lauantai 11. heinäkuuta 2026

 11.07.2026

Touhulan ja kaupunkikodin välillä ei ole kuin sellaiset  25 kilometriä eli nopeasti autolla sen matkan pyyhkäisee. En kuitenkaan suhaile sitä mennen tullen vaan kun menen Touhulaan niin olen siellä mieluusti vähän pidempään. Vähintään pari päivää.Jo itsessään sinne meno ja tulo on oma numeronsa.

 Touhulasta lähtiessä pitää muistaa sammuttaa ulkosähköt ja sulkea vesiposti . Lukita kaikki paikat.Ottaa roskat mukaan , katsella jääkaappia sillä silmällä ettei mikään jää pilaantumaan. Kerätä pyykit kaupunkiin pesuun. Kastella kasvit ja kukat.Pakata mukaan eestaas kulkeva läppäri, huilu, parhaillaan luvussa oleva kirja/kirjat, tekeillä oleva käsityö, hammasyökisko 😁. Ja nyt on jo kopassa mukana vähän tuoretta satoakin....raparperia, ruohosipulia, basilikaa, sitruunamelissaa, kesäkukkia. 


  Kun portti on suljettu ja matkaan olen päässyt ei pidä enää yhtään miettiä suljinko ja lukitsinko kaikki paikat 😉. Ne jutut menee niin rutiinilla. Ja sitten kun lähden kaupungista takaisin Touhulaan niin sama toistuu toisinpäin.....


perjantai 10. heinäkuuta 2026

10.07.2026

Nyt on aika "esitellä" työn alla olleita betonitöitä . Niiden tekemisessä voisi sanoa, että työ tekijäänsä neuvoo. Eli kun ei paljon viitsi lukea mitään ohjeita tai neuvoja niin sitä mennään sitten sieltä.... kantapään kautta....

Kahvipöytäkin oli hetken aikaa katettuna pelkillä betonitöillä. 

Käytin Äidin vanhan tarjottimen jota hän oli käyttänyt kukkien alustana ja se oli jo päässyt ruostumaan vaikka ihan aitoa oikeaa Marimekkoa olikin .


En käyttänyt sitä varsinaisena muottina vaan päätin jättää valun siihen.

 
Kuvioksi pitsiliina ja ympärille lasipallukoita.Pitsiliinan öljysin ja sekin lähti ihan mukavasti kovettumisen  jälkeen irti.

Korjailin samaan syssyyn aiemmin tekemääni sillä olin tehnyt pinnan liian ohueksi sillä pikasementillä.

 Sain myös lisättyä siihen samalla vähän blingblingiä. Nyt on kaksi erilaista pöytäpintaa ; voi vaikka vaihdella👍 .Ne väsäsin kummatkin siitä hobby-askartelubetonista. Mutta sitten tositoimiin....eli siihen ihan oikeaan betoniin.

Siinä hommassa valumuotteina käytin muovisia elintarvikerasioita. Nekin öljysin ensin ruokaöljyllä jotta laatat varmasti irtoaa pois muotista . Olin poissa Touhulasta neljä päivää ja sillä aikaa olivat hyvin kovettuneet.Vesisateessa. 

 Kuviointi on abstraktia taidetta 😂.  Lasiosia piti vähän sienellä puhdistaa, mutta hyvin olivat tarttuneet kiinni eikä teräviä lasin pala reunoja ollut missään kohtaa.

Laatat löysivät heti paikkansa lintujen vesialtaan ja tuolikeinun maastosta.


 
 
 Ja tapani mukaan jään niin helposti koukkuun johonkin yhteen tiettyyn juttuun eli kyllä jotain muutakin ajattelin vielä  betonista kokeilla. Touhula on kuin tehty kaikkeen tuollaiseen hullutteluun.

