lauantai 29. helmikuuta 2020

1.3.2020

Meillä on nykyään seinällä kaksi taulua joihin liittyy vauhdikas matkamuisto. Olimme Lassen ja poikien kanssa Karibialla liki 25 vuotta sitten.Opastetulla retkellä pysähdyimme yhteen taulukauppaan jossa oli mielestämme "juuri ne parhaat taulut".Joten päätimme tehdä myöhemmin oman retken liikkeeseen vaikka omatoimimatkailusta oli varoiteltukin moneen kertaan.
Pojat jätettiin hotelliin vartioidulle alueelle uimaan ja pelailemaan ja ajelimme taxilla kohti määränpäätä.
Kaikki sujui hyvin ja valitsimme neljä taulua. Sovimme että liikkeen apupoika lähtee meidän mukaan hotellille rahoja hakemaan.Tilattua taxia ei kuitenkaan koskaan tullut ja lopulta keltainen koulubussi pysähtyi ja lupasi viedä meidät keskustaan josta taxin saisi.Menimme kyytiin ja keskellä ei mitään linja-auto pysähtyi ja alkoi vaatia rahaa meiltä tiukin sanoin.Paikallinen yritti selittää, että ei meillä ole rahaa kun sitä vasta ollaan menossa hakemaan.Tilanne alkoi olla todella pelottava ,mutta kuin taivaan lahjana paikalle ilmestyi poliisi/partioauto. Nopeasti poliisit veivät meidät autoonsa ja saimme aikamoiset moitteet siitä että olimme menneet paikallisten kyytiin. Turistin henki kun ei ole kovinkaan kallis.
Paikallinen bussi vei meidät sitten perille ja tunnelma sielläkin oli varsin villi ;minä istuin vaihdelaatikon päällä kuskin vieressä kun bussi oli muuten täpötäynnä.😊.Mutta perille päästiin ehjin nahoin.Myyjä ei tosin päässyt hotellialueelle rahoja hakemaan ,mutta portilla vartijan silmien alla kauppa sitten tehtiin.
Vasta jälkeenpäin ymmärsi miten vaarallinen tilanne oikeasti oli ja myös miten onnekkaita olimme sillä kertaa.



Haitilaista taidetta 😎
29.2.2020

Niin kävi tänäkin karkauspäivänä. Rukkaset tuli ; ties monennenko kerran😉.Hamekangastakaan en saanut, mutta ruusukimpun kyllä.


Siis neljän vuoden päästä uudelleen ......👍

lauantai 22. helmikuuta 2020

23.2.2020

Laitan alla olevan tytön neuleen kuvan jospa joku lukijoistani sattuisi tunnistamaan mistä löytäisin siihen ohjeen. Tiedän tämän olevan täysin hakuammuntaa mutta olen yrittänyt jo kaikki muut mahdolliset kanavat.
Alunperin löysin kuvan Katariinan käsityöliikkeen mainoksesta mutta sitä kautta ei ohjetta löytynyt.
Ai miksi juuri tämä; siksi kun olen juuri siihen tykästynyt ja olisi mielstäni kovasti saajansa näköinen ja sitäpaitsi sateenkaaren värisiä lankojaolisi kopallinen valmiina.



torstai 20. helmikuuta 2020

21.2.2020

Alan ymmärtää roskisdyykkareita 😉ja heidän filosofiaansa.Toki on surullista jos ihminen on siihen pakotettu pysyäkseen leivässä ; se on ihan toinen juttu.
No en nyt sentään ole roskiksia ollut kaivamassa mutta jälleen kerran ostin sellaisen hevihävikki-laatikon kahden euron hintaa. Tunsin mielihyvää siitä että voin valmistaa vielä hyvää, terveellistä ruokaa sellaisesta joka muuten olisi roskiskamaa.


