01.09.2023

 

Aiemmin totesin , että eipä tule kotikaupungissa juurikaan käytyä kahviloissa. Sama juttu pätee museoihin. Siis tuumasta toimeen silläkin saralla.

Skogsterin museossa Hämeenlinnan  torin kupeessa on meneillään vielä hetken aikaa näyttely nimeltään  "svengaava 60-luku".

Emme ole kumpainenkaan Karin kanssa 60-luvun nuorisoa vaan paremminkin 70- luvun loppu ja 80-luvun alku oli meidän parasta nuoruuden kulta-aikaa , mutta monia mukavia muistoja heräsi siitä huolimatta.

Hienosti koottu näyttely jossa erikseen sisustuttu olohuone jossa sai istua lukemassa sen ajan lehtiä ja kuunnella radiota. Täydellistä retroa 😉.

 

Pankkisali ja monia eri pankkien siihen aikaan lapsille jakamia säästölippaita

 

Tunnelma näyttelyssä oli juuri oikeanlainen. Taustalla soi sen ajan musiikki ja telkkarissa pyöri mustavalkomainokset.Toivottavasti myös kuvista välittyy sama henki.

Niinkuin yleensä jossain missä on paljon katseltavaa ja ihasteltavaa jää kuvaaminen vähän toissijaiseksi ja kuvatkin mitä sattuu, mutta jos mahdollista kannattaa mennä katsomaan paikan päälle niin pääsee paremmin tunnelmaan. Näyttely on avoinna vielä 24.9-23 asti.

 31.08.2023

 

Lappeenrannassa sää suosi koko reissun ajan, mutta kun ajettiin kotiinpäin alkoi sataa ja muutenkin oli kiire kotiin kun Arttu oli joutunut olemaan yön yksin kotona. Siltikin tehtiin yksi poikkeama reitiltä kun tien varressa mainostettiin Kouvolan lakritsin tehtaanmyymälää. Kun käytiin Kouvolassa viime talvena niin sellainen jäi kokonaan silloin huomioimatta 😦.

 

Kuka nyt tuoretta lakua voi vastustaa 😁. Mukaan lähti lakujen lisäksi lakritsikahvipapuja ja lakukinuskikastike.Ehkä lakritsikahvi sopisi hyvin iltapäiväkahviksi ? ja jälkiruokakastike tietysti jäätelön kanssa 😋.Lakritsipiiput piti ostaa ihan vain entisaikojen muistoksi.

Siisti , ilmeisen uusi myymälä jonka yhteydessä lounasravintola joka oli siihen aikaan päivästä täynnä ruokailijoita.

Kotiin tältä reissulta tuli käsityöpuodista ostamani kylttikoukku vessaan.

 

 

 Hauska idea käyttää henkselipidikettä. Ja siitä hyvästä  raaskin maksaa siitä 10 e .

 

 30.08.2023

 

Tehtiin vielä luultavimmin kesän viimeinen yön yli retki ja tällä kertaa ajeltiin Lappeenrantaan. Ihan ensimmäiseksi lähdettiin Saimaan kanavan risteilylle Camilla laivalla.

 

 

 Risteily kesti kaksi tuntia ja sää suosi meikäläisiä.

Matkalla kanavalle oli kauniita maisemia ja muutama ihana mökkikin vilahti saarten kätköissä.

UPM:n tehdas sijaitsi myös matkan varrella ja nähtiin  myös tunkkien uittoa. Valtavat määrät puuta 😦.

Risteilyn päämäärä oli Mälkiän kanava joka on Saimaan kanavista ensimmäinen.

Kanavan toiminta on aika hurjaa. 13 metriä vedenpintaa tasoitetaan sulun avulla. Veden pinnan tasaaminen kestää ainoastaan sellaiset 10 minuuttia eli aika paljon vettä virtaa paikasta toiseen.

Sulun jälkeen käännyttiin takaisin ja sulku toimi sitten taas tietysti päinvastoin 😉.

