lauantai 18. heinäkuuta 2026

18.07.2026 

En ole koskaan ennen nähnyt Touhulan tontilla käärmettä, mutta nyt näin. Kyy köllötteli auringossa tänä vuonna "kesannolla olevalla" kasvilavalla. Nyt on siis käärme saapunut paratiisiin !!!

Olin juuri edellisenä päivänä vähän kitkenyt tuota villiintynyttä penkkiä ja touhunnut siinä sandaalit jalassa ja tietysti ilman käsineitä 😲. Mutta toisaalta kyy syö myyriä ja hiiriä joten vähän aikaa mietittyä ei se käärme  niin ikävä asia olekaan. Nyt pitänee katsoa vähän tarkemmin minne astuu. Ja ehkäpä ostaa varoiksi apteekista uusi kyypakkaus...edellinen lienee vuodelta yksjakaks !

 

perjantai 17. heinäkuuta 2026

 17.07.2026

Viimeisimmät lankavärjäykseni ovat tässä:

Vasemmalla vadelman lehdet,keskellä lupiini (loppukukintaa) ja oikeassa laidassa yhdistettynä sininen ja keltainen liemi.

Ei tullut 💙+💛=💚vaan tuollainen harmaan vihertävä. Pakko oli kuitenkin sekin kokeill että mitä siitä syntyy kun kaksi eri väristä liemilitkua yhdistää keskenään.

 Viime kesänä värjätyistä langoista oli tarkoitus näpertää ryijy. Yritin pariin otteeseen , mutta se ei vain ollut minun taitolajini. Liian jotain ! Yrityksistä ärsyyntyneenä päätin kokeilla vähän jotain muuta ns. seinätaidetta. Ja tuumin, että "kuplatekniikalla" kutoen saisin jotenkin vähän elävämpää pintaa.

Kudoin tuota "taulua" kaupungissa ja kun toin sen Touhulaan tajusin että nyt voin ottaa käyttöön vanhan ikkunapokan jota olen ihastellut jo pitkään. MUTTA kudelma olikin liian lyhyt tuohon kehykseen.

Eli ei auttanut muuta kuin jatkaa kutomista mutta kun havittelin sinistä väriä niin ensin piti odotella lupiinien kukintaa....mutta nyt se on valmis .

 Teoksella on jopa nimikin " Touhulan onnen ikkuna" ja vaikkei taiteilija koskaan saisi selitellä tuotoksiaan niin kerronpas sittenkin. Alhaalta lukien savista maata, vihertävää ruohoa, (voikukka)keto ja sininen taivas valkoisella pilvellä. Yksi ainoa "kukka" on siksi että aika harvinaisia ovat Touhulassa kukkivat kukat (muut kuin luonnon kukat).

 Jätin ihan tarkoituksella kaikki ikkunan metalliosat karmiin en niinkään siksi että sitä enää tarvitsee karmina käyttää mutten malttanut niitä irroittaa; alkuperäisiä kun ovat. 

Se mistä tuo onnen ikkuna löytää paikkansa on vielä vähän hakusessa......

 Viime vuoden värjätyt langat on nyt sitten taputeltu ja keräsin kaikki jäljellä olevat ja tämän vuotiset yhteen.

 Kilon verran yhteensä. Ja kun nyt alkoi juuri sopivasti Yle Areenassa "Suuri lankasota" niin luulenpa että sieltä voisi saada näille langoille ihan uusia käyttöideoita ?

Mutta vielä on kesää jäljellä ja  sienet ja kanervat ja ja...... värjäyskokeilut senkun jatkuvat.....💙💚💛💜💝.


torstai 16. heinäkuuta 2026

 16.07.2026

Jos olisin nuorena viettänyt kesää Touhulassa niin ei epäilystäkään, että olisin päivät pitkät maannut lepolassessa auringossa kirjaa lukien. Eikä ennen edes mitään  arurinkosuojarasvaa käytetty. Coppertone tulee mieleen ja myös Tummeli (utarerasva) oli jossain vaiheessa suosittua....ennen vai jälkeen aurinkopäivän; sitä en muista.

