22.08.2026 

 Taysin visiitti meni ihan suunnitelmien mukaan. Se mikä tuollaisessa käynnissä jännittää on jo pelkästään matkan teko. Nyt oli yllättävän paljon liikennettä.Traktoreita, leikkuupuimureita ja rekkoja liikkeellä ja muutama tietyö hidasti matkaa yllättävän paljon. Sitten on auton parkkeeraus kun parkkihalli oli lähes tulkoon täynnä ja välimatkat talon sisälläkin aika mittavat. Suupoli peräti ihan toisessa rakennuksessa. Siellä taas ilmottautumisautomaattikin oli siirretty ihan kokonaan toiseen paikkaan. Sitä piti jonkin aikaa  etsiä.Onneksi olin tapani mukaan ajoissa liikkeellä.

Itse käynti sujui nopeasti ja kivuttomasti ja saan vielä ainakin kertaalleen seurantakutsun. Olen varsin tyytyväinen ja helpottunut.

Aamulla ennen lähtöä kun en osannut oikein keskittyä mihinkään niin leivoin "mitä kaapissa on"-piirakan. "Stanstan piirakkapohja"-reseptillä kuinkas muuten. Päälle tuli tuli tomaattia, paprikaa, sipulia, lehtikaalia freesattuna ja maustettuna ja tosi pitkään jääkaapin uumenissa lojunnut valkohomejuusto palasina . Vajaa kermaviilipurkki ,kananmun ja eri maustekastikkeiden loppuja.

 

Tosi hyvältä maistui reissun jälkeen 😋.

 21.08.2026

Tänä aamuna jännittää niin, että housut tutisee 😂. Olen käynyt jo monia vuosia Taysin suu- ja leukakirurgien vastaanotoilla ja tehty on yhtä jos toistakin.

Nyt on taas aika mennä näytille ja vaikkei mitään toimenpideaikaa olekaan varattuna niin inhottaa ja pelottaa mitä tuleman pitää...vai tuleeko.

Olen saanut kyseisessä paikassa aina hyvää, laadukasta ja hyvin ystävällistä hoitoa ja se vähän ehkä auttaa punttien tutinaan .

Tai sitten huono huumori 😁?

20.08.2026 

Ihmettelin aikaisemmin etteivät herneet itäneet lainkaan, mutta olinkin taas  hätähousu. Nyt alkaa vasta Touhulan herneet kypsyä, mutta mitä ihmettä....

 Liilan värisiä palkoja  perusvihreiden joukossa. Kaksi pussillista herneitä maahan kylvin ja ilmeisesti toinen pussi oli jotain vähän erikoisempaa laatua ? Herneet itsessään ovat ainakin näin alkuvaiheessa vielä vihreitä.

Kurpitsaakaan en muista istuttaneeni mutta sellainen pallukka nyt ainakin on tulossa. Jos isoksi kasvaa niin saa siitä tehtyä ainakin kurpitsalyhdyn jos ei muuta.

 Ja kesäkurpitsaa saa syödä minkä vain ehtii. Kun kuvasta (takavasemmalla) näkyy kaikki eivät kypsy vaan osa pilaantuu (mätänee) ennenkuin pääsee kunnolla edes  kasvun alkuun. 

Olen säästänyt Touhulan alkuvuosilta remontissa vintistä löytyneitä sanoma- ja aikakauslehtiä. Ne tulivat nyt vastaan kun haeskelin Väinö-rengille  sopivaa matkalaukkua opintojen alkuun....

 

Eikä ainakaan ne tervydenhoito-opit ole miksikään muuttuneet 😁
 

Kun luin noita lehtiä ihan kuin olisin ykskaks elänyt hetken tuota vanhaa aikaa ja tuntui erityiseltä että samoja lehtiä luki aikoinaan talon entiset asukkaat. Kyllä joitakin asioita kannattaa säästää !

19.08.2026

  Eilen ajeltiin eestaas Koskeloon. Oli tosi kaunis aurinkoinen sää. Koskelon tontilta pihapiiristä sai poimittua sekä kanttarelleja että puolukoita. Ihan Luxusta 😊.

 Autossa tosin piti istua reilut 5 tuntia ja siinä sitä ehdittiin jutustella sitä jos tätäkin  ja matkaa hauskuuttaa lisää aina tuttujen paikkojen ohittaminen ja samalla katsellaan mitä missäkin pihapiirissä on tapahtuntut sitten viime käynnin. Ja mitä eläimiä näkyy laitumilla.  

Kangasala-Orivesi välisen tien varressa on monta hauskaa pikku tien nimeä. Muun muassa.....

