30.10.2024

 

Aina on syytä juhlaan  😊. Tänään on Artun nimipäivä ja koska meillä ainakaan ei ole erillistä kissojen nimipäiväkalenteria niin Artun päivää vietetään siis tänään. 

Tuoreita muikkuja ? ylimääräinen hieronta ? yhdessä ulkona tassuttelua ? Vanha kissaherra saa määrätä tänään tahdin 😸. Henkilökunta on valmiina palvelemaan tänään erityisen huolella ja rakkaudella .

Onnea Arttu 💖

 30.10.2024

 

Kivenkovaa asiaa 😉. Silloin kun kuvasin aamukävelyäni niin vastaan tuli kirkon puiston penkillä oleva kitarakivi. Nyt penkit oli kerätty pois talven ajaksi ja kivi oli tipahtanut maahan. Pitihän se siitä poimia mukaan.

 En ole enkä tule facebookin käyttäjäksi joten kivilöytö jää nyt kirjaamatta, mutta ajattelin palauttaa sen johonkin sille sopivaan paikkaan sopivan ajan.

Ja samalla matkalla puiden siimeksessä oli jo pitkään tuolla taipaleella pyörinyt kivi. Se vain vaihtaa usein paikkaa. 

 

 

 Tekstinä : Ole armollinen itsellesi 💚.

Tämä aamu oli vähän poikkeuksellinen kun piti käydä labrassa ja ILMAN aamukahvia. Se on minulle kahvikissalle kova paikka. Yritin nukkua mahdollisimman pitkään ja stten vain vaatteet päälle ja menoksi ja eihän se sitten ihan mahdotonta ollut ja nyt jo istun kahvikupin ääressä. Kahvi maistuu tässä kohtaa aah ....niin ihanalta 😁.

 29.10.2024

 

Eikös se niin mene, että reippaasta siivouksesta aina palkitaan eli kun kuiva-aine laatikko oli selätetty hyvät kakkukahvit on ansaittu 😁. Ja kuten aiemmin uhosin, niin tein vielä kertaalleen kesäkurpitsakakku-ohjeella porkkanakakun.

 

 Päälle tuli sulatejuustotomusokeri kuorrute. No turha kai todetakin, mutta hyvää oli sekin.

Ja nyt kun illat pimenee jo suorastaan ennenaikaisesti niin hyvät kirjat on nyt tarpeen.

 

 Tämä oli justiinsa minulle sopivan jännittävä ja tuon Sahramisyksyn lukea huitaisen parissa illassa 

 

Influenssa+koronapiikkien jälkeen pitää maata lähestulkoon koko ajan selällään eikä kyljellään kun rokotteet pistetään eri käsivarsiin ja nyt on kumpikin puolisko vähän arkana. Mutta se on pieni paha, jos vain taudeilta välttyy.

 28.10.2024

 

Luonteeni mukaisesti heti tuumasta toimeen eli mitä sitä nyt marraskuuta lähtee odottelemaan , että kaappien siivous voisi lähteä käyntiin. 

Aloitin kahvi-, tee- , sokerikaapista kun sen avaan joka aamu ensimmäiseksi. Ilman aamukahvia kun ei ole mahdollista aloittaa päivää.

Olen elänyt "hyllypaperiaikaa" lapsena ja nuorena ja aika pitkään aikusenakin. Hyllypaperit vaihdetttiin ainakin jouluksi ja kesäksi tai kai vähän emännän aktiivisuudesta riippuen. No en nyt sentään hyllypapereita ole käyttänyt pitkään aikaan, mutta mielelläni käytän laatikoiden ja hyllyjen pohjalla tuollaista Ikean muovimattoa.

Ja tadaa....kuva siivotusta kahvilaatikosta. 

 

 

Ja joku voisi luulla, että meillä juodaan paljon myös teetä, mutta ne on vain vierasvaraa tai jos on oikein oikein kipeä eikä kahvi maistu niin sitten voi lämpimikseen juoda hunajateetä. Teepusseja en osannut nakata pois vaikka niitä on ihan liikaa ja jos jonkin makuisia.

Kahvia on papuina, jauheena ja kapsuloina ja yksi pikakahvijauhekin ; eri tilanteisiin 😉.

