tiistai 17. marraskuuta 2026

 17.11.2026 

Minz oli jo tehtaillut monen monta paria lapasia päivässä parissa ja siitä sain inspiraation ottaa esille omia talvitamineita ja katsoa mitä lämmintä on talven varalle. 

Monetko tähtikuvioiset lapaset yksi nainen tarvitsee 😁. Aika monet ilmeisesti. Mutta totuuden nimessä voin todeta, että niitä on ollut vain niin mukava kutoa. 

Pipoja ja kaulaliinojakin on kyllä riittävästi. Karvahattu sentään jäi vielä vaatehuoneen hyllylle odottamaan niitä  kireimpiä pakkasia.
 

maanantai 16. marraskuuta 2026

 16.11.2026 

Tarinat toistaa itseään , mutta laitan nyt vielä kuitenkin Lidlin 2 euron hävikkikassituotteet näytille.Kaikki paperikassilla olleet tuotteet olivat todellakin ihan käyttökelpoisia.

Tästä joukosta en heti tunnistanut tuota möhkälettä

Se on kyssäkaali. Sen kuutioin vihanneskeittoon eikä siitä paljon edes jäänyt jäljelle paksujen kuorien jälkeen. 

Nyt on myös granaattiomenat parhaimmillaan ja edullisimmillaan. Jäin niihin koukkuun Turkissa oleskellessa.Aluksi ihmettelin kun kaikki niistä niin touhottivat vaikka minulle niin paljon tutummat hedelmät eli appelsiinit olivat myös parhaimmillaan ja niitä voi poimia maasta mistä vain. Monella oli kotona mehupuristin jolla noista kummastakin hedelmästä puristettiin tuoremehua. Vuokra-asunnossani ei sellaista ollut enkä tullut ostanneeksi. Kerran kuitenkin ostin tuoretorilta n. kilon painoisen granaatiomenan  ja se oli pirteän punainen ja kypsä ja kun pääsin siementen makuun aloin raahata niitä jokaiselta torireissulta kotiin. Eivätkä  maksaneet juuri mitään.

Nyt parhaimpana satokautena ostan niitä Suomestakin ja tykkään kovasti edelleen.

Nakkaan siemeniä mielelläni salaattiin
 

tai  upotan jogurtin sekaan tai napostelen sellaisenaan.  Maistuu mukamas auringolta🌞.

" Granaattiomena on ravinteikas, monipuolinen ja helposti käytettävä hedelmä. Sen hyödyt liittyvät erityisesti antioksidantteihin, sydänterveyteen, tulehduksen hillintään ja ruoansulatukseen". 

Sekin vielä 😊. 

sunnuntai 15. marraskuuta 2026

 15.11.2026

Ajauduin lapsuuteen. Olen 6 vuotias ja on myöhäissyksy. 

Herään Mamman ja Pappan luona silkkitäkin alla. Silkkitäkki on viininpunainen ja siinä on pitsein koristeltu ja sileäksi mankeloitu valkoinen päällyslakana joka  tuoksuu hyvälle raikkaalle ulkoilmalle.Olen nukkunut tuvassa hetekassa isovanhempieni välissä. 

Herään siihen kun Mamma lisää puita puuhellaan ja alkaa ilmiselvästi lämmittää minulle aamupuuroa. Toivon kovasti , että se olisi riisipuuroa,  mutta puuro kuin puuro niin se maistuu kyllä voissa paistettuna. Aamupalaan kuuluu myös yleensä ranskanleipä voilla ja makkaralla. Hyvältä maistuu aina.

Ulkona on vielä omenapuissa talviomenoita ja niitä lähdetään keräämään talvisäilöön. Pidän erityisesti  Åkerö-nimisestä omenasta , mutta heiluvat maitohampaat vähän haittaavat niiden syöntiä . Omenat kääritään silkkipaperiin ja viedään vintille säilöön. Ne säilyvät siellä jouluun asti. Vintissä on myös Pappan puutyöpiste ja Mamman mankeli sekä ns. kesähuone jossa saatiin viettää kesäisin aikaa ja yöpyä serkkujen kanssa. 

