keskiviikko 30. syyskuuta 2026

  30.09.2026

Lempeä syyssää jatkuu ja vaikka eilen aamulla vähän satoikin niin sehän kuuluu syksyyn. Lämmin tihkusade ei nyt kai ketään haittaa. Päinvastoin....ei tullut edes mieleenkään ottaa ruohonleikkuria esiin ! Ja auringonkukka jaksaa vielä loistaa.


Ja krassit kukkivat edelleen ja kiemurtelevat ties jo kuinka pitkälle......

Osa ihan  maljakkoon asti 💛.

"Hidas hämäläinen" kärhö alkoi kukkia vasta nyt .Parempi myöhään kuin ei ollenkaan ?


 

Eikä loppujen lopuksi omenasadosta tullut sen pahempaa "riesaa".Nuo kuvan Juuso-talviomenat ovat nyt parhaimmillaan syötäviksi.

Toisessa talviomenapuussa oli vain muutama omena mutta ne olisivat tosi hyvänn makuisia. Lajiketta en valitettavasti muista/tiedä.

Omena- ja luumupuulle pitää tehdä ensi vuonna voimakas leikkaus....parturointi suorastaan.

tiistai 29. syyskuuta 2026

  29.09.2026

Luulin jo että Touhula-kausi olisi tältä syksyltä taputeltu , mutta nyt kun aurinkoisia lämpimiä päiviä on vielä lupailtu lisää niin auton nokka suuntaa tänä aamuna kohti maaseutua. 


 Aina siellä jotain touhuttavaa löytyy ja vaikkei löytyiskään niin ainakin voi nauttia ihanista syyspäivistä 🍁🍂🌝.

maanantai 28. syyskuuta 2026

  28.09.2026

Sain jostain päähäni että teen itse maksalaatikkoa . Ei sitä niin vaan tehtykään. Olisin halunnut käyttää siihen kokonaisia ohrasuurimoita mutta niitä ei ollut cittarissa. Mutta ei ollut myöskään maksaa. Ei palana eikä jauhettuna. Mitä tästä voimme päätellä ? Iso marketti kuitenkin ja ruokatavaraa hyllyissä yllinkyllin ja vähän liikaakin. Maksa ei taida olla nykyään kovin suosittua. Mutta ei hätää.....

Kaalikääryleiden pyörityksestä jäi keitettyä kaalin sisustaa jääkaappiin ja sen sitten hyödynsin kaalilaatikkoon ja käytin siihen rikottuja ohrasuurimoita kun niitä sentään löytyi marketin hyllystä. Hyväähän sekin tietysti oli.

 Maksalaatikko tosin jäi hiertämään, mutta sitä toisella kertaa sitten 😉. 

Olen tehnyt ties kuinka monta omenapiirakkaa tänä syksynä ja aina vähän mitä kaapista löytyy tyyliin. Mutta pohjana on aina ollut sama Stanstan helpoista helpoin ohje ja nyt kun kirjoitin sen ylös ja laitoin  jääkaapin oveen muistilapulle niin ei tarvitse erikseen etsiä mistään. Siitä tuli luottoresepti 💕.

 Tällä kertaa omenapiirakkaan pääsi omenasoseen ja omenaviipaleiden päälle purkki puolukkakinuskirahkaa. Eikä ollut sekään mitenkään olla huono makuyhdistelmä 😋

sunnuntai 27. syyskuuta 2026

  27.09.2026

Leuto lämmin syyssää jatkuu ja luonto on vielä niin 💚.Aamukävelyllä paistoi ihanasti  aurinko.



Aamulla kaste viipyy vielä vaikka aurinko jo lämmittää....

Ja kaiken tämän kauneuden keskelle....

Joku kippaa autonsa roskiksen luontoon 😖!
 

lauantai 26. syyskuuta 2026

  26.09.2026

Me käydään kirjastossa tasaiseen tahtiin. Janakkalan kirjastossa siksi, että se on niin viihtyisä.

Nyt minä lainasin joitakin nuotti- ja neuleohjekirjoja niiden iänikuisten murhakirjojen oheen.

Mutta "harmillista " kyllä, että nyt oli meneillään kirjaston kirjojen poistomyynti.


 Tuntuu vähän pahalta ja samalla hyvältä 😂. Myynnissä oli hyviä siistikuntoisia kirjoja kärrykaupalla.

Romaaneja en periaatteessa osta , mutta Kari ei päässyt keittokirjojen ohi millään.

Kolme keittokirjaa hintaa 60 senttiä !