Mutta yksi laatikko ei kyllä kauan aikaa vienyt joten tästä se nyt lähtee.... ja otinpa kuvan seuraavasta sensuroimattomasta ja siivoamattomasta laatikosta todisteeksi, ettei ole mitenkään turhaa touhua tämä 😊.

 Tähän tartun kyllä tänään !

 

 

 27.10.2024

 

 Tartun niin mielelläni muiden haasteisiin , että päätin luoda itselleni ihan oman haasteen. Jospa se, että tämän tähän kirjoitan auttaisi myös sen toteuttamisessa. Siis keittiön kaappien siivominen. Laskin , että meillä olisi yhteensä 24 kaappia/lokeroa  keittiössä ja siitä tuli mieleen joulukalenteri ja siitä poiki ajatus, että tosiaankin vain yksi laatikko kerrallaan. Ja jos aloittaisi marraskuun alusta niin olisi kaikki käyty viimeistään  läpi joulukuun alkuun mennessä 😊.

Kun keittiötä suunniteltiin oli selvää, että suurin osa kaapeista on vetovaatikoita. Ne on käteviä kyllä, muttei niiden siivoaminen ole yhtään sen houkuttelevampaa kuin peruskaapienkaan. Mutta YKSI päivässä ei voi todellakaan olla liikaa ? Saapi nähdä....😁

 

 

 

 26.10.2024

 

Sienishow jatkuu 😊. Suppilovahveroita löytyy edelleen. En tiedä kumpi on mukavampaa metsässä kävely vai sienien löytyminen. Ja ne yhdistettynä metsäretki on 💖.

 

 Pesuvadillinen sieniä meni kuivatukseen ja toki jotain kivaa piti keksiä tuoreistakin.

Olin nähnyt jossain sellaisen otsikon , että Riitan herkun pinaattiletut ovat tarjonnan parhaita ja kun sellainen osui silmään Lidlissä tarjouksessa niin paketti lähti matkaan mukaan. Ja tein oikein sellaisen 70-80 luvun hitti- iltapalan eli täytetyt letut. Ja siis tietysti seinitäytteellä 😊. 

 

Ei ihme, että oli aikoinaan niin suosittu juttu. Hyvää 😋.

Ja hyvää, hyytävän karmivaa Halloween viikonloppua. Ei vaiskaan vaan iloisen lämmintä ja valoisaa....

 

 

 

 25.10.2024

 

Välillä pohdin miten kukaan ikinä uskaltaa heittäytyä ammatillisesti luovan työn tekijäksi. 

Esimerkiksi soitonopettajani soittaa orkesterissa, opettaa musiikkia kouluissa ja antaa niiden ohella vielä soittotuntejakin. Kaikki on kuitenkin sellaista hajanaista epävarmaa tuloa. Nuori perheellinen ihminen eli säännöllistä palkkaakin olisi varmasti aika tärkeää saada.

Samoin oli sitten minkä alan taiteilija tai vaikkapa personal trainer jonka tulot riippuu vain ja ainoastaan siitä miten yleisö ottaa sinut vastaan. Kirjailijakin kirjoittaa pitkän aikaa yksikseen ja sitten saattaa olla , ettei kirjasta pidetä lainkaan tai sitä ei edes kustanneta.

Pitää olla hirveä palo omaan tekemiseen. Ja miten sitten luovuutta rajoittaa se ajatus takaraivossa, että tästä hommasta pitää leipääkin saada; voista puhumattakaan. 

Onneksi on sellaisia tulisieluja jotka jaksavat tehdä juuri sitä mihin mieli halajaa 💜.

 

 24.10.2024

 

Kotilieden kesäkurpitsakakku on ollut meillä varsinainen hitti tänä syksynä. Ensin tein sen siis kesäkurpitsasta kaksikin kertaa. Ensimmäisen  kerran kuorrutin sen limetomusokerikuorrutteella ja seuraavan kerran toscakuorrutteella.  Sitten vaihdoin omenaan ja  eli kakkutaikinaan omenaraastetta  ja ohuita omenasiivuja omenasoseen kera päälle.

