01.08.2024

 

Eilen piti lähteä vartavasten kauppaan ostamaan tuoretta inkivääriä chutneyta varten ja kun autolla oltiin liikkeellä niin Kari halusi nähdä "samalla" Metsänvartijan tilan Janakkalassa. No matkaa tuvalle oli pientä metsätietä kymmenen kilometriä eli ei ihan matkan varrella. Mutta kannatti ajalla katsomaa. Hieno ja hyvin hoidettu alue jota mainostetaan kokousten , häiden tai muiden juhlien pitopaikaksi. Ympymispaikkojakin lukuisia.

 

 

 

 

Oli savusauna ja ravintolakin ja vanhoja hienoja aittarakannuksia ja työkaluja

Oikein kiva juhla/kokous paikka jos sellainen olisi hakusessa. 

 31.07.2024

 

Touhulassa oli sadonkorjuuta eli karviaisia ja mustia viinimarjajo sai jo kerätä parempaan talteen.

Ja kohta alkaa olla kesäkurpitsaakin niin että varmasti riittää 😉. Sitten sitä syödäänkin ihan joka muodossa ja olen sitä joskus jopa pakastanut ja käyttänyt sitä sitten mm. sosekeitoissa ja sämpylätaikinoissa. Pääosin syödään tietysti tuoreena.

Karviaiset on kyllä ihan hyviä sellaisenaan ja talvella tapaan syödä niitä puolijäisenä eli osan laitan pakkaseen ja osasta keitän karviaischutneytä. Se on kiva lisä kanalle ja lihalle. Mustaviinimarjat keitän pääosin hyytelöksi. Mehuja kun meillä ei vain tule käytettyä kun ei juoda koskaan limsojakaan. Muutama mustaviinimarjamehupullo on hyvä kuitenkin olla varastossa. Flussakaudella sitä sitten juodaan lämpimikseen hunajalla makeutettuna. Toivottavasti sitä ei kuitenkaan tarvita ensi talvena😁.

 30.07.2024

 

Kun pelattiin tuota "mikä minua ärsyttää " tuli paljon hauskoja juttuja esiin. Ja tässä yksi ärsytysasia.

Ostan aina kun kohdalle osuu punalaputettuja elintarvikkeita. Siis jos ne ovat sellaisia, että niille on meillä käyttöä. Oli ale sitten -30 % tai -50% niin melko varmasti tuote lähtee mukaan.

Mutta se ärsytys tulee taatusti jos kotona huomaa, että kassa ei ole alennusta huomannut. Kun ne kerran on ostettu juuri sen alen vuoksi.

 

 

Tämän kuvan otin kun matkalla Koskeloon poikettiin Orivedellä kaupassa ja nämä tuotteet jäi alentamatta. Ärsyynnyin niin paljon, että laitoin viestin kauppiaalle ja (siksi myös nämä kuvat). Vastaus kesti monen monta päivää ja kun se lopulta sitten tuli hän totesi, että jos kuitti on tallella niin asia huomioidaan ja saan ale osuuden takaisin. Kyseessä oli tosiaankin vain ihan pieni summa eikä se ole jutun juuri vaan se , että poikkesimme kyseiseen kauppaan emmekä siitä enää ohi aja. 

Mutta totuus on se, että pieni pahoittelu olisi ollut tarpeen ja asia olisi ollut sillä kuitattu. Nyt tunsin itseni ainoastaan nihilistiksi 😡.

 29.07.2024

 

 

Sadetta saadaan miten milloinkin ja välillä on pakko turvautua ulkona letkulla kasteluun. Minulta lipsahti puutarhaletku käsistä ja kun menin sulkemaan hanaa huomasin miten hauskasti sateenkaari muodostui juuri niin, että kasvihuone näyttäisi olevan sateenkaaren päässä eli siellähän tunnetusti se aarre on kätkettynä 😉.

 

Kaikenlaista kasviksiahan sieltä tulee; aarteita nekin 💚. Lisää vesiasiaa....

