01.09.2026

Nyt päätin lopettaa (ainakin tässä vaiheessa) Hämeenlinnan taidetapahtumaan virkkaamani/kutomani suikaleet. Väri niihin toivottiin ja väriä niissä ainakin on !

 Loput iloisen väriset kaupunkilangat käytin keltaisen (=pääiäistyynyn 💛) tuunaamiseen eli se sai syksyisemmän värityksen. Ja minä sain samalla taas yhdet langat virkattua loppuun. 

 En oikein itsekään ymmärrä mikä ihmeen onni se on, että jotkut langat saa loppumaan , muuta niin se vain on....pääsee taas menemään hyvällä mielellä lankaostoksille 😉. 

 31.08.2026 

Kävelyllä  tuli mieleen sellainen vanha sanointa kuin "perunannostoloma" joksi  aikoinaan kouluissa  nimitettiin syyslomaa. Koululaiset patistetiin kerämään perunoita kenellä nyt kotona tai sukulaisilla perunapeltoa oli.

 

Nyt perunat kerätään koneilla. Tuolla kuvan takanurkassa perunoiden nostovehje ja traktorin lava jonne ne sitten  kipataan. Tehokasta. Eikä tarvita kuin yksi ihminen tuohon hommaan.

 

Ja nyt nyt koululaisten lomaa kutsutaan syyslomaksi ja se pitää sisällään pääosin ainakin ihan eri asioita kuin perunoiden keräämistä 😁.
 

 30.08.2026 

Väinö-renki soitti pikaisen puhelun (kun soittoaikaa oli maksettuna niin hituraisesti) mutta asia oli tärkeääkin tärkeämpi. Hän pyysi minua kuvaamaan puuliiteriin piilottamansa ampiaispesän.

Kohtelias Väinö tiesi varsin hyvin ettei Touhulan emäntä ampiaisista tykkää yhtään ja siksi piilotti kainalossaan olleen ampiaispesän puuliiteeriin puupinon taakse käydessään tuomassa muuttotavaroita takaisin turvaan. 

Nyt piti saada äkkiä valokuva todisteeksi Tamaralle jotta tämä tietäisi Väinön olevan tosissaan Tamaran suhteen ja että hän yritti nyt vain toimia mahdollisimman taidokkaasti tässä tilanteessa. Oli vain niin kahden naisen välissä 😕.

Minä olin tietysti varsin utelias tietämään minne Väinö on mennyt mutta puhelu katkesi/katkaistiin ennenkuin selvisi hänen olinpaikkansa. Mutta minähän hoidin hommani ja tässä se ampparipesä nyt on ! Ensin vähän kauempaa kuvattuna , ettei ole mikään feikkikuva...ollaan siis Touhulan puuliiterissä....

 Jas sitten lähikuvaa

Jospa nämä kuvat nyt riittäisivät Tamaralle anteeksipyyntönä ??? Annan mukaan Tamara on jo lähettänyt Väinölle postikortin ja myös kaipaavat terveiset eli kyllä nuoripari taitaa vielä sopuun päästä.....nyt kun ainakin tämä ampiaisongelma on selätetty tai siis siirretty Touhulan emännälle 😂. 

 29.08.2026 

Kari olisi kyllä vienyt minut syntymäpäivänäni ulos syömään, juomaan tai peräti iltaviihteelle. Hämeenlinnassa oli perjantaina  "Taiteiden yö" joten kaikenlaista tapahtumaa ja näyttelyä olisi ollut tarjolla pitkin kaupunkia.

Mutta kun kotona on niin kiva olla 😊.  Stansta laittoi kuvia sushiravintolasta enkä sen jälkeen enää päässyt yli ajatuksesta sushista....

 Ja appelsiinisuklaakakkua päälle 😋

  Herkkujen puolesta voisi syntymäpäivä olla useamminkin 😉mutta muuten kyllä se vain niin on, että vuosi vanhan vanhentaa eli ihan sopivaan tahtiin vuodet vierii.....

28.08.2026

Nyt sain nauttia kahtena peräkkäisenä iltana ihanasta elokuun pehmeän lämpimästä hämyisestä oleskelusta pihakeinussa. Ensin ajattelin laittaa oikeita tuikkukynttilöitä palamaan oksissa roikkuviin  lyhtyihin, mutta kun pihamänty on alaoksistaan rutikuiva niin riski oli ilmeisen suuri. Oksisto yltää vieläpä viereiseen liiteriin jossa on kaikkia bensakoneita ja siitä seuraavaksi puuliiteri....sellaista roihun riskiä ei voinut ottaa.

Mutta led-tuikut ajoivat hyvin asiansa💛. En olisi malttanut mennä sisälle lainkaan .....

Mutta kun ilta vahtui yöksi niin tänä aamulla heräsin syntymäpäiväsankarina 😊.

Täytän vuosia 28.8 ja olen syntynyt 1958 ja täytän nyt siis 68 vuotta joten olkoon ainakin tänä vuonna onnennumeroni kahdeksan .

