3.9.2018
Terveiset Turkista ! Viikko vierähti nopeasti ja kun oli tutut nurkat niin pääsi heti vauhtiin. Kirjaimellisesti. Heti ensimmäisenä päivänä liukastuin kadulla liiskaantuneeseen hedelmään ja kompuroin pahemman kerran. Onneksi selvisin säikähdyksellä ja pintaruhjeilla, mutta opinpahan sen , ettei liukastumisvaara ole yksin talvella vaan kuperkeikan voi tehdä missä ja milloin vain.
Koska lämpötila huiteli +30 koko ajan niin aika kului pääosin rannalla. Merivesi kuuleman mukaan +28. Ja mukava tuulenvire.
Kleopatra-rannalle oli tullut näköalahissi, jolla pääsi käymään kätevästi Kale-kukkulalla.
Vähän hirvitti liidellä yläilmoissa mutta sain sentään napattua hikisillä käsillä muutaman kuvan.
Syntymäiväni vietin rannalla ......
Ja hyvän ruoan parissa........
Ja kun en ole niinkään kakkujen ystävä niin valitsin ihan pikkuruisen synttärikakun .......
Ja niillä eväillä tuli sitten uusi vuosikymmen täyteen .
Alanyassa näin turistikaudeilla on kauppiaita joka kulmassa. Ei voi kuin ihmetellä miten he kaikki voivat edes jotain ansaita kun kilpailu on niin kovaa ja varsinkin kun suurimmalla osalla on ihan samat t-paidat, colleget, sukat jne ja vieläpä samaan hintaan.Markkinoinnissa kaikki on kuitenkin luvallista 😊
Mutta uuvuttavaa pakkomyymistä kun tili olisi tehtävä turistiaikaan.
Itse on ostellut MITÄÄN mistään muualta kuin toreilta.
Mausteita, käsintehtyä saippuaa, vihanneksia, hedelmiä......
Ja Alanyassa on mukavaa se, että paikallinen asutus on ripirinnan hotellien lomassa.Saa seurata myös sitä aitoa oikeaa turkkilaista elämää.Ja minareetin kutsuhuudot rytmittävät päivää.
Kissoja oli "pakko" kuvata ja niistä pidetään hyvää huolta ja syötetään ja juotetaan. Pitävät sitten jyrsijät loitolla ?
Ja tulihan siellä kamelikin kadulla vastaan .....
Ja vaikka helteinen sää rajoitti vähän kävelymatkoja niin Kleopatra-rannalla on mukavia puistoja joissa voi istuskella ja katsella maailman menoa.
Ja kun kaiket päivät kellui ja lillui joko meressä tai uima-altaalla niin viimeisenä päivänä iski korvatulehdus 😟. Pelotti ajatus lähteä kipeän korvan kanssa lentokoneeseen ja siksi(kin) piti hakeutua lääkäriin. Se reissu oli tosin ihan luksusta. Auto haki ja vei paikalliseen yksityiseen sairaalaan jossa lääkäri oli jo odottamassa, tulkkikin paikalla ja kun tauti tuli todetuksi niin viereisestä apteekista lääkkeet ja autokyyti hotellille takaisin. Taisi mataan mennä kaikkineen puoli tuntia eikä edes maksanut minulle mitään. Hyvä todiste siitä, että matkavakuutus on kullan arvoinen.
Korvasärky hävisi mutta flunssa jäi matkamuistoksi mutta siitäkin huolimatta tämäkin matka oli virkistävä ja vaivan väärtti.
Tässä nyt varsinainen Turkki-päivitys ja samalla kiitän kaikkia jotka minua ovat muistaneet tavalla jos toisellakin 💗.