09.01.2024
Pidän aika kummallisena sitä asiaa miten helposti huono tai hyvä tuuli tarttuu....eikä siis tuuli ulkona vaan mieliala 😉 . Meillä kotona ollaan Karin kanssa pääosin aika hyväntuulisia mitä nyt joskus huomaa, että parempi vetääytyä omiin oloihin joko itsensä tai toisen takia. Mutta ne on aika harvinaisia tapauksia.
Eilen aamusta alkaen päivä oli kerrassaan tahmea ja kun kävin katsomassa Äitiä hoitokodissa niin sielläkin oli vähän alakuloinen ja kireä tunnelma. Harmistuin myös siitä, että Äiti ei ollut käynyt aamupalalla eikä saanut aamulääkkeitään vaikka kello oli jo lähellä lounasaikaa.Luulin, että sellaiset perusasiat hoituvat automaattisesti. Mikä lie unohdus ??
Loppujen lopuksi mietin, että taitaa olla kuun asento sellainen , että parasta vain
olla ja mököttää hiljaa itsekseen ettei tartuta enää huonoa mieltä
eteenpäin. Meni se päivä niinkin 😉.
Tuo on kyllä totta. Jos toinen (no, kuka tahansa) on huonolla tuulella tai muuten vain vähän hiljainen, omissa oloissaan tai jostain möksähtänyt, eikä välttämättä edes kerro mikä on, niin sitä itsekin tulee möksähdettyä.
VastaaPoistaTunnustan, että meillä tämän mun kuulon kanssa on semmoisia päiviä/iltoja ollut nyt usein: kumpikaan ei kuule kunnolla tai sitten minä puhun joko liian hiljaa tai liian kovaa ja kun Mursu siitä huomauttaa, menee mulla nenä solmuun, vaikkei pitäisi.
Mutta ne menee onneksi nopeasti ohi ilman sen kummempia selvityksen tarpeita eikä niitä jälkikäteen muistella eikä muisteta.
Minä taas ärsyynnyn siitä kun en tiedä kuuleeko toinen vai ei ja saatan toistaa asioita kun luulen ettei toinen kuule kun ei vastaa tai ilmenkään ei värähdä :-).Se on se valikoiva kuulo aika paha juttu :-).
VastaaPoistaMutta totta tosiaan kun tulee ikää ja elämänviisautta (?) niin ei jaksa turhista tuhista eikä ainakaan kauaa möksötellä.