 Ps. Emojien käyttämisestä varoiteltiin , mutta ihan helposti en osaa niistä luopua, mutta vähensin sentään ne jo ainakin puoleen ....onhan sekin jo jotain !

torstai 9. heinäkuuta 2026

09.07.2026 

Sääennuste lupaili jopa puoli päivää sateetonta 😉joten eikun  äkkiä Touhulaan ajamaan nurmikkoa. Ja kävi suorastaan tuuri sillä juuri kun sain valmista ja työnsin leikkuria varastoon niin taivaalta tippui  ensimmäiset sadepisarat. Jäi onneksi lyhyeksi tihkusateeksi.

En ole tainnut koskaan ennen heinäkuussa lämmittää mutta mikäs siinä kun puita on 😊.Tulta pesään.

Pelakuut olivat kärsineet ulkorappusilla liiasta sateesta ja liljat saaneet pahasti siipeensä. Niistä otin onneksi kuvan onneksi jo viime kerralla kun osasin aavistaa mitä tuleman pitää. 


 Ne ovat olleet pihamaan värikkäitä  energiapaukkuja.

Yksi ainut pioni ja nuppu olivat säästyneet rankkasateilta


Palava rakkaus huikentelee ja pyrkii korkeuksiin. ...katon harjalle asti . Vähempikin rakkaus riittäisi😍.

 


Kasvihuoneessakin jotain edistystä on tapahtunut.



Kurkut ja kurpitsat aluillaan

Ämpäritomaatti olikin näköjään keltaista lajiketta. Vain ämpäri on punainen😊.


Lehtikaali ja kaikki eri papuversiot voivat ainakin tällä hetkellä ihan hyvin. 

Paprikakin pilkistää jo vähän lehtien seasta.
 

 Ja  lämpötiloista ja kosteudesta huolimatta kesäisiä fiiliksiä on ainakin minulla  ilmassa 🍀.


keskiviikko 8. heinäkuuta 2026

08.07.2026 

Sen verran sateista ja koleaa säätä on ollut muutaman päivän ajann  ettei ole ollut yhtään hinkua lähteä Touhulaan. Kasvien kastelun vuoksi ei ainakaan tarvitse mennä  😂.

Mutta kaikkea kaunista ja vehreää on kaupungissakin. Ihana jasmike kukkii ja tuoksuu sateessakin.

Kaupunki"hommat" on vähän erilaisia eli huilun soitto ihan itsestäänselvästi kuuluu päivän "ohjelmaan". Tulee heti niin hyvä mieli kun tulee tartuttua taas rakkaaseen soittimeen. Toinen homma on sukan kudonta jota ilman ei näköjään voi sohvalla istuskella....kesälläkään.

 Mutta sukat on nyt erityisen iloisen värisiä kuten kesään kuuluukin. Toinen pari tuli "amppari"-langasta ja kun sitä vähän jäi niin sain tehtyä toisetkin raidalliset varret ja loput tulikin sitten jämistä joita ei tällä hetkellä juurikaan ole.

 

Luulenpa , että kalpaavat tyttöhenkilöille oikein hyvin 💛💖.
 

tiistai 7. heinäkuuta 2026

 07.07.2026 

Osuin eilen aamulla sellaisen saderintaman keskelle,  että se jo lopulta suorastaan huvitti. En ollut varustautunut mitenkään sateen tuloon kun lähtiessä oli ihan miltei aurinkoinen sää.

 Näin miten harmaa saderintama eteni minua kohti ja luulin ensin että se olisi savua. Ei ollut 💦💦💦. Tossuissa litra vettä kotiinpalatessa ja kaikki vaatteet suoraan kuivuriin ; alusvaatteita myöten. Kuin uimassa olisi käynyt.

Kesä EI aina kuivaa kaikkea mitä kastelee 😊.