Vihreistä syntyi parsakaalin kanssa ihana kasviskeitto, joka tällä kertaa
päihitti hyvinkin vaikkapa pinaattikeiton.....

ja hedelmäsalaattihan on aina niin hyvää 😋


Vähällä se hyvä mieli tulee !

keskiviikko 19. helmikuuta 2020

20.2.2020

Luin äsken Iltasanomista vähän erillaisen kannanoton vanheniseen ja se sai minut hyvälle tuulelle.Siinä osuttiin minusta naulan kantaan ! Eli annetaan ihmisen (niin halutessaan) vanheta rauhassa.Ei tarvitse enää suorittaa niin kauheasti vaan tehdä sitä mitä milloinkin haluaa tai sitten ei sitäkään. Liiallinen aktivointi on ahdistavaa ja kun on jo tehnyt työuransa niin olisiko sitten lupa höllätä ja vain nauttia elämästä....milloin jos ei silloin?
Kaikkien niiden kirjoitusten lomassa lomassa jota päivittäin syydetään mitä ihmisen milloinkin pitäisi tehdä pysyäkseen terveenä, nuorena, kauniina, haluttavana ja yhteiskuntakelpoisena oli ihana lukea välillä saada vähän muunlainen kannanotto. Eli nyt vain ollaan ja hengaillaan 😊.





19.2.2020

Olen istunut monen monta tuntia kieli keskellä suuta uutta sukkamallia kutoessa.Ja jopa joutunut aikaajoin purkuhommiin; asia jota vältän aina viimeiseen asti.Uuden sukkakirjan kaikki mallit olivat jollakin tavalla mutkikkaita ja vaikeita hahmottaa niin että lähes jokainen silmukka pitää ajatella erikseen 😅.Ei voinut samalla katsella telkkaria tai kuunnella radiota ja jos ajatus karkasi välillä jonnekin oli heti pulassa.No sitkeys palkittiin kuten yleensäkin ja toinen on tehty !



Eikä valmiina voisi kuvitella , että oli mukamas niin mutkikas......toinen sujuukin sitten jo vauhdilla ?
Ja tietysti mieli halajaa jo uusin mallien kimppuun......

perjantai 14. helmikuuta 2020

15.2.2020

Minulla ei ollut ilmeisesti koskaan vauvana tuttia vaan "huvityyny", pieni litteä viininpunainen tyyny.
Siihen liittyy tarinamuisto. Kerrotun mukaan tyyny oli joskus tipahtanut sängystä lattialle ja olin osannut silloin jo sanoa "putosi"....Isä luuli , että se on tyynyn nimi ja sehän siitä sitten tulikin.
Rakas putosi-tyyny josta en millään halunnut luopua edes pesun verran.Muistan vanhempien uhkailut etten saa sitä kuitenkaan kouluun mukaan joten pakko päästää irti 😖ja ilmeisesti se sitten jotenkin saatiin huijattua minulta roskiin.Musertavaa mutta niin pakollista !






keskiviikko 12. helmikuuta 2020

13.2.2020

Elämä toistaa tahtomattaan itseään. Kuinkahan monta kertaa olen päättänyt, että taimikasvatus on liki turhaa touhua. Parempia ja valmiimpia taimia saa aikanaan kaupasta. SILTI kasvatuksen kipinä syttyi jälleen kerran !! Ei siihen juuri muuta tarvita kuin siemenpussin näkeminen 😊.
Koko juttu taitaa olla vain sitä kiihkeää kevään ja kesän odottelua ja on hienoa nähdä uutta vihreää vaikkapa vain taimipurkissa.Täytyy siis lähteä multakauppaan.....



Muistan toki vallan hyvin miten taimia pitää kantaa paikasta toiseen ja sisään ja ulos ja ikkunalaudat täyttyy kaikenlaisista viritelmistä ja lopulta osa taimista kuolee ja osasta kasvaa mahdottomia hujoppeja, mutta kyllä sieltä aina joku pelastuukin (?).
Pelargoniat talvehtii meillä alakerran pimeydessä ja vaikka niitä harvoin muistan kastella niin jo monena vuonna talvehtiminen on onnistunut. Tosin niiden kukkiminen alkaa vasta niin  myöhään kesällä, että olen ehtinyt jo luultavasti ostaa uusia puutarhalta. Ja kun kukinta sitten jatkuu pakkasiin asti ei millään malta heittää niitä kokonaan pois.Ovat usein parhaimmillaan juuri kun mökin ulkokausi on jo päättynyt.





tiistai 11. helmikuuta 2020

12.2.2020

Niinkuin aluksi vastustin kapselikahvikonetta niin nyt voin myöntää, että se on kyllä ihan vertaansa vailla.Saa hetkessä kupillisen sellaista kahvia kuin haluaa eikä ainakaan vielä ole tullut ongelmaa vieraidenkaan kanssa.Valmistuva kahvi on sen verran kuumaa, että kaikki saavat kahvinsa kyllä lämpimänä vaikka useammankin tekisi perä perää.



