tiistai 16. kesäkuuta 2026

16.06.2026 

"Tampereen Mummu"  kertoi blogissaan "Terkkuja Tampereelta" Amurin työläismuseosta ja julkaisi sieltä upeita kuvia. Loppukysymys kuului olisitko valmis elämään ilman suihkua, sähköä ja sisävessaa? 

Siitä lähti oma muisteluni  liikkeelle kun Touhulassa kaksi ensimmäistä vuotta sinnittelin ympäri vuoden. Halusin kokea juurikin sellaisen  elämän yksinkertaisuuden (?) ja sen pärjäisikö sitä peruskaupunkilainen niin alkeellisissa olosuhteissa .Oli ja on tosin edelleen ulkohuussi, juomavesi piti silloin vielä tuoda kanisterissa kaupasta, saunaveden  vinssasin kaivosta. Sähköt sentään oli ja hiiriä !!! . 

Pakkastalvia kumpainenkin ; pahimmoillaan -35 astetta ja lunta tulla tuprutti liiankin kanssa.  

Töissä kävin  joka arkipäivä eli auto piti saada liikkelle tavalla jos toisella. Aamuisin ensin hillitön lumen kolaus, että pääsisi pihasta pois ja sitten suuri toive, että auto käynnistyy kovista pakkasista huolimatta.

Silloin  aina ajattelin , että mikäs täällä olisi asuessa eläkkeellä kun voisi panostaa aamusta iltaan niin lämmitykseen/kolaamiseen ja  kuin kaikkeen muuhunkin. Olisi aikaa tehdä myös niitä kaikkia kivoja mummonmökkijuttuja.


Nyt olen eläkkeellä ja niin mukavuuden haluinen , etten viitsi enää oleilla siellä enää  kuin vain ne parhaat vuodenajat ja mukavat säät . Mutta nyt on onneksi aikaa tehdä niitä kivoja juttuja 😊 !

  

maanantai 15. kesäkuuta 2026

15.06.2026

Aikas on kylmää keliä kesäkuuksi. Katsoin viime vuoden blogistani että oltiin 16.6 veneilemässä ja silloin oli helle sää. Äkkiähän sää tosin vaihtuu ja lämpenee , mutta tulee mieleen koululaiset jotka muistaakseni monesti aloittivat uimakoulut järven rannalla heti koulun loputtua. Nyt ei kyllä tarkenisi. Hrrrrr.

Mutta ruusut kukkii nyt ihan hurjana 

Kadun varressa huumaava tuoksu kun kulkee ruusupuskan ohi ja kotipihassa juhannusruusu meinaa ihan läkähtyä kukkien painosta.

Mutta hupaisaa on, että mistä kaikista pienistäkin paikoista kasvit pyrkii kasvamaan....

Keskellä kävelytietä 😊💚.
 

sunnuntai 14. kesäkuuta 2026

14.06.2026

Hämeenlinnassa on tänä viikonloppuna Keskiaikaiset markkinat ja aamukävelyni kulki tapahtumapaikan ohi. Vielä oli portti suljettu, mutta keskiajan mukaisesti pukeutuneita tyyppejä käveli paljon vastaan. Oli monenlaisa viittoja, hassuja hattuja, munkin kaapuja.....


  

Minua ei tuo tapahtuma ole koskaan vetänyt puoleensa. Se järjestettiin aiemmin Hämeen linnan kupeessa, mutta nyt kun linnan puisto on ollut remontissa niin tapahtuma siirtyi Kantolan tapahtumapuistoon. Puistossa on järjestetty mm. AC/DC -konsertti vuosia sitten. Alla oleva kuva tapahtuman mainoksesta.

 Ken kiinnostuu niin vielä ehtii hyvin sillä tapahtuma on auki vielä tänään sunnuntainakin. 

Sää ei ole ollut paras mahdollinen tapahtuman kannaalta sillä eilen sataa lorotteli useaan otteeseen, mutta toivotaan että kävijöitä on ollut siitä huolimatta. Viime vuonna kävijämäärä nousi yli 32 tuhanteen.

lauantai 13. kesäkuuta 2026

 13.06.2026

 Jos on Touhulaan kiva ajella niin on aina kiva myös ajella takasin kotiin kaupunkiin.

Kotona odottavat Kari ja Arttu.

  Onneksi me ei  olla Karin kanssa mustasukkaisia luonteita kummatkaan vaan voidaan olla ja nauttia myös erillään ja yksinolosta ilman , että pitäisi miettiä ja huolestua siitä mitä toinen puuhaa sillä aikaa. Kumpikin saa toteuttaa omia juttujaan omaan tahtiin.

Ja päivitetäänhän me vähintään kerran päivässä puhelimessa kuulumiset (myös Artun kanssa 😻). 

perjantai 12. kesäkuuta 2026

 12.06.2026

Sain päätökseen pitkään kesken olleen projektin 👋.

Kaikki alkoi aikoinaan siitä kun ostin  tuollaisen mustan muovisen isohkon vesialtaan ja olin katsonut sille mielestäni sellaisen paikan mihin se hyvin istuu ja "uppoaa"luontoon. Kuva uudesta altaasta juuri paikkansa löytäneenä  vuodelta 2009 .

                              

Keräsin aikoinaan sen ympärille paljon kiviä ja ajatus oli sommitella jonkinlainen kivikkokasviryhmä altaan ympärille. Paikka osottautui sellaiseksi ettei veden solina oikein kuulunut riittävästi pihaan eikä keinussa istunut juurikaan vieraat eikä edes oma väki.