Touhulan pihapiirissä on yksi sinne sopimaton esine. Vesiposti.

Vesipostin kaivautin pihaan kun pihan kaivo oli tullut jo tiensä päähän. Ensimmäisinä vuosina toin juomavedet mukanani. Vaihtoehtoina oli kunnostuttaa kaivo tai tuoda vesijohto omalle tontille.Nykyään kaivon vettä voi käyttää enää vain kasteluvetenä ja kuivina kesinä sekin uhkaa loppua.

 Vesipostista saa siis " ihan oikeaa vesijohtovettä"  eli sitä samaa mitä kaupungissakin käytetään. Tuo vehje on toiminut moitteettomasti talvellakin kunhan sen muistaa sulkea käytön jälkeen kunnolla, ettei jäädy.Vesilaitoksen miehet olisivat mielellään tuoneet veden sisälle asti, mutta sen homman stoppasin tykkänään. Parempi pitää vesi pois talosta kokonaan  ainakin niin kauan kun jaksan kantaa vedet sisään.

Mutta varsinaiseen asiaan.....kovin rumannäköinen on tuo metallimötikkä ja " tilauksessa" on ollut jo useamman vuoden saada siihen jonkinlainen pikkumökki sen päälle. Ongelmana on , että sen pitäisi aueta kolmelta sivulta ja vesipostimökistä tulisi siten aika massiivinen eli kumpi sitten onkaan parempi ?

 28.07.2024

 

Tehtiin extempore hotellimatka Hyvinkäälle. Hyväksi todettu Scandic yöpymispaikkana. Siellä tunsin suuren suurta myötätuntoa  nuorta vastaanottovirkailijaa kohtaan. Hän oli tosi aran oloinen eikä asiat sujuneet ihan toivotulla tavalla. Sanoikin jossain kohtaa, että hän saa kohta toivottavasti apujoukkoja 😥. Ei saatu sellaista huonetta kuin oltiin varattu, mutta silläkään ei nyt ollut niin väliä. Tämä poika virkailija oli vain laitettu ilmeisesti liian kylmiltään hoitamaan vastaanottoa yksin. Perehdyttämättä ? Hotellissa yöpyi myös joukko rankalaisia turisteja; miten mahtoi heidän kanssaan kommunikointi sujua 😂.

Mutta pikku lomanen oli ihan onnistunut. Oli kaunis päivä kävellä ulkona ja illalla oli kauppatorilla ysäridisko. Sinne mentiin uteliaina katsomaan, mutta pois lähdettiin aika pian sillä basson jumputus oli meille vähän liikaa. Eikä nyt muutenkaan olla täysiverisiä ysärifaneja; paremminkin kai kasareja.

 

 Tosin Kari halusi laittaa vanhan rakkaan T-paidan ysärin kunniaksi 😉.

Ja kun niistä lautapeleistä tykätään niin tehtiin ihan oikea tornipeliennätyskin. Vakaa käsi ja hermojen hallintaa ja ehkä vähän tuuriakin 👌. Ja ihan uuteenkin peliin törmättiin.

Pelin periaate on se mikä kolmesta erivaihtoehdosta ärsyttää eniten.Kaksin pelaten vähän niinkuin sellainen parisuhdepeli eli miten hyvin tietää toisen arat kohdat. Hyvin pärjättiin 💕.

Ja kotiin oli kiire tietysti Artun luokse eli ei tultu 

mopolla vaan autolla 😁.

 

 

 

 27.07.2024

 

Nautin erityisesti siitä kun kotona kalenteri jääkaapin ovessa on ilman mitään menoa eikä merkintää. Meillä oli juhannuksesta asti tähän päivään asti  pelkkää tyhjää  😁. Nyt alkaa ilmestyä kaikenlaisia merkintöjä ja se, että palataan taas ihmisten ilmoille on hyvä aloittaa hiusten parturoinnilla.Peikkkotukka taas aisoihin 😂.

