30.08.2023

 

Tehtiin vielä luultavimmin kesän viimeinen yön yli retki ja tällä kertaa ajeltiin Lappeenrantaan. Ihan ensimmäiseksi lähdettiin Saimaan kanavan risteilylle Camilla laivalla.

 

 

 Risteily kesti kaksi tuntia ja sää suosi meikäläisiä.

Matkalla kanavalle oli kauniita maisemia ja muutama ihana mökkikin vilahti saarten kätköissä.

UPM:n tehdas sijaitsi myös matkan varrella ja nähtiin  myös tunkkien uittoa. Valtavat määrät puuta 😦.

Risteilyn päämäärä oli Mälkiän kanava joka on Saimaan kanavista ensimmäinen.

Kanavan toiminta on aika hurjaa. 13 metriä vedenpintaa tasoitetaan sulun avulla. Veden pinnan tasaaminen kestää ainoastaan sellaiset 10 minuuttia eli aika paljon vettä virtaa paikasta toiseen.

Sulun jälkeen käännyttiin takaisin ja sulku toimi sitten taas tietysti päinvastoin 😉.

Päätepysäkki oli torilla ja Lappeenrannan toriin liittyy vahvasti sekä "Vety" että "Atomi" eli lihapiirakka kinkulla tai kinkulla ja kanamunalla.

Päätettiin ostaa vety puoliksi lähinnä maistelua varten.

Näyttää runsaalta ja herkulliseltakin, mutta maku oli pettymys. Lihapiirakka vetinen ja kinkku ja kanamuna kylmiä. Ei ollut meistä maineensa veroinen.

Yövyttiin Scandic Patria -hotellissa joka sijaitsi kätevästi torin kupeessa ja lähellä kaikkea ja kivasti myös kävelykadun varrella.

Aamulla käveltiin vanhalle linnoitukselle joka sekin oli kävelyetäisyydellä hotellista.

 

 

Mahdottoman siistinä pidetty alue ja upeat maisemat kaupunkiin linnoituksen reunalta. 

 

 

Ja ortodoksinen kirkko sattui avaamaan juuri ovensa sain napattua kuvan upeasta sisätilasta ennen hautajaisten aloitusta.

 

 

Poikkesin "Tyyki" nimisessä käsitöitä myyvässä liikkeessä ja heti sisään mennessä iski oikea värien ja kauneuden "shokki". Kauniita käsitöitä laidasta laitaan, mutta kieltämättä hintataso on tosi kova. Taas kerran kävi mielessä miten käsityöläiset ikinä saavat elantonsa kun luulenpa, että kauppa ei ole kovin vilkasta edes parhaana turistiaikana; saatikka sitten talvisaikaan.

Alueen laitamilta löytyi vielä hiekkalinna jossa tänä vuonna teemana satuhahmot. Löytyi sieltä niin saapasjalkakissa, punahilkka kuin tuhannen ja yhden yön sadutkin. Hienosti tehtyjä joskin pikkuisen oli jo joissakin teoksissa osumaa. Mikä ihme se onkaan kovien rankkasateiden jälkeen.

 

Oltaisiin hyvin voitu viettää lisääkin aikaa Lappeenrannassa. Jäi hyvä maku suuhun , mutta Arttu oli taas yksin kotona joten hurvittelullakin on aikataulunsa 😻.