Omenat kun on kerätty ja pakattu niin lähdetään postiautolle. Minä istun pyörän tarakalla  ja Mamma polkaisee sellaisen kilometrin matkan postilaatikolle. Postiauton tuloa on odottamassa jo muitakin kyläläisiä ja siinä on tapana vaihtaa ne tärkeimmät kuulumiset. Minusta ihan tylsää. Mutta toivon että odottaminen kannattaa ja jos vaikka olisi SE  päivä kun tulee Aku Ankka tai Nakke Nakuttaja. Ja Akuhan siltä tuli !

Kotiin palatessa syödään ensin  päiväruoka ja samalla kuunnellaan keskipäivän uutiset ja se minusta niin kiehtova merisää. Minä saan kunnian avata ja sulkea putkiradion.  Nappulat ovat vähän kuin pianon koskettimet. Olen hetken pianisti.

Sitten istahdetaan keinutuoliin ja Mamma lukee minulle Akua. Ei kerralla ihan kokonaan vaan Mamma siirtyy lukemaan Salon seudun sanomia ja minä jatkan sarjakuvan kuvien katselua ja kehitän niistä omaa tarinaa kun osaan jo vähän itsekin lukea.

Jos on hyvin käy niin seuraavaksi Mamma hakee ulkokomerosta leivontakulhon. Se on sellainen vihreä Arabian iso kulho. Siinä leivotaan pulla- ja piparitaikinat ja vatkataan (käsin) kakkutaikinat. Mamman leipoma pulla on maailman parasta. 

Ja leipomukset pitää saada tehtyä alta pois ennenkuin Pappa tulee töistä kotiin ja päivällisruokakin tehtyä. Jos minä saisin valita olisi joka päivä tarjolla nakkikastiketta. Ei sitä tosin ole kuin harvakseltaan, mutta kaikki muutkin ruoat kelpaa kyllä.

 Pappa kun kurvaa mopollaan pihaan on perunat kypsät ja ruoka katetaan pöytään. Siitä ei tingitä.

Ruoan jälkeen on Pappan vuoro istahtaa keinutuoliin mukamas sanomalehteä lukemaan. Kuuluu pieni pihinä ja puhina lehden alta . Eikä ihmekään kun on työntäyteinen päivä puuseppänä takana. Mutta siitä huolimatta hetken päästä Pappa virkoaa ja lähden hänen mukaansa joko puuliiteriin jossa tuoksuu aian niin ihanasti puupuru tai sitten päädyn vintille höyläpenkin kupeeseen. Katsoa saa mutta ei koskea. Ja katsottavaa on vaikkapa seinään kiinnitetyt lukuisat mopon rekisterikilvet. Niistä saa omassa mielessään koottua kaikenlaisia kivoja outoja yhdistelmiä.

Kun minä viihdyn Pappan kanssa niin Mamma saa rauhassa ottaa käsityön esiin. Mamma tekee kaiken aina niin siististi ja huolellisesti ja monesti niin ohuesta langasta virkkaa pitsejä että hyvä kun langan edes huomaa. Kerran poikkaisin vahingossa sellaisen ihan ohuen virkkuukoukun. Hävettää vieläkin.

Iltakahvilla saadaan tuoretta pullaa ja sitten avataankin jo heteka. Käkikello kuuluukin kukkuvan kahdeksaa. Minä saan käydä iltapissalla laskiämpärissä ettei tarvitse enää mennä pihan perälle huussiin ja sitten sujahdan peiton alle. Tehtäväni on kuitenkin ensin lukea vähän aapista tai jotain muuta lasten kirjaa Pappalle. Hänelle iltasaduksi 😉. Siitä palkkioksi aapiskukko munii yön aikana pieneen kupariseen pannuun pennin tai kaksi.Vähän sen mukaan miten olen jaksan kertomukseeni paneutua tai olenko oppinut uusia kirjaimia päivän aikana. Kolikot ovat tarpeen sitten kun menen taas kotiin ja pääsen kioskille ostamaan pennin nallekarkkeja.

Uni tulee niin  äkkiä etten kuullut edes käkikellon kukkumista yhdeksältä. Olipa taas kiva päivä .