Nykyään pitää suojautua auringolta 30-50 suojakeroimilla , aurinkolaseilla ja hatulla ja mieluummin muutenkin sitä vaan hakee sellaista  mukavaa varjon paikkaa.

 Mutta aurinko kypsyttää ihmisten lisäksi nopeasti myös kasvit ja marjat. Onko se itse kasvatettu kurkku nyt mukamas paremman makuinen kuin kaupasta ostettu.

On se 😋.

Ja ihmeellistä kyllä mutta myös viinimarjoja voi pikkuhiljaa keräillä. Ei ennen mielestäni vielä heinäkuun puolessa välissä ? mutta mitäs me allakasta kun kerran kypsyvät omaan tahtiinsa.

Punaisia ja valkoisia keräsin jo vähän iltaviilin päälle. Ja Väinö-rengille pitää antaa kehuja , että on kyllä erityisen tarkkana ollut noiden marjapensaiden kanssa ja vaikka minusta tuntuu ettei se juuri muuta tee kuin seistä tönöttää rakkauslasit silmillään niin hyvin on pitänyt rastaat pois pensaista. Ehkä Tamaraan ihastuminen on tuonutkin lisäpotkua työntekoon😍....



Oli aiemmin vähän vaikea päätös ottaa Mammani tekemä pitsiliina betonitöihin. Siitä syystä jatkojalostin vielä tarjottimen koristeeksi käyttämästäni liinan.  Kastoin sen löysään betonivelliin ja laitoin kuivumaan kukkaruukun päälle. Mutta se vaati minutsa vielä "kultareunuksen" ja kun sattumoisin liiterissä oli kultaspraypurkki niin...


 Mammani pitsiliina sai vielä vähän jatkoaikaa 💛.

keskiviikko 15. heinäkuuta 2026

 15.07.2026

Edelliseen postaukseen viitaten voiko mikään olla yhtä hyvää kuin voissa paistetut kantarellit niin pitää todeta, että kova kilpailija on  savustettu lohi. Turhan harvoin otan savustimen esiin yksin ollessani vaikka tuollainen sähkösavustin on niin helppo ja nopea.

Ja aina onnistuu 

Nyt jopa suolaus meni ihan nappiin.

Touhulassa kesän ykköspaikkoja ulkona on tuo seinän vieresssä oleva tiskipöytäsysteemi. Siinä tiskaan aina jos ulkosalla  lämpötila pysyttelee  plussan puolella😊. Ja siinä keittelen väriliemet ja useimmiten myös ruoat.

Runkona on Ikean tiskipöytä ja tuota  helmarimpsua  uusin nyt kolmannen kerran. Ensimmäisen tein vanhasta suihkuverhosta ja sittemmin vahvasta puuvillakankaasta ja tämä ruutukangas löytyi vanhoista  kangasvarastoista.

Jonkun vuoden tuollainen kestää kesät talvet ja on sitten taas  helppo uusia. Kaapinovia odotellessa 😁
 

tiistai 14. heinäkuuta 2026

 14.07.2026

 Touhulaan kotiutuminen ei alkanut perinteisesti ruohonleikkurilla ajelulla vaan nyt lähdin ensimmäiseksi  metsään katsomaan onko se totta, että mustikat ja kanttarellit on jo poimittavissa. Suunnistin vahoille hyväksi koetuille tutuille paikoille. Mutta aikamoiset metsätyöt olivat kyseisellä alueella meneillään ja pelkäänpä pahoin , että jo pitkään hyväksi havaitut marja- ja sienimaastot muuttavat muotoaan ja kohta on haettava uusia apajoita.

Kapea metsätie pelottaa muutenkin jos joku tulee vastaan niin auton peruuttaminen on liki mahdotonta😨.

Mutta mustikat ON kypsiä. Ehkä olen saanut lapsena vaikea-asteisen mustikanpoiminta-allergian 😉kun metsässä oltiin siihen aikaan pitkään kerralla ja poiminen oli niin lapsesta aika puisevaa hommaa. Siksi poimin nykyään vain vähän kerrallaan. Nyt sen verran , että saan ainakin ripotella jogurtin päälle.