Sateen keskelle vähän aurinkoa 🌞ananaksen muodossa. Ilahduin siitä miten ananaksia on jalostettu ja nykyään kuori on hyvin ohut ja myös keskiranka pieni eli makoisaa mehukasta hedelmää on entistä enemmän. Ja kun "hattu" on poistettu jo valmiiksi niin ei vie niin paljon tilaa kauppakassissakaan.
 

Euron kilohintakin on tietysti myös plussaa !

maanantai 6. heinäkuuta 2026

 06.07.2026 

Meillä kasvaa kaupungissa kodin pihassa kallioilla paljon metsämansikoita. Niiden poiminen on hidasta , mutta mukavaa kun Arttu tykkää olla seurana 😻. Mansikat ovat nyt parhaimmillaan ja saatiin makoisat  sunnuntaijälkkärit kuningatarjäätelöstä  ja metsämansikoista.

 

Maistui niin kesältä 🍑. 


sunnuntai 5. heinäkuuta 2026

03.07.2026

LISÄYS!

Poistin vahingossa aamurähmät silmissäni tämän postauksen ja myös kaikki sen kommentit mutta julkaisin sen nyt uudelleen että saan itselleni muistiin nämäkin lanka-asiat.   Siksi tämä juttu töröttää nyt täällä väärässä kohtaa 😧! Tämän päivän postaus siis tämän alapuolella 😥.

Avokadoilla lankojen värjääminen poltteli mieltä sen verran paljon , etten malttanut kerätä enempää kuoria ja siemeniä. Kasassa oli 10 avokadon "jätökset" niin niistä sitten keittelin pienen liemen.Siemenet nuijin pieneksi vasaralla ja kuivatut kuoret palastelin pienemmiksi.

Olin lukenut että avokadosta saattaa saada hyvässä lykyssä punertavaa väriä , mutta ruskeaa nyt ainakin oli luvassa. 

Väriksi väittäisin "vanha roosa". Oikean värin saaminen kuvaan on haaste mutta siis ainakin minun mielestäni punertavaa on 😉. Ja harmillisesti vasta jälkikäteen luin, että jos liemeen olisi lisännyt soodaa olisi se tuonut  lisää sitä punertavuutta. Mutta ei hätää; pitää pistellä lisää avokadoja ja kokeilla uudelleen.

Toinen erikoinen kokeilu on maitohorma jota kasvaa yllinkyllin ihan takapihallakin.

Ensin ajattelin, että odotan sen kukkivan mutta malttamattoman päätin kokeilla keittää lientä ihan vain niiden vihreistä lehdistä. Kaksi yllättävää juttua. Ensinnäkin liemen kirkas keltainen väri. Ehkä odotin enemmänkin vihertävää.

Mutta värin lisäksi ihmetytti sen liemen  maitomainen rakenne. Ihan kuin olisi ollut sitruunakiisseliä. Mutta mitä sitä ihmettelemään kyseessähän on MAITOhorsma 😊.

Kirkkaan keltaista tuli langastakin ja tuosta kuvasta huomaa miten eri tavalla sama väriliemi tarttuu. Vasemmalla seiska veikkaa ja oikealla puuvillalankaa. Samassa liemessä ja yhtä pikän ajan.

Mesiangervo alkoi olla siinä vaiheessa, että keräsin kukkia ja uutin tuoksuliemen. Mutta kun minulla oli vielä yksi purettu lankavyyhti niin keitin sitten niiden lehdistä  väriliemen. Erityistä sen keittämisessä on se, että mesiangervo sisältää salisyylihappoa (heti tulee mieleen asperiini) ja sitä suositellaan keitettäväksi vain ulkona.

Ehkäpä ilmassa olikin vähän lääkkeenomainen tuoksu ja jos olisi ollut päänsärkyä niin olisikohan se parantunut tuossa tuoksussa 😊. Väristä tuli tässäkin tapauksessa voimakkaan keltainen ; se väri  näyttää nyt olevan kovasti "in" 😊.

Vasemmalla siis mesiangervo ja vieressä maitohorsmat.