31.05.2026

 Nyt kävi niin , tulla että menin kuuntelemaan Stanstan blogissaan linkittämän suvivirren jonka esitti nimenomaan salolainen virtuaalilapsikuori ja kuoron johtaja ohjaamassa kuoroa meren rannalla ; maisema oli niin samankaltainen kuin vanhempieni mökillä. Kari suorastaan pelästyi kun itkustani  ei meinannut loppua . Osui ja upposi suoraan sydämeen.

Toinen hämmentävä suvivirsi- muisto liittyy sellaiseen tilanteeseen kun kävin talven Touhusta kyläkoulun jumpassa ja kevään viimeisellä kerralla loikoiltiin lopuksi koulun jumppasalin lattialla ja jumpan vetäjä  laittoi suvivirren soimaan. En meinannut tokeentua siitäkään silloin millään 💜.

Ei enempää eikä vähempää suvivirsi-asiaa. Onnea vain ihan kaikille koulunsa päättäneille, ylioppilaille ja ammattiin valmistuneille.

Satuin lukemaan myös sellaisen artikkelin mikä on sopelias lahjarahasumma. 50 euroa oli sen jutun mukaan yleisin ja hyväksyttävin summa. 

Raha on aina varma valinta 😂.

30.05.2026 

Touhulassa kukkii erityisen komeasti tällä hetkellä Juuso-talviomenapuu.

 

 ja suklaakirsikka

Yksi jonka kasvamisella ei olisi niin väliä on tuoksuvatukka jonka kasvu vain kiihtyy kun sitä leikkaa ja karsii, mutta sen kitkeminen juurineen päivineen on silkka mahdottomuus; se olisi ihan kaivinkonehommia. 

Puhelimen kamerassa taisi olla multaa tai muuta suttua kun noita paria  kuvaa otin 😂. Mutta kuvassa on tuoksuvatukkaa oksasilppuriin menossa.

 Mutta mikä ihan parasta niin kotilot on vähentyneet  jo ainakin puoleen ja nyt on kukkapenkin kasveilla jonkinlaiset mahdollisuudet kasvaa. 

 Särkynyt sydän on jo päässyt hyvään alkuun !

 29.05.2026

Tuuli on ollut niin  hyytävää ja voimakasta, että on ollut mukavampi puuhastella jotain sisällä. Sain vähän "sisustettua" ja ripustin muun muassa Isälleni  tärkeän taulun seinälle.  Taulu on Halikon Rikalan mäeltä. 

Kuvassa muitakin tärkeitä, rakkaita asiota isovanhempieni eli Isän vanhempien kodista. Pappan tekemä keinutuoli jossa sain istua Mamman sylissä kun luettiin Aku ankkaa 😊ja laulettiin välillä yhdessä lastenlauluja."Kas kuusen latvassa oksien alla" tulee ensimmäisenä mieleen. Mamman virkkaama pitsinen keinuntuolin matto. Radiokin on heiltä peräisin ja toimii vielä moitteettomasti. Ja kielot ja niiden kukkavaasi on minulle niin💖. Pieni kuparipata kielojen vieressä oli sellainen johon aapiskukko muni yön aikana jos olin osannut hyvin lukea sujuvasti aapista tai muita lasten kirjoja illalla. 

Käkikello piti myös kuvata vielä erikseen. Sekin on niin 💚.Pappa oli saanut sen kun täytti 40 vuotta eli siitä on nyt aikaa 76 vuotta ja edelleen kello käy ja käki kukkuu.
 Jossakin  esineissä on ihan mittaamaton muistoarvo.

28.05.2026

Kuusenkerkät on nyt muhkeimmillaan. 

Keräsin Touhulan pihakuusesta pienen purkillisen
 

Päälle sokeria ja huoneenlämmössä saavat muhia nyt muutaman viikon

 Siitä syntyy helposti terveellistä ? tai ainakin hyvänmakuista  makusiirappia 😋.

Kaivoin samalla tuon Luonnon lääkekasvit-opuksen esiin katsoakseni mainitaanko siinä kuusenkerkistä jotain; ei ollut , mutta todella paljon muita ohjeita löytyi. Hakemisto kirjassa on niin päin , että voit hakea vaikkapa päänsärkyyn, yskään tai vatsavaivoihin sopivia lääkekasveja.