Ulos tullessa oli pakko kuvata eturivin parkkipaikkarivi.

 Pienten punaisten autojen rivistö . Naisia liikenteessä  😁?

perjantai 25. syyskuuta 2026

  25.09.2026

 Päivi haastoi omassa blogissaan eli "Päivin oma blogi" esittelemään jos kotoa löytyy peltirasiallinen nappeja tms . pikku tavaraa. Ja löytyihän niitä. Katseeni kääntyi heti "ompelulipastoon". Pappa on sen puolisolleen eli Mammalle joskus taitavasti rakkaudella tehnyt. Kuten tuon alatasolla olevan ompelurasiankin.

Ja sen sisuksista löytyi useampikin peltirasia ompelutarvikkeille. 


                        

Ison peltirasian on Siskoni tuonut joskus tuliaisena (muistaakseni täynnä jotain herkkuja ) Ranskan Rivieralta ja kun herkut on aikaa sitten syöty niin nyt siinä on säilössä kaikenlaisia nauhoja ja pitsejä.Pikkupurkeissa on toisessa hakaneuloja ja toisessa nappeja.

Eli  Päivi ole hyvä😉. Minähän tartun aina kaikkiin haasteisiin jotka huomaan. Ne on niin kivoja juttuja. Kiitos tästä💗.

 

torstai 24. syyskuuta 2026

 24.09.2026

Kun olin vuosia töissä keskussairaalassa niin opin tietysti tuntemaan talon kellarista katolle ja aina ajattelin miten mukavaa kun tietää ja tuntee paikat ja osaa siellä liikkua.

 No mutta kaikki uudistuu. Niin sairaalakin ja meillähän on nyt ihan upouusi Assi-keskussairaala.  Sinne siis suunnistin kun lähdin Äitiä katsomaan. Parkkeeraus oli samanlainen kuin Taysissa joten se ei tuottanut vaikeuksia. Parkkihallissa oli väljää, vähän autoja ja maksuautomaatti selkeä. 

Pääaula aikamoinen "lasipalatsi" ja kyllä siellä ihminen itsensä hyvin pieneksi tuntee. No kaikki on vielä uutta, puhdasta, siistiä ja myös hyvin toimivaa ?

Käynti oli raskas ja surullinen.

Mutta kun tulin kotiin niin siellä leijaili ihana leivän tuoksu. Kari oli leiponut leipää.


 Ihanaa mallasleipää joka maistui iltapalalla NIIN hyvälle  😋.

keskiviikko 23. syyskuuta 2026

  23.09.2026

Meillä on keitiössä ihan omanlaisensa kuivatuskaappi tai paremminkin sanakääntein kaappi kuivatuille. 

Suppilovahveroita on enimmäkseen mutta myös kuivatut chiliit ja yrtit  pääsevät "kuivakaappiin".

Osan suppiksista annan pois niistä pitäville ja pakkaan ne silloin aina paperipussiin.

Olen joskus saanut jostain ison määrän paperipusseja ja nuuka kun olen teen yleensä yhdestä isosta pitkästä pussista useamman pikkupussin. Paperipussit ovat jotenkin niin sitä mennyttä aikaa kun kaikki käärittiin ennen  paperiin eikä muoviin. 

Ja pitää tähän laittaa vielä herkkupiirakan kuva. Siihen upotin parin omenan lisäksi kaksi jo vähän turhan pehmeäksi mennyt päärynää ja yhden nektariinin ja päälle vaniljajogurttia+kananmuna.

 


Päiväkahvia odotellessa 😋.

tiistai 22. syyskuuta 2026

  22.09.2026

Olen nähnyt jo pidemmän aikaa uniini ilmestyvän ritarin haarniskassa. Se ilmestyy unessa monesti ihan arkisiinkin tilanteisiin tarkkailemaan ja aina ajatttelen unessa siis , että ai se ilmestyi taas. Se ei ole lainkaan pelottava hahmo , mutta mystinen kyllä. Ja aamulla pistää ajattelemaan mikä on sen sanoma.

Äitini on ollut sairaana pari viikkoa ja se huolestuttaa. Miten muistisairas ymmärtää oman tilansa ja miten osaa toimia ja pyytää apua. Hoitokoti tekee tietysti parhaansa. Liittyykö suojeleva ritari siihen ?

Maailman rauhaton tilanne...

.....ritari auttaa minkä pystyy ? 