Päätepysäkki oli torilla ja Lappeenrannan toriin liittyy vahvasti sekä "Vety" että "Atomi" eli lihapiirakka kinkulla tai kinkulla ja kanamunalla.

Päätettiin ostaa vety puoliksi lähinnä maistelua varten.

Näyttää runsaalta ja herkulliseltakin, mutta maku oli pettymys. Lihapiirakka vetinen ja kinkku ja kanamuna kylmiä. Ei ollut meistä maineensa veroinen.

Yövyttiin Scandic Patria -hotellissa joka sijaitsi kätevästi torin kupeessa ja lähellä kaikkea ja kivasti myös kävelykadun varrella.

Aamulla käveltiin vanhalle linnoitukselle joka sekin oli kävelyetäisyydellä hotellista.

 

 

Mahdottoman siistinä pidetty alue ja upeat maisemat kaupunkiin linnoituksen reunalta. 

 

 

Ja ortodoksinen kirkko sattui avaamaan juuri ovensa sain napattua kuvan upeasta sisätilasta ennen hautajaisten aloitusta.

 

 

Poikkesin "Tyyki" nimisessä käsitöitä myyvässä liikkeessä ja heti sisään mennessä iski oikea värien ja kauneuden "shokki". Kauniita käsitöitä laidasta laitaan, mutta kieltämättä hintataso on tosi kova. Taas kerran kävi mielessä miten käsityöläiset ikinä saavat elantonsa kun luulenpa, että kauppa ei ole kovin vilkasta edes parhaana turistiaikana; saatikka sitten talvisaikaan.

Alueen laitamilta löytyi vielä hiekkalinna jossa tänä vuonna teemana satuhahmot. Löytyi sieltä niin saapasjalkakissa, punahilkka kuin tuhannen ja yhden yön sadutkin. Hienosti tehtyjä joskin pikkuisen oli jo joissakin teoksissa osumaa. Mikä ihme se onkaan kovien rankkasateiden jälkeen.

 

Oltaisiin hyvin voitu viettää lisääkin aikaa Lappeenrannassa. Jäi hyvä maku suuhun , mutta Arttu oli taas yksin kotona joten hurvittelullakin on aikataulunsa 😻.

 28.08.2023

 

Viikonloppuna on juhlittu syntymäpäivääni herkuilla jos toisillakin 😋. Ensinnäkin tehtiin Karin kanssa yhdessä voileipäkakku kun en niin makeista kakuista välitä.

 

 

 Kalakakku överillä koristelulla 😂. Enkä ole koskaan yhtä hyvää saanut aikaiseksi eli tässä kohtaa kaksi kokkia on selkeästi parempi kuin yksi.Yritettiin tehdä aika pieni kakku, että syötävää olisi juuri sopivasti eikä liian pitkään pyörisi jääkaapissa, mutta sitä huolta ei tämän kakun kanssa todellakaan ollut.

Oli myös "rapurallaa" juhla kun kerran kesässä eli juurikin näin elokuussa on ollut tapana sellainen tapana pitää.

Ja muitakin herkkuja oli toki tarjolla

 

 

Ja laitanpa tähän vielä kuvan viikonlopun juhlan viineistä eli valkoinen rapuviini ja punainen juustoviini.Kaupantädin suosittelemia.

 

 Kummatkin meidän makuun ja kuten tiedetään niin seuraavan kerran kun menee viiniostoksille (vuoden päästä ?) ei muista yhtään mikä on omaan makuun eli taltioimpahan nämä nyt tähän ja myös jollekulle mahdollisesti vinkiksi. Hinta oli n. 14 e /pullo.

Herkullinen viikonloppu. Kyllä kannattaa täyttää vuosia 😊.

 

 

 27.08.2023

 

"Eksyin" eilen kirjastossa kissakirjojen hyllyyn ja teki mieli lainata kirja jos toinenkin. Valitsin kuitenkin vain yhden kun muutenkin kirjoja tuppaa tulemaan mukaan enemmän kuin jaksaa kantaa. Rikossarjoja ja nuotteja ja......

Hauska kirja jossa paljon hellyyttäviä kuvia ja juuri niin kissamaista tekstiä kuin kuuluukin olla 😹.