 Toisaalta täytyy todeta, että onneksi Burana on keksitty 😉. Ihan yksinkertaista ei tuo luonnonlääkitys ole ja ainakin pitää tuntea 100% varmasti ne kasvit mitä vaivoihinsa aikoo käyttää.

27.05.2026

Hiirikammoni ON ihan kaikkein pahinta A-luokkaa . Ja taas tapahtui jotain sellaista, että hiuskarvat nousevat pystyyn.Pitkäksi aikaa....mahdollisesti lopun ikää ?

Touhulan pihassa imuroin autoa sisältä ja täytin samalla pissapojan. Kun nostin konepellin niin ihmettelin miksi siinä konepellissä kiinni oleva huopapehmuste repsottaa. Siellä oli hiirenpesä ! Se on ilmeisesti ollut siellä koko talven !!!!

Päättelin sen siitä kun kerran alkutalvesta lähdin soittotunnille ja kuulin selkeästi jotain erikoista rapinaa konepellin alta ja pysähdyin matkalla kaksikin kertaa katsomaan mikä sitä ääntä pitää mutten löytänyt mitään epäilyttävää. Kari totesi silloin , että luultavasti jokin kuiva lehti pörisee tuulettimessa tai jotain.

Hiirellä on ollut mukavat oltavat aina kun olen lämmittänyt autoa ja se oli tehnyt pesänsä oikein muhkeaksi kuivuneista lehdistä ja jostain löytämästään Vileda-liinasta  😁.

 MUTTA olisin taatusti ajanut kolarin tai kurvannut ojaan jos olisin hiiren nähnyt autoa ajaessa  sisätiloissa. 

Täytyy tarttua tositoimiin ja laittaa ehkä ainakin talven tullen hiirennakki autoon.....ensi hätään virittelin sinne etikassa liotettuja vanutuppoja. Etikan hajusta hiiret eivät kuulemma tykkää. Tai pitäsiköhän ajeluttaa Arttua 😸autossa niin saisi sinne vähän kissan hajua pelotteeksi ?

Ja ovathan nuo jyrsijät myös siitä pahoja autossa majailijoita,  että lukemani mukaan syövät sähköjohtoja poikki tai repivät jopa pehmusteita ja penkkejä rikki.

Enkä  vain pääse mitenkään eroon siitä karmeasta ajatuksesta , että minä ja hiiri ollaan ajeltu koko talvi yhdessä  😱😱😱.

 26.05.2026

 Viime syksynä Touhulan piikalikka lähti roskakuskin mukaan ja kuulemma hyvin on perhe-elämä sujunut. Hyvä niin !

 Mutta nyt tarvittiin ilman muuta uusi marjavahti ja ajattelin että entäs jos palkkaisinkin tänä vuonna rengin. Nimittäin biologian opiskelija Väinö ilmottautui jo talvella,  että hän  voisi hyvin tulla Touhulaan kesäksi. Ajattelin,  että samalla häneltä saattaisi saada kesän aikan paljon hyvää tieto luonnosta, eläimistä ja kasveista. Oppinut poika.

 Pikkuisen ensin arvelutti tuo kovin kalpea ja aika laiha olemus , mutta jospa Touhulan ulkotyöt ja maistuvat ruoat sitten kesän aikana hänet saisi vähän virkeämmäksi ja pulskemmaksikin ?

Myös parta ja viikset vaikuttivat tekosellaisilta, mutta mistä näistä nykyajan nuorista tietää; jos se on vaikka muotia  ? Punaiset silmät selittyvät kevään opiskelubileiden päättäjäisillä 😁. Ajan kanssa se sitten selviää mihin tästä Väinö-rengistä on....nyt otti ainakin jo reippaasti heinäharavan olalleen 😂.

  25.05.2026

Tämä (toivottavasti nyt jo loppuun sairastettu) flunssatauti on ollut kyllä ihan omaa luokkansa. Välillä voisin jopa sanoa että ollaan jo suht terveitä mutta kumpikin meistä on todennut , että jonkinlainen aivosumu taudista jäi jäljelle . Pää ei ole ihan kirkas ja selkeä...jos nyt ei aina muutenkaan 😂. Ja yöt nukutaan ihmeen sikeästi; jopa 9-10 tuntia putkeen ja välillä menee vielä päiväunetkin.