Uneni ritari ei ole lainkan tuollainen komea ratsulla kiitävä vaan vähän ehkä jo ruosteessa oleva ja jotenkin aika hupaisa, mukava  tyyppi. Unet on kyllä välillä kummallisia ja outoja enkä usein edes niitä aamulla muista, mutta tämä ritari ei jätä minua nyt rauhaan. Seurasi näin aamusta vielä tännekin 😊.

maanantai 21. syyskuuta 2026

21.09.2026 

Olen ollut henkisesti väsähtänyt kun Äiti on ollut hoitokodissa sairaana kohta jo kaksi viikkoa. Ensin tuli vierailukielto kun hänellä epäiltiin noro-virusta,  mutta nyt kun tauti ei vaan talttunut niin vihdoin ja viimein hänet otettiin  vastaa sairaalan päivykseen. Aikamoista painostusta hoitokodin puolelta tarvittiin. Vasta sitten kun tulehdusarvot ovat riittävän korkeat niin alkaa jotain oikeasti tapahtua.

Äiti on siis 90-vuotias muistisairas ja se kyllä jarruttaa sitä hoitoon pääsyä. Asia joka tuntuu vain niin surkealta.

Mutta mikäs on parempi keino saada ajatuksia pois surusta ja apatista kuin tehdä hyvää ruokaa. Ja kun noita kaalikääryleitä pyörittelin ajattelin itku silmissä, että Äiti olisi tyytyväinen kun tytär on ottanut onkeensa sen ajatusmaailman, että lähes kaikki ruoka tehdään itse ja pyritään tekemään siitä mahdollisimman maukasta. 

 Kääryleet uuniin menossa....voinokareet ja siirappi kuuluu ehdottomasti asiaan.


 Ja uunista tullessa....

  Ja kääryleiden  kanssa "pitää" ehdottomasti olla keitetyt peruna, ruskea kastike ja puolukkahillo.

Ja miten hyvää onkaan ruollainen perusruoka  😋. 

 Ps. Äiti teki syksyllä tosi usein kaalikääryleitä, mutta minä viitsin ryhtyä siihen yleensä vain kerran syksyn aikana. Tyttärestä se polvi siis  heikkenee 😉.

sunnuntai 20. syyskuuta 2026

 20.09.2026 

Syksyn värikkäät lehdet puissa on niin kauniita !


 ja miksei maassakin , mutta ne ovat myös TOSI vaarallisen liukkaita kävellessä. Varsinkin sateen jälkeen.


Olen kerran saanut nilkkamurtuman liukastuessani syksyisiin märkiin mätäneviin lehtiin ja siksi nykyään pyrin taapertamaan vähän varovasti aina kun näen varsinkin asfaltilla lehtipolun. Hyvää harjoitusta tulevaan talveen !

lauantai 19. syyskuuta 2026

 19.09.2026 

Olen ollut monen monta päivää suorastaan ärsyyntynyt kun en ole saanut mitään tolkkua yhdestä soittoläksystä. Melodia /rytmi ei vain mene jakeluun. Makedonialainen kansanmusiikki kyseessä. Kyseistä kappaletta ei löytynyt mistään soitettuna/laulettuna/tanssittuna.Sitä kun aikani tuskailin niin Kari tuli ja otti avuksi AI:n.

 Nuoteista kuva ja sitten pyyntö , että AI soittaa melodian huilulla . Ja niin tapahtui ja minulla on "elävä" esimerkki miten kyseinen kappale tulee soittaa.

Kyllä taas kerran sain ihmetellä sähköisen maailman ihmeellisyyttä . Kohta on soitonopettaja korvattu tekoälyllä ? No ei nyt sentään !

Mutta opetusmetodit uudistuu ja sekin pitää hyväksyä. Joskus on AI enemmän kuin paikallaan.
 

perjantai 18. syyskuuta 2026

 18.09.2026

Toin Touhulasta pois  kesän aikana värjäämäni langat. Niistä aion tehdä nyt jotain itselleni. Kirjoneuleen tai kirjoneulevillatakin tai jotain....


 

Mutta ennen sitä projektia piti saada valmiiksi heppatytön neule kun kylmä sää vaanii jo nurkan takana.

Väriksi valikoitun tytön suosikkiväri eli nyt  roosa/vaaleanpuneinen/pinkki ovat ehdottomasti hänestä parhaita värejä.

Toivotaan, että nyt hevostalleilla tarkenee 😊.

torstai 17. syyskuuta 2026

 17.09.2026

 Välillä pitää kurvata kaupunkiin. Oli kyllä jo vähän ikäväkin Karia ja Arttua vaikka hyvin yksikseni viihdynkin. Mutta ihan vielä talviteloille en malttanut Touhulaa pakata kun kerran Pekka Pouta lupaili lämmintä syksyä. 