Tosin kaupan  kahvihyllyssä menee välillä sormi suuhun kun tarjolla on moninaisia vaihtoehtoja 😋.

sunnuntai 9. helmikuuta 2020

9.2.2020

Minulle yksi mieltä rauhoittava radio-ohjelma on "merisää". Kuulostaa ehkä vähän hullulta , mutta olen jo lapsesta asti se on tuntunut niin mukavalta ; vaikkapa Kuuskajaskari- nimi ja sen kautta ajatus vie kauas merelle ja maailmalle ja  ihan vain kotikeittiössä. Pettymyksekseni merisään lukija oli ainakin tänään sellainen nuori ja vähän hätäisesti lukeva tyyppi ja koko tunnelma oli sitä myöten  pilalla.



Ihan kaikkea ei saisi muuttaa !!😡

lauantai 8. helmikuuta 2020

9.2.2020

Silmään pistään usein lukiessa sanonta, että jollakulla on "hyvä maku" puhutaan sitten sisustamisesta, pukeutumisesta tai vaikkapa  ruoasta. Ja lähinnä se, että millä kriteereillä sellainen kommentti luodaan ? Kenen mielestä hyvä maku on mitäkin ja kuka minkäkin asian määrittää ?


Jospa vaan annettaisiin kaikkien kukkien kukkia 😊






perjantai 7. helmikuuta 2020

8.2.2020

Kalurista tuli ihan hyvä tai ainakin sellainen kun tilattiin .Juuri sopivasti valmistui kun vesisateet alkoi 😊


Ja vähän vielä keittiöremonttia asiaakin.Yksi keittiön ovista oli vääränkokoinen ja se meni vaihtoon.
VASTA eilen mies oli tulossa sitä vaihtamaan mutta kas kummaa ovi oli hävinnyt matkalla tehtaalta.
Useamman kuukauden odotus siis tyssässi jälleen kerran. Asialla ei todellakaan ole suurta merkitystä mutta tuntuu vain käsittämättömän mutkikkaalta tänä tiedon ja taidon aikana saada yksi kaapin ovi tehtaalta asiakkaalle. Ja yhden remonttimiehen aikaa kuluu hukkaan ajellessa paikasta toiseen.
Onneksi ei olla rakentamassa tai remontoimassa mitään tämän suurempaa !


7.2.2020

Posti toi ihanan sukkakirjan; kiitos Siskon 💖. Kirjassa on tosi upeita sukkaohjeita siivitettynä mukavilla elämänohjeilla. Kirja, jota on kiva katsella vaikkei kutoisi koskaan mitään 😊.

Olin juuri penkonut lankalaaria ja erottelin sieltä kaikki pehmeät mohairlangat. Ne on ostettu aikoinaan puserolangoiksi ja osa on jäänyt oli ja ilmeisesti osa vallan aloittamatta. Laitoin ne erikseen jotta inspiroituisin tekemään jotain niistä.....torkkupeittoa tai muuta sellaista ?


 Toisaalta niistä ainakin osan voisi upottaa sukkiinkin ?
Kari kun näki lankavuoren hän esitti vienon toiveen kaulurista. Ja se on nyt meneillään. Jos onnistuu on varmaan hyvä asuste ulkoillessa ; en vain koskaan oikein opi kutomaan luontevasti pyöröpuikoilla....sekin taitaa olla vain vain tottumiskysymys ?

tiistai 4. helmikuuta 2020

4.2.2020

Ajatukseni harhailevat nyt jostain syystä menneisyydessä ja nyt listaan tässä menneitä työpaikkoja.