Nyt on omat puutarhan ainekset loppu ja siirryin vähän eksoottisempaan eli nyt tuli banaanikakkua saman ohjeen mukaan. Ja ettei tuli liian makeaksi niin lisäsin siihen loput jääkaapin puolukoista. Päälle survottua banaania ja tilkka satsumamehua.

 

Banaanikuorrute tosin tummuu aika nopeastikin , mutta se ei tässä kohtaa haitannut sillä  tuo tuli syötyä niin  nopeasti 😂.

Ja siitä tykkään erityisesti, että tähän kakkuun mehevyys tulee marjoista tai vihanneksista ja mukaan tulee vain vähän öljyä eikä kovia rasvoja lainkaan. Voisi sanoa , että suorastaan terveellistä 😋.

Taidan tehdä sen seuraavaksi porkkanasta ?

 23.10.2024

 

Manasin jo aiemmin sitä miten autooni murtauduttiin keskellä kirkasta sunnuntaipäivää. Auto jäi onneksi vielä pihaan , kun toimelias naapuri näki varkaat ja ajoi tiehensä, mutta nuo kolme nuorta varasta ehtivät viedä autosta silmälasit, aurinkolasit ja takapenkin peiton.

Mutta tuntui aika surkealta kun löysin nyt viikkojen päästä silmälasien kehykset ja irronneet linssit meidän pihatieltä. 

 

 Kukaan kun ei tee mitään toisen vahvuuksilla olevilla silmälaseilla.  Pelkkää harmia kaikille !

Ensinnäkin piti tehdä rikosilmoitus kotivakuutuksen vuoksi. Ihan turhaa kuormitusta poliisille kun kaikki tietää, ettei noita tyyppejä kukaan koskaan saa vastuuseen teostaan. Tosin ajattelin ilmoitusta tehdessä, että jos kyseinen joukko liikkuu enemmänkin näillä seuduilla niin onpahan tämäkin tyhmääkin tyhmempi juttu dokumentoitu.

Monisivuinen paperiversiopäätös tupsahti sitten postissa kotiin eli tapaus on loppuunkäsitelty. Senkin tekemiseen tarvittin joku. Ja vielä postipoika sitä tuomaan 😉.

Sitten vakuutusyhtiö alkaa pohtia sitä, että oliko nyt ihan 100 % varmaa, että auto oli lukittuna. Siihen tarvittiin yksi virkailija soittamaan minulle ja sen jälkeen vielä pohdintaa tiimin kesken 😁. Lukitsen auton aina. Se kun on vain sellainen refleksi, mutta en tietenkään voi pistää päätäni pantiksi siitä asiasta. Refleksitkin voi pettää.

Kaiken jälkeen päätös oli , että kotivakuutus korvaa (omavastuun jälkeen) , mutta paljon siihen tarvitsi käyttää monen virkailijan aikaa.

 

Täysin turhaa työtä ihan kaikille varkaista alkaen 😂.

 22.10.2024

 

Eilen kävin Taysissa ja pääsin niin helpolla tällä kertaa, että riitti energiaa kuvata myös siellä olevaa taidetta. Itse päärakennuksessa on paljonkin monenlaisia taideteoksia , mutta eilen kävelin vain Radius-siiven ohi ja siellä oli hauskoja keraamisia patsaita. Taiteilija Kerttu Horolan tekemiä.

 

 

 

 

Seuraava käynti on näillä näkymin vasta vuoden päästä joten adios Tays. Hyvää hoitoa olen saanut 💚.

 21.10.2024

 

Sunnuntain perinne meillä on ollut , että ruoka on silloin vähän jotain parempaa. No poikkeus vahvistaa säännön. Nyt oli jääkaappiin jäänyt kaikenlaisia jämiä viikolta ja ne hiersivät minua ja päätin kokkailla jotain todellista sekasotkua 😁.

Pakastimesta löytyi jauhelihapaketti ja siihen sekaan kasviksia ja pastakastikkeen jämä.

 

 Ja sekaisin meni myös perunamuusi, munapasta, raejuusto ja perunasalaatti (se vähän tosin epäilytti )

Ja yksi kananmunakin vähän notkistamaan seosta

 

Ja paimenpiiraan tyyliin uunivuoan pohjalle soosi ja päälle perunahässäkkä ja pieni pala auraa löytyi murusteltavaksi pinnalle.