Uskalsin viimein mennä Äitiä tapaamaan kun olin lähes satavarma, ettei tauti enää tartu. Ei häneen ei muihin asukkaisiin tai henkilökuntaan. Äiti oli erityisen mielissään hänelle viemästäni suklaajäätelötuutista. Ihmetteli miten niin hyvää osataan tehdä 💗.

 24.05.2026

Kaupungissa aamukävelyreittini kulkee laivalaiturin kautta ja viime talvena sitä uusittiin oikein pitkän kaavan kautta. 

Upea siitä tulikin ja nyt siellä on myös ihan uutukaiset sosiaalitilat veneilijöille. Mutta se harmittaa, ettei rantaravintola mainosta itseään missään tai en ole ainakaan mainosta löytänyt ; ei edes portin pielessä  ole tietoa aukioloajoista ja tuonne on vähän vaikea löytää muualta kuin järveltä käsin.Toivotaan nyt kuitenkin , että asiakkaita riittäisi tällä kertaa.Aika monta yrittäjää on jo tuossa vuosien saatossa yrittänyt.Ja kun tili pitää tehdä kesäkuukausina niin.....nyt pitäisi olla jo täysi tohina päällä.

Fresbeegolf -kenttä on toinen joka tulee kävelylläni  vastaan. Tänään oli jo yksi pelaajakin paikalla aamutuimaan.

Kaikki on nyt NIIN kaunista katsoo sitten mihin päin tahansa. Luonto on tällä hetkellä ihan huikea 💚.

Ja iso pihatuomi on niin täynnä kukka (ja tuoksua) että välillä kun katsoo ikkunasta ulos näyttää kuin sataisi lunta kun valkoisia kukkia varisee maahan. 

 23.05.2026

Olen usein ihmetellyt elokuvia katsoessa, että kun pariskunta /rakastavaiset tiskaavat aterian jälkeen yhdessä (no se on jo ihmetyksen aihe sinällään 😉) mutta monesti on vain yksi saippuavesiallas ja siitä sitten nostetaan pestyt astiat pois ja sitten ne siitä kuivataan käsin.... ilman erillistä huuhtelemista. 

 Luulisi pesuaineen maistuvan seuraavalla kerralla ? 

22.05.2026 

  Ettei Repolaisen "Toukokuun toimintaa" -haaste ihan karkaa käsistä niin tartun nyt siihen vaikka toipilaan toukokuu on ollut aika vähäeleinen 😉.

Touhulassa lankojen värjäys pääsi kuitenkin hyvään vauhtiin ja voin nyt tässä toukokuun haasteen nimissä esitellä tähänastiset tuotokset.

 Vasemmalla olevaan lankaan käytin kahvia ja pajunkuorta, seuraavaan  käpyjä ja raparperin lehtiä, keltainen on kielosta ja koivinlehdistä ja oikeanpuoleinen syntyi punasipulin kuorista, granaattiomenan kuorista ja raparperin pienistä varsista.

Mutta eri tavoin ryhmiteltynä nuo kaikki sopivat mielestäni oikein hyvin yhteen. 

 Mutta yksi outo ja minusta varsin kummallinen asia, että vihreää väriä on vaikea saada mistään kasveista 😲. Sen kun luulisi olevan kaikkein helpointa ja kaiken sävyistä vihreää materaalia olisi ainakin riittävästi tarjolla. On tässä siis vielä opeteltavaa.....

 Mutta haaste tällä erää /kerää suoritettu 😊. Kiitos Repolainen; uutta odotellessa 💕.

21.05.2026 

Ei tuo kotilomyrkky ainakaan yhdessä yössä ihmeitä tehnyt ja samat kattilalliset eilen aamulla keräsin. Muistelin sitä miten epäuskoinen olin kun ensimmäiset kotilot näin Touhulan pihamaalla vuosia sitten . Epäuskon jälkeen tuli kieltäminen, sitten inho, vihastuminen, välillä jopa säälikin kun niitä keräsin. Monta sukupolvea näyttää niitä olevan. Babykotilo, hontelo teini, pullea aikuinen ja pystypäinen vanhus.Liikkuvat näköjään mielellään porukassa 😂.