Innostuin tekemään vihreistä tomaateista säilykettä Strömsön kokin Paulin ohjeen mukaan ja onneksi luin reseptin etukäteen sillä ohjeeseen tarvittiin mustaherukan lehtiä ja keräsin niitä lähtiessäni Touhulan puskista sateisena aamuna "taskuuni".

Ohje oli sen verran kiva ja ennenkaikkea helppo laitan sen tähän itselle muistiin.
 

  • 500 g vihreitä tomaatteja
  • 15 mustaherukanlehteä
  • 3 rkl sinapinsiemeniä
  • 1 rkl korianterinsiemeniä (itse en noita laittanut kun korianteri ei ole se minun juttuni) 
  • 1 dl etikkaa
  • 1 dl raakasokeria
  • 1 ½ dl vettä

Tee näin:

  1. Esikeitä sinapinsiemeniä 2–3 minuuttia, riko korianterinsiemenet morttelissa, viipaloi tomaatit.
  2. Lado sterilisoituun tiiviskantiseen purkkiin kerroksittain tomaatinviipaleita, mustaherukanlehtiä, sinapinsiemeniä ja korianterinsiemeniä.
  3. Kiehauta etikka, sokeri ja vesi liemeksi. Kaada tomaattien päälle.
  4. Pane viileään ja anna tekeytyä ainakin vuorokausi.

 Säilyke on vielä jääkaapissa tekeytymässä eli maku en voi arvoida mutta ihan hyvältä näyttää ?

Ja koko asiahan perustuu siihen , etten haluaisi MITÄÄN kasvattamattamaani olla hyödyntämättä.

keskiviikko 16. syyskuuta 2026

 16.09.2026

Sieniretkeni tuotti tulosta. 

 Suppilovahveroita oli jo ja kanttarellejakin vielä vaikka mietin että onko nollan rajaan hiipunut lämpötila  palelluttanut osan sienistä. Ei onneksi ollut.

Hienoa tietysti, että sieniretkeltä palaa sienien kanssa, mutta kaikkein parasta on kuitenkin se metsässä oleskelu kun hiljaisuus ihan humisee korvissa. Metsässä tajuaa sen miten paljon taustaääntä maailmaan mahtuu. Sellaistakin mitä ei yleensä yhtään noteeraa.

Tunnustan, että nyt hiukan arastelin yksin metsään menoa kun olen sattumoisin lukenut sen verran paljon karhuista ja muista petoeläimistä, mutta hetken päästä rentouduin. Olin vain yhtä metsän kanssa 💚. Enkä tavannut eläimiä ; en edes hirvikärpäsiä.

Tuskin mikään maistuu kai sen paremmalta  saunan jälkeen kuin vasta paistetut sienet+sipuli ruisleivällä ; tai no ainakin yhtä hyvältä kuin ne perinteiset lohileivät 😉.

tiistai 15. syyskuuta 2026

15.09.2026 

Touhulassa ei ole ns. mukavuuksia eli puilla lämmitetään ja vesi kannetaan ja huussissa asioidaan. Mutta yksi luxustuote löytyy 😉. Sellainen jota ei hienommissakaan huusholleissa taida olla ?

Lämmitetty vaatelipasto !

 Suorastaan pakon edessä akaisempien muuttojen tiimellyksessä kyseinen vaatelipasto ajautui tuohon leivinuunin kupeeseen kun ei muuallekaan mahtunut. Nyt aamuisin on suorastaan  suloisen ihanaa pukea lämpimät alusvaatteet ja sukat päälle tai vaikkapa vaihtaa hikipaita lämpimään nuttuun.

Tässä sitä olisi ideaa insinööreille kehittettäväksi. Lämmitettävä vaatekaappi/lipasto ! Ainakin vilukissat tykkäisivät. 

Ja nyt kun tupaa ja leivinuunia kerran lämmitän päivittäin niin yritin löytää omenoiden kuivatukseen sisältä sopivan (?) paikan. Viime vuonna kun kuivatin omenia  ison määrän ja osan kuivatin saunatuvassa ja siellä ne ehtivät osittain homehtua. Nyt viritin "kuivatusputket" ruokapöydän yli.

Leivinuunissa kuivattaminen olisi  muuten tosi näppärää mutta sen lämpötilan säätäminen on nimenomaan säätämistä. Ohuet omenviipaleet kärähtävät nopeasti. Mutta leivinuunin lämmössä kyllä kypsyi erittäin hyvin omenakaurapaistos. 