Ja kun uusia pottuja on syöty pitkän aikaa teki mieli jotain ihan muuta. Tehtiin itse susheja ja ostettiin kokeeksi kaupan hyllyltä valkoviinipullo. Alkoholi pitoisuus siinä siis 8 % ja minusta ajoi ihan mukavasti asiansa. En ole mikään viinien asiantuntija , mutta ihan hyvälle maistui .Enkä minä viinejä kaupan hyllyille on kaivannut. Sen harvan kerran kun tarve tulee voin ihan hyvin poiketa Alkoonkin.

 

 26.07.2024

 

Vallankin Touhulassa touhutessa ongelmana on se pahuksen puhelin. Pidän mielelläni leggingsejä ja t-paitaa puuhatessa tai sitten mekkoa ja kun niissä ei ole taskuja niin .....puhelin on aina missä milloinkin. Eikä minua nyt aina tarvitse saada kiinni puhelimitse, mutta ihan oman turvallisuuden kannalta olisi ihan hyvä jos puhelin olisi siellä missä itsekin.

Olin aloittanut kutomaan sukan vartta , mutten ollut kovin pitkälle vielä päässyt ja siitä nyt sitten muotoilinkin puhelinpussin. Tein mahdollisimman pitkän ripustusnauhan niin , että se riittää vaikkapa selän puolelle tai puseron sisään tai vaikka housujen kauluksen alle.

 

Aika sen näyttää miten pussukka toimii.....

 25.07.2024

 

 

Punamultamaali loppui , mutta ainakin liiterin julkisivu sai uuden maalipinnan. Jatkan sitten takaosiin kun sellainen into taas joskus  iskee 😊.

 

Ovikranssi on tähän hetkeen sopiva auringonkukka. Suosikkikukkiani.

 

Kukat on jo vähän kulahtaneet, mutta ajattelin käyttää ne vielä kertaalleen. Ulkona ja kaukaa katsottuna menettelee 😉. Minulla on jäänyt pitopalveluvuosista paljon tuollaista koristelurekvisiittaa jota yritän käyttää pois milloin mihinkin.

Ja hyönteishotelli vaihtoi myös paikkaa

Kovin suosituksi ei tämä hotelli koskaan tullut, mutta jospa paikan vaihto tuo uusia asukkeja 🐝.

Ja harvoin olen odottanut ukkosta tai sadetta niinkuin tällä vikkolla. Lupailtu on ; montakin kertaa . Touhulan sateet kiertävät kuitenkin kaukaa ; mitä nyt muutama hassu pisara on päässyt maahan asti. Ukkosta on kyllä selkeästi ilmassa , mutta kauas pilvet karkaavat......

 24.07.2024

 

Touhulassa jatkuu liiterin punamultamaalaus ja sen tieltä piti kaivaa pois yksi varsin huonosti menestynyt kukka/kasvipenkki. Kyseiseen kohtaan olen istuttanut vuosien saatossa ainakin kaksi kertaa viinirypäleen taimen, muutaman kerran ruusun ja ties mitä muuta ja kaikki ne kuolevat viimeistään talven aikana. Kun itse asiassa kuvittelin, että etelä seinustalla ja liiterin seinän suojassa olisi kelpo kasvupaikka mille vain.

Tänä vuonna tilasin ihan Ruotsista asti kukan siemeniä. Poikkeuksellisesti. Kyseistä kukkaa kehuttiin kovasti kasvien värjäyksessä ja siitä sitten innostuin.

 

 

Säästin siemenpussinkin kun ajattelin, että kerään siihen sitten kukan siemeniä tai ainakin osaan tilata lisää jos oikein kaunista väriä kukista saadaan langoille.

Ja siemenet istutin siihen mielestäni hyvään paikkaan.

Lopputulos on enemmän kuin surkea. Aluksi kasvoivat ihan hyvin, mutta sitten joku eläin niistä kiinnostui eikä juuri mitään jäänyt jäljelle 😕.