Ehkä liikaa inhimillistän, mutta se vain täytyy todeta, että mieluummin huussin tyhjennän kuin kotiloita teurastan. Odotan kovasti sitä hetkeä, kun kotilot kelpaavat lintujen tai joidenkin muiden eläinten syötäviksi. 

Mukavampaan asiaan 😉. Stansta oli blogissaan keitellyt punaista soosia ja siitä sain minäkin inspiraation kehitellä jotain syötävää jääkaapin vähistä aineista. Millään ei viitsi lähteä kauppaan kesken kaiken.

Se yksi punasipuli , tomaattia ja paprikaa... haudutin pannulla ja maustoin ja tummaa makaronia keitin kaveriksi. Tuli ihan hyvä mösselö. Ja kun yleensä teen ruokaa Touhulassa puuhellalla tai ulkona niin nyt tuli testattua , että toimii se sähköhellakin sentään vielä.

Jokin aika sitten kun kaupungissa kotona siivosin roskiskaappia ja haikeana muistelin Touhulan roskakaappia. Se on toimiva ja erityisen hyvä pieneen tilaan. Ja se kun on  heti tason alla niin  siihen "osuu paremmin"😉.

Ja vie kuitenkin vain vähän kaappitilaa. Ikean taattua laatua👍.

 20.05.2026

Annetaan kaikkien kukkien kukkia ja pienilläkin ötököillä on oma paikkansa ja tehtävänsä luonnossa. Näihän sitä mielellään ajattelisi.

MUTTA kyllä kotilot ovat asia  erikseen ! 

Yöllä oli satanut ja aamulla kun kipasin huussiin niin silmäni osui kukkalaatikon reunaan.

Osa oli jo ennättänyt kivuta vasta aluillaan oleviin kukkataimiin 😱. 

En jaksa ymmärtää niiden käyttäytymistä kun luonnossa on vaikka kuinka paljon heinää ja kaikkea muuta syötävää mm. sitä niin terveellistä vuohenputkeakin 😉 ja siitä huolimatta pitää kiivetä pystyseinää laitaa pitkin  istustusten kimppuun. Ne ovat pesiytyneet myös lähelle toista kasvilavaa ikäänkuin odotellen, että joku maukas kasvi nousisi pintaan. GRRRRR !!!!

Poimin kotiloita ensi töikseni pari kattilallista ja upotin kuumaan veteen, mutta sitten hermostuin ja ajelin kauppaan ostamaan ....

 En tykkää mistään myrkyistä, mutta rajansa se kotiloillakin. Nyt  sirottelin tuota kaikkien kasvatuslaatikoiden kylkeen. Jos nyt edes vähän väki vähenisi ?

Yhden värikeitoksen ehdin kotilojahdin lomassa keitellä. Padassa oli tällä kertaa kielon ja koivun lehtiä. 

Ei hassumpi lopputulos 💛

 19.05.2026

Todistelin itselleni, että olen riittävän terve tai ainakin riittävän toipilas lähteäkseni Touhulaan 😉. Yritin ajatella niin ettei sitä nyt ihan heti lapiohommiin tarvitse ryhtyä , mutta ehkä pieni koukkiminen sallittakoon.Tuumin myös,  että jos Touhulan ilmasto ei minua nyt paranna niin sitten on jo kyllä käännyttävä lääkärin puoleen.

Paljon on jäänyt kolmessa viikossa kevättä väliin. Onnen pensaskin  ehti kukkia tällä lähes kokonaan. 

 Kuva 5/2024                                              

Tosin nyt pystyn sitä karsimaan vähän isommalla kädellä kun se pitäisi karsia heti kukkimisen jälkeen.