-Laiska-Jaakon tie

-RapuSanterin polku

-Hiljaisten miesten  laakso 

Heti alkaa mielikuvitus laukata että mistä nuo tiet ovatkaan saaneet nimensä 😁.

 18.08.2026

Hyötykasvien jalostus on kyllä saanut ihmeitä aikaan. Vaikka on ollut todellakin rankkoja sateita niin viljapeltojen korret tönöttävät pystyssä niinkuin ei olisi koskaan satanutkaan. Laonneita viljapeltoja näkee enää harvoin.

 Nämäkin kuvat otin sellaisena aamuna kun edellisenä iltana satoi pitkään ihan kaatamalla. Korren vahvistajat ovat näemmä tehneet tehtävänsä.

Toinen ihmetykseni aihe oli perunapelto josta oli poistettu jo koneellisesti maan päälliset varret. 

Tällä kai pyritään välttämään perunaruton pääsy perunaan ? Ja onhan perunoita helpompi korjata kun ei ole enää varsia. Vai meneekö vihreä osa joillekin eläimille rehuksi ?
 

Mutta saisikohan oman omenasadon säilymään tänä vuonna ilman, että mikään tauti omppuihin iske....hyvältä näyttää...vielä ainakin 😁. Koskaan ei voi tietää mikä mato tai ötökkä iskee......

 17.08.2026

Värjääminen on nyt näköjään mennyt minulla ihan ihon alle  . Eikä yksistään lankojen värjäys. 

Otin Touhulan ulkopöydällä olleen pöytäliinan pois ja ajattelin nakata sen jo menemään. Jostain syystä en malttanutkaan vaan pesin sen pesukoneessa ja huomasin että sehän on ihan hyvää pellavakangasta. Jospa yrittäsi värjätä sitä(kin). Olin nimittäin ostanut joskus halpoja tekstiilivärejä ja valitsin tämän liinan väriksi tomaatin punaisen.

 

 Yllätyin iloisesti sillä pöytäliinasta tuli juurikin tomaatin punainen eikä sellainen kirkas  joulun punainen. Ja myös yllättävän tasavärinen. 

Menee vielä joskus ehkä pöydällekin ? 

Pesukoneessa värjäämisen jälkeen teki mieli tehdä vielä pesukoneelle sitruunahappopuhdistus ja 90 asteen pesu eli se tuli tehtyä nyt vähän niinkuin päälliskauppaa. 

 16.08.2026 

Tämän kesän Väinö-renki on ollut ihan omaa luokkansa. Ahkera ja mukava ja viinimarjat ja karviaiset saivat kypsyä rauhassa sen vartioimana. Viime kesän Piikalikka kun söi marjat sitä mukaa kun kypsyivät ; tosin syykin oli ilmeinen. Hän oli raskaana ja vitamiinit menivä  tarpeeseen 😁. 

Mutta ei Väinön kesä ihan ongelmitta ole mennyt. Tämä nuori opiskelijapoika meni ihastumaan "annan" puutarhassa elelevään Tamara kaunokaiseen. Treffasivat juhannuksena eikä Väinö enää ollut entisensä sen jälkeen.Työnsä hoiti mutta pää oli pilvissä ja sydänlasit silmillä.

 Mutta nuori lempi on välillä raadollista. Väinö oli lähtenyt yhtenä iltana (luvatta) riiuureissulle Tamaran luo mutta Tamara olikin "annan" puutarhasta kadonnut !!! Pitkä yöjuoksu meni ihan hukkaan. "Annalta" tämän kaiken sittemmin kuulin. Olinkin ihan ihmeissäni kun aamulla Väinöllä oli tummat lasit silmillään eikä puhua pukahtanut mitään vaikka heti olemuksesta huomasin, että kaikki ei ole nyt kohdillaan. Vähän velton oloinen koko nuorukainen.

 Minä kun sain asiasta selvän niin aloin pikkuhiljaa Väinöä lohduttaa ja sanoin että kyllä hän minun puolestani pääsee ennen opintojen alkua vielä Tamaraa tapaamaan jos se vain "annalle"  sopii. Nyt on jo kaikki viinimarjatkin poimittu joten pikkuhiljaa voisi olla lomailun paikka. 

Siitäkös Väinö ilostui. Otti mustat lasit silmiltään ja laittoi omat opiskelulasinsa päähän. Esitti kuitenkin vienon toiveen että saisiko ottaa lomalle mukaan kesken olevan kirjan. Voisivat sitä yhdessä Tamaran kanssa lukea. 

Sopihan se. Isäni olisi vain mielissään jos nuoret tuosta hänen isänpäivälahjakseen vuosia sitten saamasta kirjasta innostuvat. Onkohan kirjan aihe juuri Väinölle ja Tamaralle ajankohtainen😍?