 

 

Eli kyseinen kukkapenkki sai nyt ihan suosiolla lähteä. Kun mikään kasvi tai kukka ei siinä kerta kaikkiaan viihdy.

 

 

Ja nyt liiterin ovesta puuttuu vielä se tärkeä asia; eli kranssi 😁. Työn alla.

 

 23.07.2024

 

Sain juuri sopivasti helleviikolla valmiiksi päiväunipeiton jonka tein kaapin uumenissa olevista jämälangoista. Nyt ei paljon peitot kiinnosta, mutta saattaapi olla, että syksyn tullen hyvinkin.

 

 

 Tästä tuli sen verran iso eli 4 metriä x 2, 5 metriä eli sen alle mahtuu hyvin kaksikin päiväunille 💕. Ja kun joku tekele on aina kiva olla meneillään niin aloitin jo uutta samanmoista tosin ihan eri värityksellä.

Vähän huvittaa tuo alkukesän taimikasvutus. Menin ilmeisesti taimien kanssa jossain vaiheessa sekaisin ja nyt meillä kasvaa kurkkuja parvekelaatikossa hajuherneiden sijaan 😂.

Mitäs senkään on väliä kun hyvin nekin tuossa kasvavat ja kurkkujakin taitaa olla tulossa 👍.

 

 

 Asioita joista pidän itsessäni   

  Törmäsin tällaiseen kysymykseen ja se pisti mutustelemaan asiaa pidemmäksi aikaa. Miten sitä voi kehua itseään ja pitääkö ylipäätään. No nuoremmat ajattelevat asioita niin , että mistä asioista pitää omassa ulkonäössään , mutta minä kaivauduin vähän syvemmälle. Minulla on sirot nilkat ja tuuhea tukka ja kaikki se mikä on niiden välissä saa olla ihan omassa arvossaan.

Olen rohkea

Olen rohkeasti tehnyt monenlaisia muutoksia oli sitten kyse työstä, asumisesta, ihmissuhteista ja tiennyt, että itse on vastuu kannettava. Enkä yhtään päätöstä kadu.Suunta aina vain eteenpäin.

Olen empaattiinen

Tunnen aitoa empatiaa koppakuoriaisista alkaen kaiken maailman ihmisiin.

Olen sinisilmäinen

 Uskon vakaasti ihmisten hyvyyteen. Sitä ei muuksi muuta huonommatkaan kokemukset .

Olen tarkka, nuuka, visukinttu

Kaikki käytetään aina loppuun. Ja kaikkesta ainakin yritän työstää jotain uutta.

Olen hyvä syömään 😋

Olkoon tämä loppukevennys 😊. Syön kaikkea enkä ole kranttu enkä allerginen. Helpottaa kummasti varsinkin matkoilla.

TOSI vaikeaa miettiä minkälainen sitä oikeastaan on. Helposti pulpahtaa myös niitä huonompia ominaisuuksia mieleen, mutta niistä ei nyt tällä kertaa.

Kannattaa kokeilla omassa mielessä ja vaikka jotain hyvää itsestään löytääkin niin sitä on aika vaikeaa tuoda julki. Ettei oma kehu haise 😁. 

Toisaalta taputus omalle olkapäälle on joskus ihan paikallaan 💗.

 

 21.07.2024

 Valkoinen värihaaste. Totuuden nimessä en edes ole ajatellut että valkoinen on oma värinsä , mutta tottahan toki. Haasteeseen liittyy myös jää. Eli haasteena tällä kertaa siis valkoinen ja jää .

Touhulassa on paljon valkoista pitsiä.

 

 

 

Mutta on arkisempiakin asioita valkoisena. Kuten hiirenkarkoitin. Ja niitä on monta 😂

 

Palovaroitin

Roskis ja Ikean jakkara

 Ja sydän rekvisiittaa 💜

Tähän kuvaan eksyi jo vähän muitakin värejä mutta serlaa aina tarvitaan 😁

Ja entäs sitten se jää  ??   Pkastimesta löytyi jääpalojen lisäksi joskus pakastamani kurkunkukkajääpalat ; ei ole tullut kuitenkaan käytettyä . Heitinkin ne kuvaamisen jälkeen pois .