Lankojen väripata lähti porisemaan välittömästi. Kävin kaupassa tullessani  ja punassipuleita oli laarissa tasan yksi sipuli , mutta mikä parasta laarin pohjalla oli sinne rapisseita  kuoria. Ostin sen sipulin ja ne kaikki kuoret muutamalla kymmenellä sentillä  😊. Kauppias on varmaan mielissään kun sipulilaari tuli typötyhjäksi 😂.Ja vaikka nyt ei ole granaattiomenasesonki niin nappasin yhden vähän kalpean yksilön kun olin lukenut että sen kuori on hyvä väriaine. Ja keitokseen mukaan vielä mukaan pienet babyraparperin varret.

Raparperien lehdet käytän erikseen, mutta tässä keitoksessa oli toivomus saada edes hiukan punertavaa väriä kun sen aikaan saaminen on aina ollut hakusessa.

Nyt en ihan muistanut ulkoa miten paljon alunaa ja viinikiveä käytetään ja otin näin kevään ensimmäisellä kertaa jopa ihan vaaan käyttöön.  Pöllön lähettämästä ihanasta ohjekirjasesta oli tässäkin kohtaa hyötyä. Pöllölle menee sen luopumisesta ja minulle lähettämisestä  vielä lämmin kiitos 💕.

 

Mutta kesän mittaan vaaka saa jäädä pois ja kertakäyttölusikallinen on oiva mitta. Eikä kovin kummoisia välineitä värjäämiseen tarvita muutenkaan....lankana yleensä valkoinen seiska veikka....

Ja kirkkaan joulunpunaisesta liemestä nousi tällä kertaa huikean oranssi lankavyyhti .

Parempaa väriä en olisi osannut toivoa !

Keräsin jo valmiiksi vähän muutakin. 

Käpyjä, koivun lehtiä, kielon lehtiä ja ne raparperin lehdet....kovasti haeskelin myös nokkosia , mutta ne on näköjään kaikki jo aikaisempina vuosina tältä tontilta pistelty poskeen. Mutta kuten joskus jostain luin niin sellainen mikä kelpaa syötäväksi kannattaa syödä ja kasvien värjäykseen käytetään vain sellaista mikä ei ole syöntikelpoista. Hyvä muistisääntö.

18.05.2026

 

 Sunnuntaista kaatuneiden muistopäivää oli huomioitu kauniisti Vanajan hautausmaalla , kun jokainen sankarihauta oli liputettu  erikseen💙

mutta myös erityisen ihana kukkakimppu löytyi eräältä yksityishaudalta 

 Kaunis 💚

 17.05.2026

Ajan saatossa on minulle kertynyt aikamoinen määrä ns. rimpramppu-koruja. Sellaiseksi niitä nimitän. Osan olen jo kertaalleen olen kierrättänyt , mutta nyt taas lajittelin niitä kun etsin yhteen käsityöhomaan sopivia helmiä. Juuri askasteluun (jota en tosin harrasta) olen noita säästellyt .

 

Ja kun noita lajittelin ja katselin tarkemmin niin  kaikkiin liittyy jokin tarina . Matka tai juhla tai jokin muu muisto. Yhden korun palastelin projektiini ja  loput keräsin takaisin kaappiin ; en osannut vielä luopua. Mutta on kai niissä kaapeissa jotain turhempaakin ?😉.

 16.05.2026

Hyvin harvoin tilaan mitään netin kautta kun se on mielestäni turhan vaivalloista. Varsinkin kun asutaan lähellä kauppoja ja voi myös tarpeen tullen liikkua omalla  autolla.

MUTTA annan blogissa "satavuotiaan sylissä" oli sellainen kahvikuppikattaus Arabian vanhoilla kahvikupeilla että kiinnostuin kahvikuppiasiasta. Varsinkin kun Arabian tuotannossa oli ollut myös Terhi-niminen kahvikuppi. Ja kuinkas ollakaan sellainen oli myynnissä Torissa. Sain sen nyt ehjänä perille ja postipoika toi sen ihan ovelle asti 😍.

Kupissa ja asetissa on kaunis kissankellokranssi 💙.
 

Luulenpa, että päiväkahvit Touhulassa maistuu nyt erityisen hyvälle tuosta kupista juotuna.

Toisen ostoksen tein "Lankakissa"-nimisestä yirtyksestä ja sieltä tilasin kasvivärjäyksen avuksi alunaa ja viinikiveä kun niitä ei tahdo oikein mistään paikallisista kaupoista löytää.