 Kyseinen käkikello kukkuu nyt Touhulassa 

                                             

 Perityn keinutuolin kaverina 

                                            

 Ja putkiradiokin on sama ja sen  päällä pieni kuparipata johon aapiskukko aamuisin muni

                                        

 Mamman ja Pappan valokuva on otettu kun sinä vuonna kun synnyin. Tarina ei kerro miksi ovat ihan oikein valokuvaajalle menneet. Ihana kuva 💖


 Herkistyin kun tätä kirjoitin kun muistot heräsivät niin elävästi henkiin. Olen hetken taas hyvin onnellinen  ja kiitollinen pikkutyttö.                                                     

lauantai 14. marraskuuta 2026

14.11.2026 

Lähdin eilen aamukävelylle "hyvän sään aikaan" mutta kesken kaiken minut yllätti tosi sakea lumi/räntäsade. Olin kuin kuorrutettu lumiakka kun pääsin kotiin.  Ja hetken aikaa tuo hento valkoinen peite pysyi maassa ja myös vähän valoisti näkymiä kodin ikkunoista. 


Viiden euron hävikkileipäkassin antimista päätin tehdä vielä perjantaipäivän/illan mutusteltavaksi sellaisen täytetyn uunileivän. Oli hittituote 70-luvulla 😉.

Muistelin että se tehtiin aikoinaan niin , että ranskanleipä siivutettiin ja väleihin tuli makkaraa, juustoa, sinappia, ketsuppia ja sitten uuniin paahtumaan. Minä jäljittelin asiaa omalla tavallani ja kokosin vähän niinkuin texmex- tyylisen uunileivän. Täytteen tein jauhelihasta, tofusta, sipulista, paprikasta ja tomaateista ja luikahti mukaan myös aurajuustoa pala.


eli leipä päältä halki ja hiukan kaiversin pois sisustaa ja tuo mausteinen mösselö täytteeksi. Juustoraaste pintaan ja uuniin....


 
Täytetty texmex-leipä 😋. Osui ja upposi !

 

perjantai 13. marraskuuta 2026

 13.11.2026

Marraskuu ei ole ollut koskaan  suosikkini mutta aina se on räpiköity menemään. Toiset tykkää siitä, että kalenteri on mahdollisimman täynnä kaikkea tapahtumaa ja minä taas iloitsen siitä jos saan olla ihan vain kotona.

 Kaunis, seesteinen aamukävelymaisema riittää pitämään piuhat pystyssä ja kotoilu sopii justiinsa tähän hämärähyssyyn.

Laitan vielä tähän yleisön = Stanstan pyynnöstä punajuuripiirakan ohjeen 😉eli Etiketti-lehdestä napsittu juttu.

Tein hyvin pitkälti ohjeen mukaan , mutta balsamiviinietikkaa ei ollut kaapissa ja sen tilalle kiehautin oman versioni eli valkoviinietikkaa+muutama tuore viinirypäle. Ei sama mutta ei niin erikään 😊.

torstai 12. marraskuuta 2026

12.11.2026

En malttanut odottaa pikkujouluihin asti niinkuin alunperin kaavailin vaan kokeilin tehdä Etiketti-lehden ohjeen mukaan punajuuripiirakka nyt kun sain Siskoni käymään meillä . Ja ylitin samalla itseni ja tein kuin teinkin sen ohjeen mukaan vuohenjuustosta josta en ole aiemmin erityisemmin pitänyt. Ja minähän pidinkin siitä 😲ja piirakka oli muutenkin oikein hyvää, mutta ei kyllä niin mukavan näköinen tuotos kuin mitä lehden sivun kuva oli. Eli lehden kuva tässä....

Mutta makuhan on se ratkaiseva asia.

Ja juustoisen piirakan kanssa sopi oikein  hyvin hedelmäinen salaatti 👍.

 Mutta ei eilise päivän pääasia ollut lainkaan tarjoilut vaan käynti Äitiä tapaamassa ja Siskon kanssa vietetty aika 💕.

keskiviikko 11. marraskuuta 2026

 11.11.2026

 Minulla oli jokin erityinen side Isän äitiin eli Mammaani. Hänen luonaan sain olla alle kouluikäisenä pitkiäkin  aikoja ja meistä tuli osittain kai siksi niin läheiset. Mamma oli syntynyt 11.11-11 ja tämä päivä on minulle edelleen jotenkin erityisen tärkeä.

Ja kun huomaan välillä että kello on jämptisti 11.11 niin ajattelen että Mamma sieltä pilven reunalta minua muistaa 💖.