Siirsin monien vuosien jälkeen altaan parempaan paikkaan ?   MUTTA sen muovinen runko jäi vielä enemmän ikävästi näkyviin. Kivillä yritin sitä peittää; huonolla menestyksellä. Suihku siinä oli kyllä ihan komea, mutta muovinen sisusta ei niinkään. 

                                                

Viimeinen vaihe on nyt taputeltu eli täytin koko altaan kivillä 😁. Hullun hommaa ?

Mutta  nyt  pieni vesipumppu pysyy nyt hyvin paikoillaan ja on tuulelta suojassa ja lorisee juuri sen minkä tarviikin. Jotain kivoja vesikasveja voisin vielä  istuttaa kivien lomaan ettei näytä ihan noin rujolta kivikasalta. Tai sitten voin vain odottaa, että kivet sammaloituvat lisää.

Kiviprojektia voi tehdä vain vähän kerrallaan ettei selkä väsähdä ja välillä on hyvä pitää lakisääteinenkin.

 



Tällä kuvalla osallistunut myös Repolaisen "kesävarpaat "-haasteeseen. Voi olla , että varvaskuvia tulee lisääkin nyt kun on koko kesä aikaa osallistua haasteeseen, mutta tämä olkoon otos numero uno.  "Kahvihetki skumppasuukon  kera" .

Ja kun päästiin kahvitteluasiaan  niin taisi ne lähi-ihmiset olla oikeassa, että onhan niitä kahvipaikkoja 😉. ....no tämä on nyt se sellainen puolivarjo 😊.

 


Ja kivien siirtely paikasta A paikkaan B aiheutti myös sen, että tuohon  riipputuolin viereen on kai suorastaa pakko alkaa väsäämään sellaista kivaa kivikkokasviryhmää . 

Kyllä siis kaikkea kivaa puuhaa piisaa 👍. 

Mutta se pitää vielä todeta, että kyllä kesällä vaan on niin kaunista ihan kaikki 💙. Joskin koko päivän soi korvamatona "Sommaren är kort" ....

torstai 11. kesäkuuta 2026

11.06.2026 

Lankojen värjäyksestä pitää todeta että kasvit ovat kyllä yllätyksiä täynnä.

Hauduttelin kolme eri lientä lupiineista. Kaksi eri satsia sinisistä ja yhden satsin keräsin niitä vaaleanpunaisia kukkia.

Ensimmäinen sininen liemi oli suorastaan järkytys kun hain nyt nimenomaan sinistä väriä ja sain vain vaalean haalean punertavaa; melkeinpä ruskeaa.

 Ei sinisestä tietoakaan ?

Toisen liemen siniset lupiinit oli kerätty samana päivänä, mutta erilaiselta kasvupaikalta ja onneksi sentään niistä sain sitä tarvitsemaani ja haikailemaani sinistä. 


 

Eli toisin sanoen kukkien kasvupaikalla onkin enemmän merkitystä kuin olisin arvannutkaan. Haaleampi väri tuli hiekkatien reunasta pomimistani lupiineista  ja tummempi sinisempi väri junaradan laidasta multaisemmalta pientareelta.

Vaalean punaisista lupiineista tuli keltaisen punertavaa eli ei kovin yllätyksellistä mutta ihan kaunista.

 

Laitoin samaan liemeen valkoista puuvilla lankaa ja seiska veikkaa (vasemmalla) eli paljon vaikuttaa myös värjättävä lanka miten se väriä itseensä imee.

Tällainen värisuora tällä kertaa 😊
 

Mutta tämän viikon yllätäjä olikin nokkonen ! Sitä ei kasva Touhulan tontilla , mutta löysin hyvän nokkospaikan kylän raitilta aamukävelylläni. Keittäessä tuli herkullinen nokkosen tuoksu nenään ja alkoi tehdä mieli nokkoskeittoa, muttei sentään noista tienvarresta kerätyistä viitsi soppaa keitellä, mutta.....

Mutta langasta tuli 💛

Käytin liemivetenä sadevettä ja sekin mietityttää, että onkohan veden laadulla ; lähinnä PH:llakin merkitystä siihen mitä väriä milloin mistäkin putkahtaa.

Eli lopputulemana: Kaikki kai vaikuttaa kaikkeen ! 

keskiviikko 10. kesäkuuta 2026

10.06.2026 

 Mistä ne kaikki kummalliset ideat saa alkunsa ?

Nyt tämä ajatus lähti pyörimään päässä kun illalla sängyn päällä loikoilin ja huoneessa leijaili ihana vieno syreenin tuoksu.

 

Saisipa tuota tuoksua jotenkin säilöttyä. Tuumasta toimeen 😀. Tosin piti ensin vähän tutustua paremmin asiaan.

Keräsin syreenin kukkia, kielon ja juhannusruusun kukkia ja päätin uuttaa ne alkoholissa.Toinen vaihtoehto olisi kuivata niitä , mutta sellaisen tuoksu kestää vain  aika lyhyen aikaa. 

Kaapissa oli ollut varmaan jo kymmenen vuotta Tallinnasta tuliaiseksi saatu puteli.Ei vaan ole ollut käyttöä.

Joku sanoisi alkoholin väärinkäytöksi mutta minäpä kaadoin kukkien päälle valge viiniä ja tuo viereinen huonetuoksupullo  saa sitten uuttamisen jälkeen ehkä ihan uudet tuoksut. Alunperin siinä on ollut tuoksuna vanilja.

Nyt kukkalientä  pidetään huoneen lämmössä ja pimeässä pari viikkoa ja sitten siitä siivilöidään kukat pois. Lopputulos on ihan taas vain arvailujen varassa. Saatta tietysti olla, ettei ihan kaikkia ihania asioita voi taltioida muuten kuin vain oman mielen sopukoihin ....