13.09.2024
Koulumuistelu jatkuu 😀. Isäni oli käynyt samaa koulua kuin mistä minäkin aloitin ; samoin hänen äitisä eli minun Mammani. Mamman kanssa mentiin ilmoittautumaan eka luokalle ja siellä oli vastassa ihana mukava opettaja joka muisti hyvin Isäni ja tunsin olevani tosi tervetullut aloittamaan koulutaipaleen.
Kauhistuin kun menin ensimmäisenä päivänä kouluun ja vastassa olikin tiukan näköinen nuori nainen. Vanha opettaja oli jäänyt jo eläkkeelle 😕. Eikä meillä sitten koskaan oikein hyvin synkannut.
Mammani tykkäsi laulaa ja opetti minulle monia kivoja lastenlauluja vaikkapa "Kas kuusen latvassa oksien alla" ja minä luulin olevani ihan hyvä laulaja.
Tuli ensimmäinen laulukoe ja minä nousin ensimmäisenä reippaasti ylös ja halusin aloittaa ja vetäisin sitten " Oolannin sota oli kauhia " . Tykkäsin siitä huraa, huraa , huraa -kohdasta 😂. Kehuja tai kannustusta ei siinä kohtaa tullut ja todistuksessakin vaatimaton 7. Reippaudesta ei kai silloin annettu lisäpisteitä 😁. Laulukokeet olivat sen jälkeen pelkkää kauhua 😓.
Löysinpä ihanan vanhan pahvivalokuvan joka on Mammani peruja. Siinä oikealla yläkoulu pilkottaa. Siellä vietin minäkin seuraavat kaksi vuotta ns. yläkoulua ja siitä sitten siirryttiinkin keskikouluun kirkonkylälle. Isompiin ympyröihin.
Löysin kyseisestä "mikä ikinä liekään " -tilaisuudesta vielä paremmankin kuvan jossa näkyy koko yläkoulu komeudessaan. Hauskaa miten pienillä koulutytöillä on nuo suojaessut päällä. Onko kuvaamisen kunniaksi vai peräti ihan yleisesti käytetty koulupuku ?
Eikä tämä kolulumuistulu taida kuitenkaan vielä jäädä tähän. Vielä on käymättä läpi ainakin ne käsityö- ja jumppatunnit 😊.
Kiva muistelu! Koitin muistaa laulukokeiden lauluja: 'On kotiseutu mulla tuolla' ja 'On suuri sun rantas autius' tuli mieleen. Kun pyrin (ja pääsin) musiikkiluokalle yläasteelle mennessä, lauloin 'Maria Herran piikanen'. Olin ainoa meidän koulusta, joka pääsi ja yläasteella aiemmasta luokasta tuli rinnakkaisluokka.
VastaaPoistaMieluisaa (sade)päivää!
Ohoh. Sinä oletkin sitten hyvä laulaja. Toivottavasti laulat vieläkin.Minä nujerruin laulamisen suhteen kyllä tyystin vuosien saatossa ja laulukokeet oli vuosi vuodelta vaikeampia. Onneksi myöhemmin panostettiin myös soittamiseen (se nokkahuilu :-) ja piano ja se oli minusta paljon mukavampaa.
VastaaPoistaNykyään mumisen joukon mukana synttärilauluja tai pakollisia virsiä :-). Yksin hoilaan kovaa autossa kun radiosta tulee joku kiva biisi.
Minä en ole koskaan osannut laulaa ja inhosin laulukokeita - yhtä paljon kun sitä kesäkeittoa 😄
VastaaPoistaLaulukokeissa piti ala-asteella laulaa koko luokan edessä, ylä-asteella oli erillinen koppi (muistan sieltä vain rummut), johon sai mennä laulamaan.
Ja jos oikein muistan, todistuksessa oli erikseen laulunumero ja musiikkinumero. Laulu oli 6 ja musiikki 8 kolmannesta luokasta lähtien, kun osasin soittaa nokkahuilua (jota en muuten vieläkään ole etsinyt ja kokeillut 😄)
En ainakaan muista, että me oltasiin koskaan päästy mihinkään koppiin laulukokeeseen vaan aina piti suoritua luokan edessä tai ehkä joskus sai seistä oman pulpetin vieressä. Ihan sama tunne kuin se, että piti mennä luokan eteen pitämään jotain esitelmää. Pää tyhjeni heti :-).
PoistaKaiva nyt vain se nokkahuilusi esiin ja yllätä itsesi sillä miten mukavaa on osata soittaa vaikkapa aluksi se ukkon nooa....:-).
Käsityö.... oi voi.. onkohan meillä Terhi niissäkin jotain yhteistä? 😂😂
VastaaPoistaLiikunta tulee ensin :-)).
VastaaPoistaVoi että miten upeat nostalgiakuvat koulustasi! Ja noin pitkällä sukuhistorialla! Mahtavaa :)
VastaaPoistaTosiaan ihania valokuvia, mutta kyllä tuota koulujuttua kirjoittaessa ja kuvia katsoessa tuli mieleen , että olenpa jo aika vanha :-) vaikka ei nyt nuo kuvat sentään ihan omalta kouluajalta olleetkaan :-).
Poista