 Nam . Kaurapuuroa vähän jalommassa muodossa 😋. 

maanantai 14. syyskuuta 2026

14.09.2026

Jos olet yhtään seurannut "anna"n ja minun blogista Tamaran ja Väinön rakkaustarinaa niin tiedät minkälaista draamaa aiheutti Väinön kainalossa suriseva ampiaispesä 😰.

Tässä nyt sitten vielä kuva Väinön kuuluisasta kainolosta.

Minusta on kovin mielenkiintoista ja hauskaakin että kyseinen pesä on ihmeellisen litteä ja huomaamaton ja ulottuu tosiaankin ihan sinne kainaloon asti 😂. Ulkopuolelta sitä ei huomannut lainkaan.Ja sen verran iso pesä ettei se ihme ollut,  että Tamarakin oli niin järkyttynyt !!! 

sunnuntai 13. syyskuuta 2026

 13.09.2026

Eilen lauantaina oli erityisen mukava sää puuhastella ulkona kun ei tuullut juuri lainkaan ja lämpötila oikein passeli. Sainkin  aikaiseksi monenmoista syyspuuhaa.Muun muassa siivottua kasvihuonetta ja kerättyä pois kaikkea kesäsälää.

 Sitten tunnistin sellaisen lapsuudesta tutun onnen tunteen, että kohta saadaan sadetta. Lapsena se tiesi sitä, että sai olla sisällä lukemassa hyvää kirjaa sateen ropistessa ikkunaan.

Lähdin siis sisälle hyvillä mielin ajatuksella, että pois sateen alta....syömään savustamaani lohta 😋. (Tällä kertaa ostin vähän isomman kalapalan ja vähän jännitti tuleeko yhtä hyvää kuin viimeksi. Tuli taas  ihan täydellistä 👍.)

Ja kasvimaan loppuja kasviksia ...


 

Ja löytyi vielä pakasteesta pala piirakkaakin kahvin kanssa....

Mutta ei siitä sitten edes mitään sadetta tullut 😊. Takaisin pihalle.....ja omenoita pilkkomaan 🍎🍏.
 

Pakastan omanaviipaleet sellaiseen "piirakan kokoisiin " pusseihin


 Eikä noista pakastetuista omenalohkoista tarvitse välttämättä piirakkaa leipoa vaan ne käyvät hyvin myös jogurtin tai rahkan kaveriksi. Ainut haittapuoli on se, että vievät aika paljon tilaa pakastimessa.

Sade tulikin vasta saunomisen aikaan; ja se sopi vallan hyvin sekin ! 

lauantai 12. syyskuuta 2026

 12.09.2026 

Touhulan "syysviikko" alkoi omenoiden keräämisellä. Osa oli jo tipahtanut  ja osa lähti ravistamalla eli kypsiä ovat jo kaikki .Talviomenatkin.

Loput vähäiset vielä käyttökelpoiset valkeakuulaat keitin soseeksi. Nyt laitoin mausteeksi sekä tuoretta minttua että sitruunamelissaa. 

Olen nyt pari omenapiirakkaa tehnyt sillä tavalla, että piirakan pohjalle kerros omenasosetta ja sitten vasta omenaviipeleet päälle. Tulee hyvää ja mehukasta.

Mutta pähkäilen edelleen mitä teen talviomenoille.

 Osan kuivaan ja osan palastelen pakastimeen mutta niitä riittää....yli oman tarpeen.....ja naapureidenkin.

Mutta vielä ne kaikkein kauneimmat, puhtaimmat ja suurimmat omenat killuvat korkealla puun latvassa .

Pitää vain sitkeästi odotella että ne sieltä tipahtavat ja että ehdin ne poimimaan ennen kuin niitä nokkivat linnut  ja myyrät ja peurat  ......tai ties mitkä metsän asukit niillä herkuttelevat ?.No kyllä niistä jaettavaksi olisi, mutta jos ne houkuttevat vaikkapa rottia pihaan niin sen vuoksi yritän nopsasti toimia ja kerätä maasta kaikki maapallokompostiin. Niitä on onneksi pihanperällä  kaksin kappalein niin että tilaa riittää.

 Luin myös että jäteasemat ottavat vastaan omenakuormia ja valmistavat niistä sitten mm.biokaasua.

Tosin mietin kuinka ekologista on ajella huristella varta vasten autolla omppukuorman kanssa kun sellainen on Touhulasta aika kaukana. Suo siellä; vetelä täällä !