Uutuuskirjojen joukosta nappasin kyseisen 

 

Helppoa lukemista naisen arjesta ja unelmista . Ja aina silloin kun tapahtumat sijoittuvat Tampereelle on kiva kun tietää paikat ja elää sikälikin hyvin juonessa mukana.Luin kirjan lähes loppuun ei siltä istumalta vaan siltä makuulta 😃.

 26.08.2023

 

Olen tosi tarkka sienestäjä ja pelkään, että sienikoriin joutuu jotain sellaista mikä on myrkyllistä. Siksi koriini päätyy lähes aina vain kanttarellit, suppilovahverot, orakkaat ja lampaankääpä. Siis sellaiset 100% varmuudella tunnistettavat. Ja silloin kun Kari=sieniopas ei ole mukana 😉.

 

Mutta mikäpä sopisi paremmin kasvivärjäykseen kuin tuo upean punaisen värinen hapero. Muutenkin oli hauskaa poimia sieniä sillä ajatuksella, että väri ratkaisee 😊.

Uuteen väripataan pääsi tällä kertaa sienten  lisäksi orapihlaja, pihljanmarja ja kanerva. Ja kun tutuistuin vähän paremmin jo monta vuotta palvelleeseen keittotasoon löytyi siitä yllättäen nappula jolla voi säätää lämpötilan pysyvästi 60 asteiseksi. Ei tarvinnut edes päivystää kattilan vieressä eikä käyttää lämpömittaria (jota ei vieläkään ollut ).

Väriliemestä tuli helakan punaista ja aluksi langatkin värjäytyivät vaaleanpunaiseksi, mutta onneksi huuhtelun jälkeen väri muistuttaa pikemminkin kanervaa kuin "vauvan punaista".

Tällä kertaa värjäsin 3 kerää lankaa jotta määrä riittäisi vaikkapa  uuteen slipoveriin tai johonkin muuhun vastaavaan. Jos nimittäin lanka loppuu kesken saman väristä et sitten kyllä saa tekemällä tehtyä.

 

 

Joskin ainakin orapihlajan marjoja kyllä olisi tarjolla yllin kyllin.

 24.08.20

Karviaiset on nyt kypsiä, mutta niiden poimiminen ei yhtään houkuttanut. Ajattelinkin, että  varmaan joku näppärä ihminen on siihen keksinyt jonkin helpottavan niksin. Kukaan muukaan ei  varmaan tykkää piikkipensaista marjojen poiminnasta.  Ja löysinkin hyvän kikan eli marjapoimuri esiin ja sillä kun pyyhkäsee karviaisia täynnä olevan oksan niin työ sujui kuin tanssi. Nyt taisivat karviaiset olla juuri sopivan kypsiä,  luulen että oikein pehmenneet saattavat mennä soseeksi jo heti poimiessa🤔.

 

 

 

 Osa karviaisista pitää  jättää pensaisiin koska parhaita karviaiset ovat suoraan pensaasta suuhun poimittuna😋. 

 23.08.2023

 

Itse värjäämistäni langoista kudoin "koesukat" sillä ajatuksella, että pitää myös testata miten värit  kestävät käyttöä ja varsinkin pesua. Kun villasukkia käyttää paljon niin niiden pesukin pitää tapahtua helposti ja itse olen pessyt kaikki kutomani sukat pesukoneessa muun pyykin seassa 40 asteessa. Ainakin seiska veikka -lanka kestää sen.

Nämä on nyt sitten varsinaiset "luomusukat " 😉. 

Poimin Koskelossa käydessämme pihlajanmarjoja ja kanervia ja ajattelin keitellä vielä ainakin yhdet keitokset  hetimmiten kun sää on sellainen , että on mukava ulkona duunata.

 21.08.2023

 

Vähän hassuakin miten harvoin tai ei siis juurikaan koskaan tule käytyä omassa kotikaupungissa kahviloissa. Ei vain ole sellaista tapaa niin mukavaa se sitten loppujen lopuksi onkin.