Yo-vuoden jälkeen menin kesätöihin ensin Maito-Auran juustolaan jossa työ oli fyysisesti tosi rankkaa ja vaihdoin sen sitten Sinebrykoffille konttoritöihin joka taas oli tavattoman tylsää numeroiden kanssa ahertamista.
Aikeeni oli pyrkiä lastentarhanopettajaksi ja lähdin hakemaan lisäoppia ennen pääsykokeita. Lähdin Helsinkiin kahta pikkupoikaa hoitamaan. Vanhempi 3 vuotias oli vakavasti sairas ja hänen kanssaan käytiin monia kertoja Lastenklinikalla.En nuorena tyttönä oikein osannut edes ymmärtää suurta vastuuta josta sairaan lapsen hoidossa on kyse.




 Jyri kuoli sitten seuraavana vuonna  ja kun äitinsä oli ammatinvalintapsykologi hän ehdotti minulle sairaanhoitajan opintoja. Pääsin hänen avullaan jo alkaneelle ihka ensimmäiselle välinehuoltajakursille ja samalla pääsin tutustumaan sairaalamaailmaan silloisessa HYKS:ssä, Jorvissa ja Auroran sairaalassa.
Kurssi kesti siihen aikaan puoli vuotta ja aloitin sen jälkeen työt Vantaan Tikkurilassa Elintarvike- ja vesilaboratoriossa. Tiesin  jo heti etten siellä pitkään viihdy ja pääsinkin puolen vuoden jälkeen aloittamaan hammashoitajan opinnot. Se oli siihen aikaan "muotiammatti" ja ajattelin että olisi mukavampaa tehdä päivätyötä kuin vuorotyötä sairaanhoitajana.




Vuoden opintojen jälkeen sain Salosta viran ja työ terveyskeskuksessa oli ihan sopivaa vastavalmistuneelle.Kahden vuoden jälkeen voi hakea erikoistumaan ja kun seuraavaksi alkava kurssi järjestettiin Kuopiossa niin sinne sitten....Valmistumisen jälkeen sain viran Pöytyän kuntainliitosta. Työ oli tosin muuta kuin olin havitellut ; lähinnä valistustunteja kouluissa ja vanhempainilloissa ja koululaisten hampaiden pinnotusta ja fluorausta.Haastetta ei ollut minulle riittävästi ja mieli poltteli vaativampaan työhön.
Seuraavaksi suuntasin Tampereelle yksityisvastaanotolle ja siellä sai sitten tehdä kliinistä potilastyötä aamusta iltaan.Olin urani huipulla 😊.




Muutenkin työpaikka oli varsin mukava ja työntekijät saivat mahtavia etuja mm. koulutusmatka Hongkongiin oli varsinaista ylellisyyttä.



Viidentoista vuoden jälkeen tiesin,  että olisi muutoksen aika kun aloin kyllästyä sekä työhön että potilaisiin.En mielestäni antanut enää ihan kaikkea työlleni.
Ja päätin rohkeasti sanoa itseni irti hyvästä työpaikasta ja aloin toteuttaa haavetta omasta kahvilasta.
Kävin ensin yrittäjäkurssin ja sen jälkeen haeskelin sopivaa paikkaa. Kun sitä ei löytynyt aloitin kokkikoulutuksen jotta saisi solmittua edes sen alan kontakteja. Se olikin hyvä päätös sillä kuulin koulun keittiössä yhdestä myytävästä paikasta ja siinäpä se sitten olikin.
Nyt en enää uskaltaisi moiseen ryhtyä, mutta onneksi en silloin tiennyt mihin lusikkani laitoin.


Lounaskahvilatyö oli tosi ihanaa ja haastetta riitti varsinkin kun siihen lisäsin vielä pitopalvelutoimintaa.Ja kun jostain kovasti tykkää se varmasti myös näkyy ulospäin.Menestystä tuli ja oli pakko laajentaa ja palkata lisää väkeä. Homma pursui yli odotusten.En olisi halunnut olla kenenkään pomo vaan ihan vain pienesti hommaa pyörittää.Työ oli fyysisesti tosi rankkaa ja lopulta reilun neljän vuoden päästä ymmärsin , että oli aika myydä yritys pois ja siirtyä taas eteenpäin.
Vietin reilun vuoden sapattiloman kun lomailu oli jäänyt turhan vähiin yritysaikana.
Ja kun sitten ostin Touhulan puuhastelin jonkin aikaan kokonaan sen parissa.