Ja tyhjensin myös joskus jäädytetyt jääpalat pakastimesta pois. Vanhenevatko jääpalat ? 😊.Tuli samalla kolattua muutenkin pakastinta.

Mutta lopuksi voin vain todeta, että onhan se valkoinen väri ja näköjään aika tärkeäkin sellainen kun sitä ainakin Touhulassa on ihan riittämiin. Ja siitäkin yllätyin sillä en ole koskaan ajatellut , että Touhula olisi millään muotoa sellainen valkoiseksi sisustettu skandinaavinen kesäkoti . Pois se minusta 😂.

Viikonpäivistä sunnuntai on väriltään valkoinen ?

 20.07.2024

 

Ja tietysti myös vadelmat ovat kypsyneet ; mielestäni nekin etuajassa 😉vai alanko käydä jotenkin hitaaksi kun tuntuu, että nekin kypsyvät ennen aikojaan.

Itse asiassa lähdin ihan vain kävelylle ja katselukierrokselle pikkuämpärin kanssa ja se oli äkkiä täytetty.

 

 

Vadelmat on kivoja poimia tosin nyt sitä hommaa haittaa sadekuurot ja vaikka välillä olisi taukoa sateessa niin pusikot ja marjat pysyvät märkinä pitkään. Minulla on onneksi sen verran takuuvarmat vadelmapaikat, että voin odottaa hyvin myös aurinkoisia päiviä. Poimittavaa kyllä riittää minulle ja muillekin 👍.

 

 

 19.07.2024

Kuka aloittaa ulkona maalaushommat naistenviikolla kun jo vanha kansa tiesi, että naistenviikolla sataa enempi tai vähempi. Ilmankosteuskin 110 % .Sadetta ja ukkosta ennustettiin koko päiväksi. No riskejä pitää ottaa 😂 ja oikeastaan se ostamani punamultamaalipönikkä poltteli mieltä niin paljon, että ajattelin ainakin kokeeksi aloittaa liiterin maalauksen. Voihan sitä pitää taukoa kun sataa....jos malttaa 😊. 

Tällä kertaa onni suosi rohkeaa ja muutamaa vesitippaa lukuunottamatta selvisin maalaushommissa alkuun  kuivin nahoin jos ei nyt hikipisaroita oteta huomioon.

 

 

 Punamulta on mukava maalattava ja Kari "lainasi" tähän hommaan hyvän pensselin. Meillä on käyty vuosia "pensselipeliä" eli minä ostan aina sellaisia halpoja suteja nipun ja Kari taas hankkii kunnon välineitä. Minä käsittelen tai siis paremminkin en käsittele pensseleitä maalauksen jälkeen juuri mitenkään kun taas Kari kyllä huoltaa omansa hyvin. Kari jaksaakin päivitellä minun leväperäistä touhua 😊. Mutta täytyy todeta, että kyllä nyt sujui maalaus hienosti "ammattivehkeellä" . Jo kolme lyhyttä seinää selätetty 👍. Ja kun kuvaa katsoo niin oivaltaa, että täytyyhän nuo valkoiset nurkka- ja räystäslaudatkin maalata....

 18.07.2024

 

Vähän kyllä yllätyin, että sekä punaiset , että valkoiset viinimarjat olivat jo täysin poimimasta vaille. Karviaiset ja mustat viinimarjat saavat vielä kypsyä jonkin aikaa.

 

 

Viinimarjoista voi olla montaa mieltä. Kari sanoo, että happamia ja minä vastaan , että terveellisiä. Se keskutelu on lyhyt ja ytimekäs 😉. Ja sitten marja-annos syödään kiltisti jogurtin seassa.