 Kanttarelleja jätin vielä kasvamaan , mutta sen verran sain poimittua, että iltaherkuttelu on taattu. Voissa sipulin kanssa paistetut kanttarellit ruisleivällä 😋.

Ei sen parempaa taida ollakaan...
 

maanantai 13. heinäkuuta 2026

  13.07.2026

Villinä kasvavat vadelmat ovat jo kypsyneet , mutta puutarhavadelmia saa vielä vähän odotella.

 Poimin vattuja aamukävelyllä; sekaan sujahti vielä muutama metsämansikkakin. Villivadelmat ovat nyt siinä vaiheessa, että jos tulee rankka vesikuuro niin ne tipahtavat maahan; nyt ne suorastaan tipahtivat käteen. Osan laitoin raparperi ja persikan keveriksi piirakkaan.

Tuli kyllä hyvää !


Ostettiin herneenpalkoja (kun ei niitä taida omasta takaa saada 😊) ja mietin että onpas sääli kun kuoria menee kompostiin aikamoinen määrä. Ja tietysti pitää heti ruveta tutkimaan voisiko niitä pelkkiä kuoria jotenkin hyödyntää. Ja voihan toki.
 

Kokeilin ensi alkuun herneenkuorisipsejä airfryerilla 

TOSI kuituisia olivat, mutta hyvän makuisia. Ja toisekseen mietin että eikös noita kuoria kannattaisi käyttää keitoissa ja wokeissa ja oli niistä joku tehnyt  pestoakin. Paloittelin loput kuoret ja nakkasin pakastimeen ja käytän ne sieltä sitten joskus 😉.

Mutta sen  myös muistin, että ennen oli tapana tehdä herneenpaloista apposia eli niitä keitetiin suolavedessä ja syötiin sitten sellaisenaan tai voisulan kanssa. Muistan miettineeni joskus lapsena niitä syödessä , että eikös niissä ole lainkaan matoja kun siihen aikaan herneenpaloissa tuppasi olemaan sitä mato-ongelmaa.

 Lisäproteiinia !                                  

Mielessä käväisi  että miksei nykyään ostoherneissä ei enää matoja ole. Ei se tietenkään haittaa, mutta millä ne saadaan pidettyä pois ?  Ei ollut muuten villivadelmissakaan yhtään matoja tai muitakaan ötököitä.

sunnuntai 12. heinäkuuta 2026

 12.07.2026

Fake = Unelmien mies on Yle Areenan sarja jossa mies huijaa naista minkä ehtii ja nainen on niin ihastunut että katsoo asioita sinisilmäisesti vaaleanpunaisten lasien läpi.Haluaa uskoa aina vain parasta.

Sarjaa katsoessa käy monesti mielessä, että etkös jo huomaa....voiko sitä olla niin totaalisen ihastunut ? 

Mutta voin kokemuksesta todeta, että voi kyllä ! 

Nettideittailuni alkuaikoina tutustuin ruotsalaiseen mieheen joka kirjoitti heti alkuun ihanan pitkiä, mukaansa tempaavia , romattisia ja hauskoja meilejä. Mannaa sielulleni vaikean eron jälkeen. Sittemmin kun vaihdettiin jo puhelinnumeroitakin (josta siis selvisi osoitteeeni ) niin kukkalähetti toi kauniita kukkakimppuja ovelleni. Aika vaikeaa olla ihastumatta !

Monen monta kertaa meni meidän tapaaminen pieleen syystä jos toisestakin. Mutta ratkaisevaa tässä kohtaa oli se kun hän kertoi  jostain ongelmista verottajan kanssa ja siitä seuranneista rahaongelmista. Vihelsin äkkiä pelin poikki.Hälytyskello soi. Onneksi ! 

Kun katsoin tuota sarjaa tuli tämä kaikki niin elävästi mieleeni ja jotain niin samaa.... 

No netistä voi löytää kunnollisia kultakimpaleitakin 😍 joten ihan kaikki siellä ei ole silkkaa huijausta kuitenkaan. Ehkä kyseinen sarja toimii jollekin myös varoittavana esimerkkinä, että kaikki ei ole kultaa mikä kiiltää ja jos jokin on liian hyvää ollakseen totta niin se todennäköisesti on myös sitä .