15.10.2024
Tarkoitus oli kasvattaa kurpitsasta sellainen iso möhkäle josta sitten voisi tehdä kurpitsalyhdyn, mutta syystä tai toisesta se jäi aika vaatimattoman kokoiseksi. Hylkäsin lyhtyajatuksen ja otinkin sen ihan oikeaan hyötykäyttöön.
Toisesta kurpitsan puolikkaasta tuli kurpitsasäilyke jota en ole kyllä vuosiin tehnyt. Liemen tuoksu oli jotenkin kotoisan tuttu eli tuota taidettiin tehdä aikoinaan lapsuudenkodissakin.
Ja toisesta puolesta syntyi kupritsa, porkkana, sipuli, paprika-sosekeitto.
Halloween -lyhtyyn täytyy kai keksiä jotain muuta materiaalia ? 😕.
Löysin kuvan Touhulan sivuilta. Eli alkuvuosina olin näköjään saanut kasvatettua ihan kunnon kokoisia kurpitsoja🎃. Lyhtymateriaaliksi asti.
Jotenkin yhdistän kurpitsapikkelsin lapsuuteni jouluihin. Purkki oli tahmea enkä silloin pitänyt mausta. Mitenköhän olisi nyt? ;)
VastaaPoistaJotain samaa häivähti mielessäni. Kun mausteina on kanelitanko ja kokonaiset neilikat niin vähän jouluinen fiilis siitä tulee.
VastaaPoistaEn ole itsekään ollut suuri fani kurpitsapikkelsille mutta saapi nähdä maistuuko nyt. Kunhan nyt hetken ensin maustuu liemessään.
Ahh, mitä ihanuutta kurpitsapikkelssiä.
VastaaPoistaTäytyyköhän minun käydä kaupasta ostamassa kurpitsa, että saan itsekin tuon ihanan tuoksun tupaani.
Laitan usein kaalisalaatin kesäkurpitsaa siitä tulee niin ihanan raikasta salaattia.
Olin kahden vaiheilla teenkö tuon pikkelsin kurpitsan paloista vai raasteesta , mutta meillä kotona ja Karinkin kotona tehtiin aina paloina niin päätin seurta vanhaa tyyliä.
PoistaKeitosta(kupritsa) tuli myös oikein maukasta.
Kurpitsapikkelsiä🤔 Kyllä se varmaan on ihan hyvää ollut, ainakin A-nopin tekemänä, hän oli hyvä ruuanlaittaja ja sieltä on Mursunkin taidot kotoisin (ei varsinaisesti opettamana, vaan itse-opittuja - perittyjä). Ja minä taas olen se, joka ei kehtaa olla maistamatta, kun joku tarjoaa vaikka "muka tiedän" etten tykkää. Ja kas, sitten huomaan, että sehän onkin ihan hyvää 😄
VastaaPoistaEikös sitä tavata sanoa lapsillekin, että kaikkea pitää maistaa :-). Edes vähän.
PoistaJa jostain olen lukenut myös sellaisen viisauden, että kun kolmesti maistaa jotakin josta ei nyt niin kovasti tykkää niin pikkuhiljaa se alkaa maistua hyvälle ja siitä voi tulla jopa ihan suosikki tuote. Noin minulle on käynyt mm. oliivien kanssa.
Mutta kaikkien ei tarvitse tykätä kaikesta ja kaikista :-). Onneksi.
Ihanaa kurpitsapikkelsiä, vesi herahti kielelle.
VastaaPoistaHei Sirpaliisa pitkästä aikaa ja kiva kun palasit kommentoimaan !
VastaaPoistaVaikka niin "läheskaikkiruokainen" olenkin, niin etikkasäilykkeet ei ole koskaan uponneet. En tiedä edes miksi, mutta muutoin kurpitsaa kuluu paljon, keittona, spagettina, muussina, muffineina ja vohveleina. Ne isot lyhdyn sisälmyksetkin aina käyttöön... Nyt kyllä sorruin ja ostin Halikon kurpitsaviikoilta valmiin lyhdyn. Usein ostettu iso jättiläinen ja lastenlasten kanssa itse koverrettu - ja samana päivänä tietysti soppaa Koskenlaskijalla. Hih - perinteet....
VastaaPoistaMutta itse ne ole koskaan kasvattanut - joten hatunnosto sille....
Meillä menee kyllä kaikki etikkaisetkin jutut :-).
PoistaKomea oli se ostamasi lyhty ja ei kaikkea aina tarvitse itse nysvätä. Tulee kannattettua myös kurpitsanviljelijöitä. Mikähän mahtoi olla suurin kurpitsa tänä vuonna ? Ne saattaa olla sellaisia jötiköitä, että traktorilla vain voi kuljettaa :-). Minun oli siis aika vaatimaton yksilö.
Myskikurpitsa on yksi kurpitsasuosikkini.