleitä matkassa.








lauantai 18. elokuuta 2018

18.08.2018

Myyä/hiiritarina sai viime yönä jatkoa. Arttu toi suussaan elävän hiiren huusholliin ja kun se aikansa pelasi sen kanssa hiiri pääsi pakoon ja lymyää nyt jossain ? Kissan mielenkiinto loppui siihen kun hiiri löysi lipaston alta suojapaikan.
Kammoan hiiriä yli kaiken ! Kaikki alkoi Touhulan alkuvuosina kun kauan tyhjänä ollut talo sai asukkaansa ja lämpö ja ruoka houkutteli paikalle hiiriyhteisön. En voinut edes ensimmäisenä syksynä ymmärtää mikä riesa niistä talvem aikana tuli. Sama juttu Koskelossa ja vaikka Arttu kaikkensa tekeekin hyvänä hiirikissana niin siltäkin loppuu välillä into.
No nyt on siis ongelmana sisähiiri jolle piilopaikkoja on tarjolla yllin kyllin.Kauppareissulla ostettiin Artun avuksi supercat 😏

keskiviikko 15. elokuuta 2018

16.08.2018

Nyt kun sää viileni niin Arttu-kissa alkoi yöllä myyrästämisen. Se kantaa yön aikan yhdestä kolmeen myyrää sisään (tietysti olohuoneen vaalealle matolla). Osan se syö ja osan sen se haluaa vaihtaa kissanruokaan 😊. Jokatapauksessa se herättää katsomaan aina kun saalista on tarjolla.Hohhoijaa !
Kissanruokajuttu on vähän haasteellinen. Se pitää jostakin jonkin aikaa ja sitten ei kelpaa taas mikään.Siitä syystä kaapissa on monenmoista tarjolla ja välillä pitää jahdata tiettyä merkkiä kaikista Kanta-Hämeen kaupoista.Usein kauppareissu aloitetaankin juuri eläinten ruokahyllystä. Pahaksi on päässyt....myönnetään.

Tässä kaapissa olevaa valikoimaa. Vitsailemmekin, että kissanruoka se kauppalaskussa aina maksaa.Eikä ainakaan vielä ole sorruttu shebaan tai muihin laatumerkkeihin;  mitä nyt välillä ostetaan tuoretta sydäntä tai kanaa.
Ja kun yöt saalistaa menee päivät makoillessa.....omassa rauhassa piilossa peiton alla.Sellaisia ovat kissanpäivät !




tiistai 14. elokuuta 2018

15.8.2018

Ihminen joka tulee sairaalaan on usein huolissaan. Osaanko perille, mitä minulle tehdään, mikä minua vaivaa, ymmärränkö kaiken kuulemani. Sama koskee virastossa käyntiä; pelko siitä että puhutaan kapulakieltä eikä lähtiessä ole yhtään sen viisaampi kuin mennessäkään.
Tyly epäystävällinen vastaanotto vie loputkin voimat.Näin ihmiset kertovat ja niin se valitettavasti varmaan on. Entäpä jos puhut vierasta kieltä vieraassa kulttuurissa ?
Mielestäni jo loputtoman kauan on korostettu hyvää asiakaspalvelua ja miten se kantaa hedelmää.Niinpä.Hyvä palvelu korvaa ainakin osan tiedoista ja taidoista.
Vierastan kuitenkin epäaitoa ystävällisyyttä ja jenkkimaailmasta tullutta tapaa toivottaa "hyvää päivänjatkoa" kaupan kassalla. Usein se kuulostaa väsähtäneen kassahenkilön lausumana ihan turhalta eikä väkinäinen hymykään paljon lämmitä.
Totuus on ettei työtänsä saa useinkaan valita ja monet joutuvat palvelemaan ihmisiä vaikka taidot ja motivaatio olisi ihan muunlaisessa työssä. Eikä aina voi jaksaa.....


Mutta aitous kunniaan !

maanantai 13. elokuuta 2018

14.8.2018

Olen istuttanut Touhulaan pikkupojille omat puut: Otsolle ja Rasmukselle luumupuut ja Juusolle omenapuun. Ne tuottavat kaikki jo mukavasti satoa.


Kolmen pojan jälkeen on syntynyt kolme tyttöä: Roosa, Filippa ja Bianca ja nyt oli aika istuttaa heillekin oma puu. Valitsin suklaakirsikan kun se on mielestäni riittävän "tyttömäinen".

Tytöt saivat yhteisen puun ettei Touhulan piha muutu kokonaan hedelmätarhaksi 😊

sunnuntai 12. elokuuta 2018

12.08.2018

Sateinen sunnuntaipäivä inspiroi kokeilemaan jäätelön tekoa. Ajatuksena oli tehdä jäätelö maidosta eikä kermasta ja tietysti niistä aineista mitä kaapista löytyy.

Lopputulos oli hyvä mutta ei kuitenkaan ihan odotusten mukainen. Aika paljon helpommin/nopeammin jäätelön saa kaupan pakastealtaasta 😋.
Mutta yksi ihan takuuvarma ruokaohje on Äidiltä peritty. Lohifileen päälle purkki anjovista liemineen ja juustoraastetta päälle ja uuniin. Kypsyminen vie vähän vaihtelevasti fileen koosta riippuen mutta kun juustoraaste on kauniisti ruskistunut niin kalakin on kypsä. Helppo ja aina yhtä hyvä sunnuntairuoka.



tiistai 7. elokuuta 2018

8.8.2018

Eilinen käynti Salossa ja ajelu Halikon kirkonkylässä toi taas mieleen lapsuumuistoja. Kirjasto oli silloin yksi parhaista paikoista.Mukava kirjastontäti päästi alaikäisenkin lukemaan lastenosastolle kuvakirjoja isosiskon holhoamana ja kun riittävän monta kertaa olin käynyt sain lainata kirjoja kotiinkin. Se oli jotenkin käsittämätömän hienoa lapsen ajatusmaailmassa. Ja vuosien saatossa kun lastenosasto oli koluttu alusta loppuun alkoi mieli halata aikuisten osastolle. Sinne oli jokin tietty ikäraja, mutta siihenkin sain ilmeisesti vähän joustoa.Kyseinen  kirjastontäti lepää nyt Halikon hautausmaalla, mutta vahva side kirjoihin ja kirjastoihin on säilynyt minussa tähän päivään asti.
En ainakaan vielä osaa ajatella että äänikirjat tai sähköisessä muodossa olevat kirjat voisi korvata oikean kirjan tuoksun ja tunnun ?