Sekin tilaus tuli nopeasti, mutta postin noutopiste oli kivijalkakaupassa jonka aukioloajat olivat aika haastelliset. Lähinnä kun ollaan keskustassa ja ruuhkaa ja vähäisiä parkkipaikkoja juuri silloin kun nuo tuollaiset kivijalkakaupat ovat auki. Olin jotenkin kuvitellut että noutopisteet ovat sellaisia joista voi noutaa tavaraa lähes mihin aikaan vain. No nyt on keitosainekset kuitenkin saatu.

Mutta ihme ja kumma, että kummankin pakettitoimituksen hinta oli ihan sama . Kotiovelle tuotu ja kivijalkakaupassa sukkulointi ja asiointi. Outoa minusta. 

 15.05.2026

Yhtään ei ompelukonehommat sytytä. Ei vaikka nyt olisi sellaiseen tekemiseen juuri sopivasti aikaa. Ei vaikka ompelukone nyt toimii. Ei vaikka ompelupiste olisi "lähtö"valmiina. Ei vaikka olisi sopivia kankaita tarjolla. Eikä edes vaikka näin tosi kivan farkkulaukun Sartsan ompelemana.

Siitä huolimatta  ostin (kun halvalla sain eli 3,99) Lidlistä ompelulankoja. Ne oli paketoitu isoon sormustimeen 😉.

Hauskaa oli että jokaisesta väriä  oli myös valmiina puolattu lanka. En usko, että kovin laadukkaita lankoja ovat , mutta ei ne minun ompelutyötkään kaksia ole.

Nyt ollaan menty pitkälti valmisruokien maailmassa. Maksalaatikkoa muun muassa. Mutta yksi kaupan valmistuote mistä erityisesti tykätään on....

                                       

Eli kylmä tomaattikeitto ja sen kanssa hyvää sipulileipää. Helppoa, vaivatonta ja niin maukasta 😋.

 14.05.2026

Kristiina K:n toukokuun haaste on "projekti" . Pieni tai iso. 

Nyt flunssasta toipilaana on syytä harrastaa vain niitä ihan pieniä projekteja. Ja yksi sellainen on tosin pieni, mutta vaatii pinnistelyä että sen saa aloittettua ja tehtyä. Nimittäin roskiskaapin siivous.

Vuosien saatossa on keittiöissä ollut jos jonkinlaisia roskiskaappeja. Silloin kun ei vielä kierrätetty mitään niin oli se yksi roskasanko ja se riitti. Sitten tulivat roska"vaunut" joissa oli kaksi sankoa peräkkäin. Nyt roska-astioita on meidän keittiössä neljä. Eikä nekään riitä kaikkeen kierrätykseen. Vielä on erikseen pahvi, lasi, metalli,lehdet, patterit, vanhentuneet lääkkeet, kierrätykseen menevät vaatteet ja muu kierrätystilpehööri.....

Mutta asiaan ! Oli se roskiskaappi ihan minkälainen vain niin sen siistinä pitäminen on ihmeen hankalaa.Miten ne roskat ei vain muka osu aina sinne astiaan 😕. Ei edes suht siisteillä aikuisilla ihmisillä.

 

 Nyt se on taas siisti ja puhdas, mutta vain jonkin aikaa. Hetken päästä löytyy appelsiinikuori pesuainesangosta ja sitä rataa.....😊. 

Kiitos kuuluu nyt Kristiinalle,  että sain tämän pienen projektin tehtyä  🌸!

13.05.2026

Kahden viikon hipsuttelun ja kotoilun jälkeen lähdin eilen aamulla vähän  hapettumaan ja kiertämään hiljakseen korttelia. Ja voi ihme sentään miten paljon luonto on "edistynyt" sitten viime aamukävelyn. Olin suorastaan häkeltynyt.

Valkovuokkoja metsä valkoisenaan

 

 

 

 

Kielomattoja 

Ketunleipiä

Ja tuomikin kukkii jo

 Luonto on puhjennut kukkaan ja nyt kun vielä saadaan sadetta niin 💚.