Luulin, että kotilot olivat jo vähentyneet, mutta kun olin ajellut nurmikon niin sieltähän niitä alkoi taas ilmaantua. Yhden satsin hävitin , mutta uusia ilmaantuu ....

 

Tämä tyyppi keikisteli ulkovaasin reunalla.

 17.07.2024

 

Pikainen käynti Touhulassa todisti, että sielläkin on kaikki hyvin eikä onneksi mikään kasvi ollut täysin nuukahtanut veden puutteesta. Suklaakirsikassa alkoi olla jo punaisia marjoja; siitä se kisa lintujen kanssa taas alkaa. Kuka ehtii ensin 😉.

 

 Ja kasvihuoneessa rehotti ripirinnan kurkku, paprika, lehtikaali ja papu.

Näyttäisi siltä, että tänä vuonna kotiloita on edes hiukan vähemmän ja ainakin kasvihuoneen kasvit ovat saanet olla rauhassa niiden järsimiseltä. Mutta kyllähän nyt  kaikenlaista puuhaa piisaa kun on ollut taukoa juhannuksesta asti.....ainakin viinimarjat ja karviaiset alkavat odottaa jo poimijaansa.

 16.07.2024

Kotona ollaan taas. Lähteminen Koskelosta sujui siihen asti hyvin kun piti saada Arttu autoon mukaan. Tiedettiin , että se oli mennyt talon vintille, muttei tullut huutelemalla sieltä alas kuten tavallisesti. Kävin useamman kerran katsomassa mihin se on voinut piiloutua ja houkuttelin sitä piilostaan mutta henkäystäkään ei kuulunut eikä kissasta vilaustakaan. Mihin voi kissa kadota niin tyystin 😧. 

Lopulta mentiin kaksin ja päätettiin koluta joka ikinen nurkka ja siellähän se luimisteli irtonaisten kaapin ovien takana pienen pienessä kolossa.Aavisti siis  lähtemisen siitä kaikesta touhuamisesta. Yritti vielä alakerrassakin paeta sängyn alle, mutta saatiin kuin saatiinkin se lopulta sylliin ja kyytiin ja matka meni lopulta ihan mallikkaasti. Kotona kissa oli hetken vähän ihmeissään ja lähti heti ulos kiertämään tilukset , mutta rentoutui illan mittaan....

Muut kukat olivat pärjänneet ihan hyvin poissa ollessa vain neilikat olivat kuolleet kuivuuteen.

 15.07.2024

 

Kotiinlähdön aika. Mietin, että mitkä on ne asiat joita jään Koskelosta kaipaamaan.Tai paremminkin mitkä muistot säilön talven varalle  😉.

-aamukahvi maistuu täällä aina paremmalta kuin missään muualla.

-jokailtaiset lempeät saunan  löylyt. Jo itse saunan lämmitys on oma mukava rituaali.

-Artun kanssa istuskelu rappusilla ja siinä sitten seurataan haarapääskysten syöksymistä pesäänsä ja pois, sudenkorentojen lentelyä, sisiliskojen lekottelua rappusilla, heinäsirkkoja (en enää tosin kuule niiden siritystä ), monen värisiä perhosia.....luonnossa tapahtuu jotain mielenkiintoista koko ajan.

-päiväunia puutarhakeinussa hyvän aterian jälkeen ja samalla voi katsella pilvenhattaroita taivaalla.

- pitkät yöunet ja  myös Arttu malttaa nukkua ihan rauhallisesti meidän jaloissa ; tosin puoli kahdeksalta on jo henkilökunnan syytä nousta palveluspuuhiin. Ei kai sitä koko lomaa sentään nukuta 😻.

-uimistahan ei voita mikään

 

 

-päiväretket ja kaupassa käyntikin on oma juttunsa kun ei pyöritä niissä omissa vaki ympyröissä.

Mutta mukavaa on mennä kotiinkin; tottakai. Ja Touhulaan on myös jo vähän ikävä. Tänään on sateinen päivä luvassa ja sekin helpottaa vähän lähtemisen tuskaa.