Sitten pysähdyin miettimään, että mitähän vielä ehtisi ennen eläkeikää.....pääsin osastonsihteerin koulutukseen ja vuoden jälkeen työ alkoi KHKS:ssä. Aivan uusi maailma tuli vastaan sielläkin.


 Kun lähes kymmenen vuotta sitä työtä oli  takana kun päätin jättää työt nuoremmille.
Vielä piti "sortua" hakemaan suuhygienistin uutta toimea, mutta tunsin että työ oli minulle liian kova pala purtavaksi ja kaikki vanhakin oppi olisi pitänyt kerrata uusiksi ; uudesta tiedosta nyt puhumattakaan.
Nyt enää vain keikkailu siellä ja täällä tarpeen mukaan......

Tulipas tarinaa 😅



sunnuntai 2. helmikuuta 2020

3.2.2020


Muuttaminen on minulle tuttua puuhaa . Omaksi iloksi aloin muistella osoitteita jossa olen asunut ja tulihan listasta suht pitkä:

1. Halikon asema
2 .Halikon kirkonkylä; Åbacka
3 .Halikko:Iilike, Salontaantie         
4. Espoo, Leppävaara, Lintuvaara
5. Espoo, Tapiola, Otsonkallio
6. Helsinki, Kallio, Kolmas linja
7. Vantaa, Koivumäentie
8. Salo, Kirkkokatu
9. Kuopio, Juontotie
10 .Kyrö, Huitinpelto
11. Tampere,Pyynikki, Palomäentie
12. Tampere,Kaleva, Väinämöisenkatu
13. Tampere, Palvaanniemi
14. Tampere,Tammela, Pohjolankatu
15. Tampere, Kaleva, Sammonkatu
16. Tampere, Kaleva, Ilmarisenkatu
17. Ylöjärvi, Mäyrätie
18. Orivesi, Majoontie
19. Tampere, Järvensivu, Kurpantie
20. Tampere, Multisilta
21 .Hauho, Torvoila
22. Hauho kk, Lähdetie
23. Lammi, Pellavamakasiininkuja
24.  Hauho, Västingintie
25.  Hämeenlinna, Kantola

Ehkä muistin jokaisen ? Ja kysymys tietysti seuraa, että miksi olen noinkin useasti muuttanut. Jokaiseen muuttoon liittyy joko opiskelu, työ tai ihmissuhteet. Noita muuttoja kun ajattelin niin opiskeluaikaiset muutot tehtiin ihan tuosta noin vaan kun tavaraa oli vähän mutta pikkuhiljaa muutot muuttuivat haastellisimmiksi ainakin silloin kun on muuttanut suuremmasta paljon pienempään tai kun kaksi huushollia yhdistyy.Ai että mihin seuraavaksi .....😊



2.2.2020

Kotihengettären roolini kovi kovan kolauksen eilen, kun aloin ihmetellä miksi pyykkikuivuri pitää vähän oudompaa ääntä ja kuivatus kestää tavallista paljon kauemmin. Uumoilin, että taitaa laite tulla jo tiensä päähän onhan se jo liki 15 vuotta vanha. Löysin kuitenkin vielä kuivurin ohjekirjan ja kappas vaan.....huoltotoimenpidepuhdistus olisi pitänyt tehdä 3-4 kertaa vuodessa enkä ollut tuota kohtaa koskaan tullut lukeneeksi.Jumittunut puhdistusluukku saatiin sitten auki ja voih sitä törkyn määrää !
Nyt se pyörii taas vanhaan malliin mutta hiukkasen hävetti etten ollut ohjekirjaa koskaan lukenut loppuun asti😔eikä moinen asia ole tullut aiemmin vastaan.


Mitäs tästä taas opin......en luultavasti mitään.Aina on into aloittaa jonkin uuden kojeen käyttö ja lukea ohjeet vasta sitten jos ongelmia tulee.Näillä mennään siis  luultavasti jatkossakin.....