07.02.2026

Meillä on ihan mukavasti kaikkia marjoja pakasteessa ja välillä olisi hyvä keksiä vaihtelua siihen mitä niistä tekee . Olin unohtanut pitkäksi aikaa hyytelösokerin olemassaolon. Nyt kyseinen sokeripaketti tuli vastaan kuiva-aineiden joukosta ja tosi nopeasti ja helposti syntyy marjajälkiruoka/välipala.

Jäiset marjat vain kulhoon ja kiehautettu hyytelösokeriliemi kaadetaan päälle. Hetken päästä herkku on valmis. 

Nyt pintaan pääsi oikein kermavaahtonokare, mutta voisihan sen korvata rahkallakin tai vaikka jättää "valkoisen osion" kokonaan pois ; hyvää olisi niinkin ja marjoissa säilyy hyvin niiden alkuperäinen  maku ja toivottavasti myös vitamiinit . 

 06.02.2026

Eiliseen Runebergin päivään kuului tietysti nimikkotortut. Ennen en niistä juurikaan piitannut, mutta ainakin nuo maistuivat nyt meheviltä ja oikein hyviltä päiväkahvilla.

Ja eikös tämänpäiväiseen Terhin nimipäivään kuulu ilman muuta joku herkku ?

 Kohtahan  onkin jo laskiaispullien vuoro 😋. Pelkkää herkuttelua koko elämä, mutta ei haittaa kunhan ei makiaa mahan täydeltä ja joskus vaikka niinkin.
 

 05.02.2026

Hiukan huvittaa Arttu-kissan ajatuksen  juoksu. Siihen paikkaan sohvaa, jossa se makoilee suurimman osan päivästä paistaaa aurinko sen turkkiin ja se tietysti luulee, että ulkona on lämmin keli. Ulos on siis päästävä ! 

Sisukkaasti se hyppää ulkona tähystyspaikalleen ja asettuu makuulle naama kohti aurinkoa ja viihtyy siinä sen kolme sekunttia ...

 

.....ja sitten pikaisesti sisään ja pyrkimys lämpimään syliin . Tuota huvia se voi harrastaa monta kertaa päivässä ja aina pettymys on yhtä suuri kun aurinko ei vielä lämmitäkään  tarpeeksi....no, mutta ei aikaakaan🌞.

Kuva kertoo harmistuksen siitä , että eikös sitä nyt saa olla rauhassa ulkonakaan; aina se mamma sen kameransa kanssa 😼. 

 

 04.02.2026

Repolaisen helmikuun haasteena on halailu 💖. Ketä, miksi , milloin ja miten.

Ja porauduin ajatuksissani aiheeseen vähän enemmänkin. Olen elänyt myös sellaista aikaa kun vanhempia ihmisiä teititeltiin ja luin jostain , että varsinkin Varsinais-Suomessa jossa lapsuuteni vietin omia vanhempia ja jopa puolisoa teiteteltiin vielä 60-luvullakin. Muualla Suomessa elettiin kai vähän lupsakammin. Mutta koskettaminen ja halaaminen oli silloin hyvin poikkeuksellista enkä muista , että vaikkapa hautajaisissa olisi halattu surevia osaanoton merkiksi.

Eli ei siis lapsuudessa paljon halailtu eikä se kuulunut sen ajan henkeen. Vieraita (vaikka niitä tuttujakin vieraita ) käteltiin.Teininä sitten alkoi arka halailu ja pussailu, mutta se oli sitä teinien touhua. Parisuhteessa halattiin kyllä omaa kultaa, mutta ei silloinkaan vielä juurikaan muita aikuisia.

Nykyään lähes kaikki halaa kaikkia. Minusta välillä turhaankin. Minulla on oma reviiri josta pidän kiinni.

 Ja se ketä sitten itse halaan on ja milloin ja miksi...

💞Muutama hyvä ystävä saa aina halauksen kun tavataan ja erotaan. 

💞Äitiä ja Siskoa halaan ja myös muita lähisukulaisia vähän tilanteen mukaan

💞Karia tietysti ja Arttua 😽. 

Minulle halaus on merkki jostain syvemmästä yhteydestä, ystävyydestä, lämmöstä ja rakkaudesta .

03.02.2026 

Olen kummastellut sitä, että sen kerran kun menen sairalaan, terveyskeskukseen, laboratorioon, rokotukseen, fysioterapiaan tai  hammashoitolaan niin kuinka ollakaan käytävät ja odotustilat  ovat lähes tyhjiä. Ehkä joku muukin jossain kohtaa sentään odottamassa, mutta kovin rauhalliselta toiminta näyttää.

  Ei voi olla silkkaa sattumaa , että minun ajanvaraukseni ovat aina sellaiseen aikaan, että on hiljaisempaa. Silti myydään "ei oota" ja monet valittaa kun ei pääse millään minnekään hoitoon. Siskoni asuu pääkaupunkiseudulla ja on monesti ihmetellyt samaa asiaa.

Itsekin monessa eri terveydenhoitopisteessä työtä tehneenä tiedän , että työtä oli yleensä ihan liikaa ja kiirettä ja stressiä. Mutta jokin tässä yhtälössä ei nyt mielestäni nappaa. 

Enkä kritisoi lääkäreiden tai hoitajien työtä vaan sitä, että systeemi on jotenkin aika pahasti vinksallaan.
 

02.02.2026 

Nyt kannattaa kaivaa yleiskoneet /raastimet esiin. Kaali ja porkkanat ainakin ovat nyt edullisia. Meillä on Karin äidiltä peritty yleiskone kaapissa ja aika harvoin tulee sitä käytettyä kun useimmiten käytän "Kari-raastinta 😍".

Mutta jos tekee kerralla enemmän niin sitten on mistä ottaa. 

Osa syödään raasteena ja silloin virkistän sitä jollain kaapista löytyvällä kastikkeella ; nyt oli vuorossa jääkaapissa jo turhan pitkään viihtyneet .... 
 

Ja jos jotain jää niin mihin tahansa keittoon, pataan, munakkaaseen tai vaikka leipään sujahtaa helposti loput.Ei tule taatusti hävikkiä tästäkään sammiollisesta 😊.

 01.02.2026

Meidän lauantairutiiniin kuuluu käynti cittarissa ja sen kalatiskillä. Jos ei muuta niin ainakin Artulle ostetaan muutama silakka tai muikku. Nyt  oli kalatiskille tullut minulle ihan uusi tuttavuus eli norssi joka on murtoveden kala kun taas vastaava kuoreksi nimitetty on makean veden sama kala. Näin minua opasti kalamestari.Se on siis lohensukuinen pienehkö kala. Voimakkaan tuoksuinen. Hintakin vain alle 5 e /kilo.

 Arttu tykkäsi niistäkin kovasti ; mikä ettei, mutta antoi luvan minulle paistaa omista kaloistaan 😽 meillekin muutaman maistiaisiksi. Ruisjauhopanerointi ja voissa paistettu 😋.

Eipä noista paljon kalaruoka parane. Ostetaan toistekin ; jos niitä vain on tarjolla. Pyyntiaika on kuulemma aika lyhyt.