 

 

Erittäin hyvää siitä tuli ja varsinkin hyvä mieli kun sain upotettua niin monta jämää samaan ateriaan. Ja ihan jopa siihen sunnuntai ateriaan. Mutta harmillista on vain se, ettei samanmoista pysty enää koskaan tekemään uudelleen; jämät kun on aina erilaisia 😊.

 20.10.2024

 

 Hypin nyt haasteesta toiseen eli olen varsinainen haastehaukka 😁

Minusta  Sara-Villa Emilian blogissa olleen ja Kristiina K:n kautta sinnekin "eksyneenä" haaste "Kävele kanssani" oli sellainen jota en voinut ohittaa.

Kävelen melkein joka aamu ja useimmiten aika pitkälti saman reitin. Samalla useimmiten vaihdetaan kuulumiset Siskoni kanssa toisin sanoen pulputetaan puhelimessa. Silloin ei ehkä kiinnitä niinkään huomiota ympäristöönsä ja siksi lähdin nyt kävelylle ihan siinä mielessä, että kuvaan matkalta asioita.

Siispä matkaan...

Lähden liikkeelle kirkon kupeesta enkä siis tässä vaiheessa kaipaa vielä lepopenkkiä 😉

Mutta kannatti kuitenkin vähän jarrutella siinä kohtaa  sillä joku oli tuonut sinne sinisen kitarakiven 💙.

Hautausmaa on aina kaunis, mutta varsinkin nyt kun puuruska on parhaimmillaan.

 

Välttelen kävely- ja pyöräteitä sen minkä pystyn ja valitsen mahdollisuuksien mukaan pieniä polkuja. Kesäreitti on vähän erilainen kuin talvireitti. Lumen tullen pitää mennä siitä mistä lumiaurakin kulkee.

Erilaisia polkuja on matkan varrella moniakin....

 

                                                              

Välillä sentään vähän asutustakin

 

Juna taisi mennä jo 😂

"Sillanaluskansa" on tullut tutuksi ja sitkeästi sitä yritetään pitää hengissä. Yhtenä päivänä joku käy asetelmat rikkomassa ja seuraavana päivän se taas palautetaan ennalleen.

Ja tuo muraalihan on tosi upea

 

 

Sen valmistumista oli hienoa seurata kun arvailtiin, ettää mikähän kuva lopulta valmistuu. Guido van Helten oli taiteilijana  ja tuo valmistui vuonna 2017. Käsittämättömän tarkkaa työtä ja hyvin on teos säilynyt.

Vesi vetää puoleensa eikä mikään kaunista järvimaisemaa voita. Siis sitä kohti.....

Tyyni aamuinen syyssää

 

Ja sen verran  poikkesin normaalilta kävelyreitiltä varta vasten kuvaamaan että nousin mäen töppyrälle josta alkaa frisbee golf-rata.

Ja olihan sieltä aika kivan näköiset maisematkin

Matkan varrelle myös osuu aika monta kirpputoria jotka ovat aamukävelyni aikana vielä kiinni enkä ole muutenkaan kovin aktiivinen kirppiskävijä. Mutta tarjolla olisi ....

Tässä pitkässä rakennuksessa on kaksi isoa kirppistä ja vähän matkan päässä lisää...

Reitti  kulkee myös Kissakoti Kattilan ohi

Ja muutama aamuvirkku kissa oli ulkoilemassa. Tosin jokunen puikahti heti sisään kun ihan vieras mamma lähestyi ulkohäkkiä 🙀. Tarkkana kannattaakin olla.

Ja kaikenlaisia pieniä ja vähän isompiakin yrityksiä reitin varrelle osuu

Kuten kuvista voi päätellä niin olen aika aikaisin liikkeellä eli aamuaurinko vasta alkaa pilkistellä ja kadutkin vielä tyhjillään. Oli lauantaiaamu.

Viimeinen etappi on sitten oma kotipiha ja siellä pitää vielä vähän tassutella Artun kaverina. Arttu natustelee vielä kesän viimeisiä vihreitä ruohonkorsia.

 

Kiitos kun jaksoit  (jos jaksoit)  kävellä kanssani koko matkan 💕. Nyt lähden taas  kävelylle 😊.