12.9.2020

 Eilen tuli pidettyä verhosulkeiset eli käytyä läpi matkan varrella kertyneet verhot. Ja niitähän riittää kun koti on vaihtunut monta kertaa ja useimmiten uuteen kotiin uudet verhot. Samalla luovuin jo niistä joista aika on mennyt auttamattomasti ohi. Tai niin ainakin nyt luulen. 

Ennen oli monissa huusholleissa tapana vaihtaa verhoja tämän tästä; ainakin kesä-ja talviverhot ja pääsiäiseksi ja jouluksi ja ehkäpä vain ihan muuten vain. Nyt kun monilla on korkea olohuone ja isot ikkunat ei verhoja edes vaihdeta tuosta vaan....olisi hankala ja kallis operaatio.Verhot on valittu kestämään aikaa.

Itse intouduin verhoprojektista kun luin kangaskaupan mainoksen ilmaisesta verhojen ompelusta. Se kun ei ole mielipuuhaani. Nyt koin onnistumisen iloa kun en mennytkään ostamaan uutta vaan löysin varastosta juuri sellaiset jotka olisin ehkä ostanutkin 😊. Viikon hyvä teko.

 7.9.2020

 Juuri nyt on hapankaalin tekemisen aika kun kaalin hinta aleni 60 senttiä /kilo.Sen tekeminen on muuten  yksinkertaista mutta Karia tarvitaan sekä raastamaan kaali (juustohöylällä) että mehustamaan suikaleet nuijimalla. (Kumpaakin hommaan tarvitaan kärsivällisyyttä 😉).Monitoimikoneen raastin ei tee sopivaa suikaletta joten käsityö vie tässä aina voiton.Ja tällä kertaa nuijimiseen löytyi mainio apuväline eli marmorikaulin.

Se on juuri sopivan painava ja kapea siihen hommaan.

Puolentoista kilon kaalista, porkkanasta ja valkosipulista tuli juuri mukavasti puolentoista litran lasipurkki.Mukaan meni tällä kertaa piparjuurtakin ja kourallinen kuminaa ja loraus piimästä valutettua heraa.Käymisaika pari viikkoa ja sitten päästään koemaistamaan.

 

 

Tänä syksynä ehtii tehdä vielä monta satsia.....hapankurkut muuten onnistuivat ilmeisen hyvin ja on nyt siirretty kylmäsäilytykseen.

 4.9.2020

Kun kerään Touhulasta satoa kotiin tuotavaksi jätän ne usein esille työpöydälle.On vain muka niin paljon helpompaa napata vihreää lautaselle ja ruoanlaittoon kun ne ovat houkuttelevasti näkösällä. Ja menekki on kuitenkin sen verran nopeaa ettei nahistumista ehdi tapahtua.

Ja lehtikaalia tulee niin paljon että sitä upotan lähes joka ruokaan. Nyt päätin kokeilla lehtikaalisipsejä.

Lueskelin erilaisia ohjeita ja tartuin sellaiseen ajatukseen että lämpö olisi mieto eli alle 100 astetta ja uunissa pitoaika reipas tunti. Sen ohjeen mukaan myös kaikki kaalin hyvät ominaisuudet säilyvät ja vihreä väri säilyy vaikka pinta onkin rapsakka.Ja se pitikin paikkaansa.....

Ja hyvä makupari =valkosipulihummus+lehtikaalisipsi.