Tänään kävin hyvän ystäväni kanssa kahvilla Villa Marengissa. 

Ihana vanhanajan miljöö ja vau miten hyvää pullaa 😋. Ja kakkuja olisi ollut tarjolla jos vaikka minkälaisia.

Vinkiksi jos olet liikkeellä bussilla niin kyseinen kahvila on ihan linja-autoaseman kupeessa.Suosittelen lämpimästi 💝.

 20.08.2023

 

Nopea käynti Koskelossa. Arttu jätettiin yöksi kotiin (aina vähän huonolla omallatunnolla) . Sen mukaan ottaminen ainoastaan yön yli reissulle tuntuu vain niin turhalta kun juuri kun se tottuu uuteen paikkaan niin sitten jo lähdetäänkin pois. Eikä se automatkastakaan pahemmin nauti.

Päääasia oli tällä reissulla oli tehdä klapeja ja sarjatyönä kun tehtiin niin mukavasti saatiinkin  aikaan.

Puolukoita keräsin pienen määrän , mutta varsinainen puolukka-aika on  kyllä vasta vähän ajan päästä. Ainakin Keski-Suomessa. 

Heti aamukahvin jälkeen piti lähteä ajelemaan kotiin; sen verran huoli ja ikäväkin oli Arttua.Arttu oli pärjännyt hyvin yksinkin; kaikki viisi lautasellista ruokaa oli nuoltu tyhjäksi 😻. Pieni hierontahetki ja hyvää ruokaa niin johan oltiin taas kaveria entiseen malliin 😊.

 18.08.2023

 

Periaatteessa pyrin tekemään kaikki käsityöt aina loppuun asti. Pitää takoa silloin kun rauta on kuuma eli silloin kun innostus johonkin työhön on  parhaimmillaan. Jos joku jää kesken niin aloittaminen on taas oma juttunsa.

Yksi työ on odotuttanut lähemmäs 15 vuotta 😂. Kun muutin Touhulaan aloin virkata jämälangoista "isoäidin neliöitä" . Ajattelin, että teen jotain "talon henkeen" sopivaa.

Neliöitä siunaantui sitten hitaaseen tahtiin ja olin aika toope kun en heti päätellyt lankoja vaan ne jäivät vähän epämääräiseen tilaan pitkäksi aikaa. Varsinainen suttukasa.

Nyt otin itseäni niskasta kiinni  ja tadaa.....

 

Tyynyhän siitä siunaantui 😊. Lankojen päättely ja yhdistäminen oli sen verran työläs projekti, että nyt saa neliöt toistaiseksi olla. Yhdistämistä vaikeutti se, että palat oli aika erikokoisia vaikka sama malli kaikissa , mutta kun tekeminen ajoittui pitkälle aika välille niin käsialakin on mitä milloinkin.

Pääasia, että tuli valmista !

 17.08.2023

 

Värjätyt langat on nyt keritty ja odottavat nyt vain sukan kudontaa.Värit ainakin mätsäävät keskenään kun ovat vähän hailukoita kaikki .

 

Olen tekemällä oppija ja luen ohjeet useimmiten vasta jälkikäteen 😂. No toki tuota värjäystä yritin vähän opiskella etukäteen , mutta se kuulosti aika mutkikkaalta ja ohjeet olivat kovin pitkiä. Mutta nyt siis tiedän miten tehdään ja jos vielä jatkan tätä touhua niin saatanpa ottaa käyttöön lämpömittarin ja miksei vaaankin ettei mene ihan mutu-tuntumalla kaiken aikaa.

No lankoja saa toki kaupasta ja tietää hetimmiten minkä väristä saa. Tein itselleni Touhulaan pitkät sukat kun jostain kumman syystä kaikki kutomani polvisukat ovat lähteneet jonkun toisen jalkaan. 

 

 

 

Nämää pidän kyllä itse 😊.

Ohje löytyi  tuollaisesta joskus aikoinaan ilmestyneestä lehdestä.

 

 

 

Lehden mottona oli "neulo itsesi onnelliseksi "😊