 Löysin Touhulan kaapeista joskus synttäriksi saadun  "neitsyt"-horoskoopi- kortin ja sen mukaan....

 

Ja voi voi sentään....kortin mukana tullut kivi oli unohtunut lipaston laatikkoon, mutta nyt se kulkee jatkossa tiiviisti mukanani....tasapainottamassa minua 😉.

 

  27.08.2026

Touhulassa alkoi nyt omenashow 🍎🍏🍎.

Valkea kuulas kypsyy nimensä mukaisesti kuulaaksi ja mehukkaaksi ja parasta se on heti popsittuna. Mutta ei niitä pysty kukaan kilokaupalla syömään siihen tahtiin kun puusta putoavat eli jotain on tehtävä. Vähänkin kolahtaneet, nokitut tai pienet omput heitän surutta kompostiin. 

 

Vain parhaat yksilöt valitaan 😉. Tuo lajike kun on pehmeä ja ohutkuorinen niin siitä on helppo keittää kuorineen päivineen sosetta.

 Eli pesu, palastelu , keitto ja soseutus ja pieni sokerilisä. Mukaan pilkoin tänä vuonna sitruunamelissaa kun se kasvoi tänä kesänä niin komeasti.Toinen yrtti joka suorastaan rehotti menemään on mäkimeirami eli tutummin oregano. Sitä piti laittaa ihan tupsuina kuivumaan oven pieleen.

Mukava (pizzan😁) tuoksu tulee päälliskaupppaan kun ovesta kulkee ja hipaisee yrttikimppua.

Yksi tuollainen iso omenasose purkki riittää meillä talveksi  oikein hyvin , mutta teen vielä muutamia pikkupurkkeja joita on mukava sujauttaa vaikkapa lahjakassiin sukkien kaveriksi .

 Loput omenoista taidan viipaloida ja kuivata ja osa menee pakastimeen odottamaan omenapiirakoiden ja omenapaistojen tekoa. 

 Luumuja ei tänä vuonna tulee juuri lainkaan . Luumupuu on kasvanut jo aivan liian isoksi ja se pitäisi leikata loppkesästä/alkusyksystä sadon korjuun jälkeen. Tunnustan etten tykkää yhtään pensaiden ja puiden leikkaamisesta kun minusta se mikä kasvaa saisi kasvaa 💚. No rajansa kaikella kasvullla !

 

 26.08.2026

Kyllä tässä menee nyt asiat taas ihan päälaelleen !!!!

Kun tulin kaupungista Touhulaan en voinut mitenkään  uskoa silmiäni kun ulko-oven takana nökitti sekä kapioarkku että Väinön mukaan lähteneet matkalaukut. Eväskori oli tosin tyhjä.Tiesin heti, että nyt on jotain TOSI pahasti pielessä. Eikä Väinöä tietenkään näkynyt missään. Eikä  pitänytkään sillä opinnothan alkoivat  jo ja Tamaran kanssa kodin perustaminen piti olla aluillaan ???? 

No "anna" Satavuotiaan sylissä- blogissaan kertoi asioiden oikean laidan. Tamara oli lähtenyt rahtilaivaan apulaiskokiksi kun oli temperamenttisena sussuna niin suuttunut Väinölle siitä kainalon ampiaispesä jutusta. Hän kun on kovin allerginen nimenomaan ampiaisille eikä Väinö ollut sitä ollut huomioinut vaan väitti surinan johtuvan pelkästään rakkauden pörinästä. Voi Väinöä kun et malttanut pysyä totuudessa. 

Väinöstä ei siis havaintoa ja sen arvaan , että nuoren miehen sydän on ihan pakahtumaisillaan kun Tamara oli jättänyt hänet kirjeellä (ei sentään pelkällä tekstarilla 😉). 

Ei taida Väinön opiskeluista tulla nyt yhtään mitään kun sydän  on murskattu ja mielitietty seilaa ties missä.

MUTTA kun aloin laitella kapsakkeja paikoilleen niin huomasin siellä ihmeekseni kortin joka saattaa olla vihje jostakin... 

 Ei suinkaan Väinö nyt vain lähtenyt Tamaran perään ......opinnot kesken ja asuntokin jo  varattu. Toisaalta....nuorena kannattaa ottaa ilo irti ja reissata silloin  kun se on mahdollista. Kesätienestitkin taskussa. Kyllä sitä aikuisten vakaata elämää saa viettää yllinkyllin myöhemminkin  ? 

Vähän tosin tunnen syyllisyyttä siitä että kesän aikana tuli niin paljon muisteltua kaikkia kivoja ulkomaanmatkoja,  että jos vaikka Väinö niistä sai jonkinasteisen kaukokaipuun ja sitten kun päälle päätteksi  vielä tuo Tamarankin lähtö. Mutta asioilla on tapana järjestyä...nuorten rakkaushuolienkin 💔.