Höpöttelin puhelimessa tuossa kohtaa kävellessä ja siinä puhelun ohessa sitten nappasin kuvan ja siksi jäi vähän vajaaksi tuohon tutustuminen eli kuka tai ketkä olivat tuon kasanneet. Mutta se on varmaa, että nyt oikaisen toistekin tuosta kohtaa :-).
Niinpä ja kaikenlaisten turhien ja rumien töherrysten rinnalla nämä toivat oikeasti hymyn huulille. Harmi vain, että ovat sellaisessa paikassa mistä aika harva kulkee, mutta toisaalta saavat sitten varmemmin olla pidempään rauhassa. Kuitenkin ajan kanssa joku nappaa tuollaisen hymynaamakiven taskuunsa.
Ehkä noiden tarkoituskin on päätyä jonkun matkaan? Olisiko ollut viime vai edellisellä viikolla Ylen uutissivuilla juttua äidistä joka lasten kanssa maalasi kiviä ja "piilotti" niitä kaupungissa eri paikkoihin muiden löydettäviksi - olikohan niin, että niiden mukana oli viesti ja facebookissa on sivu, jonne voi käydä ilmoittamassa kun on löytänyt kiven? (Tähänhän oli tietenkin pitänyt useankin kommentoida, kuinka käytetyt akryylimaalit ovat luonnolle pahasta jne jne... Kaupungissa. Totta sekin, mutta asvaltin, bensiinin, dieselin, tupakantumppien, lasinsirujen, huumeruiskujen ja kaiken muun keskellä tuskin se suurin murhe?) Minä ainakin ilahdun enemmän noista ja niistä maalatuista, käteen sopivista kivistä 🧡
Tästä on jo monta vuotta kun Mursu ja Poika löysivät Lahden satamasta, olikohan jostain Sibeliustalon nurkalta tai jostain, muutaman sinisen, iloisen kiven. Ottivat niistä kuvan ja lähettivät mulle, kun olin reissussa.
Tuosta olen sitä mieltä, että suotta pahoitetaan kenenkään mieltä sillä, että kommentoidaan maalien myrkyllisyydestä kun toisten tarkoitus on ollut tuoda iloa. Turhaa sievistelyä. Meidän nurkilla on ollut pitkään ihana vihreäksi maalattu kivi jossa luki, että "olet tärkeä " ja tuntui niin mukavalta kun se pilkotti vaikkapa räntäsateen keskellä tuomassa valoa ja hyvää mieltä. Nyt se on lähtenyt jo jonkun matkaan mukaan.
Olen samaa mieltä: tuskin niitä maalattuja kiviä kaupungissa puiden juurilla, puistojen penkeillä jne. niin paljon on, että maailma siitä tuhoutuu. Kyllä me sen ihan muulla tuhoamme.
Harmittaa kun Vuodatuksen puolelta on vanha blogini kadonnut ja on kadonnut myös muististani: se oli joskus 2010-luvun alkupuolella varmaan, en muista tarkkaan, mutta tein neulegraffiteja kaupungissa 😃 Siitä tehtiin kai lehtijuttukin (ainakin johonkin ilmaisjakeluun) ja kai Ylen paikallisuutisiin 🤭
Löysin googlesta ihan hakusanalla "neulegraffiti" muutaman Ylen jutun aiheesta, mm. tämän: https://yle.fi/a/3-5770548 Omiani en valitettavasti enää muista, kuvatkin ovat kadonneet 😟
Ihana 🧡🧡🧡
VastaaPoistaSuloisia, söpöjä, hellyttäviä, hyvänmielen tuojia
Höpöttelin puhelimessa tuossa kohtaa kävellessä ja siinä puhelun ohessa sitten nappasin kuvan ja siksi jäi vähän vajaaksi tuohon tutustuminen eli kuka tai ketkä olivat tuon
Poistakasanneet. Mutta se on varmaa, että nyt oikaisen toistekin tuosta kohtaa :-).
Ihanaa, että joku nähnyt vaivaa ilahduttaakseen kanssaihmisiä :)
VastaaPoistaNiinpä ja kaikenlaisten turhien ja rumien töherrysten rinnalla nämä toivat oikeasti hymyn huulille. Harmi vain, että ovat sellaisessa paikassa mistä aika harva kulkee, mutta toisaalta saavat sitten varmemmin olla pidempään rauhassa. Kuitenkin ajan kanssa joku nappaa tuollaisen hymynaamakiven taskuunsa.
PoistaEhkä noiden tarkoituskin on päätyä jonkun matkaan?
VastaaPoistaOlisiko ollut viime vai edellisellä viikolla Ylen uutissivuilla juttua äidistä joka lasten kanssa maalasi kiviä ja "piilotti" niitä kaupungissa eri paikkoihin muiden löydettäviksi - olikohan niin, että niiden mukana oli viesti ja facebookissa on sivu, jonne voi käydä ilmoittamassa kun on löytänyt kiven?
(Tähänhän oli tietenkin pitänyt useankin kommentoida, kuinka käytetyt akryylimaalit ovat luonnolle pahasta jne jne... Kaupungissa.
Totta sekin, mutta asvaltin, bensiinin, dieselin, tupakantumppien, lasinsirujen, huumeruiskujen ja kaiken muun keskellä tuskin se suurin murhe?)
Minä ainakin ilahdun enemmän noista ja niistä maalatuista, käteen sopivista kivistä 🧡
Tästä on jo monta vuotta kun Mursu ja Poika löysivät Lahden satamasta, olikohan jostain Sibeliustalon nurkalta tai jostain, muutaman sinisen, iloisen kiven. Ottivat niistä kuvan ja lähettivät mulle, kun olin reissussa.
Terhi
PoistaTuosta olen sitä mieltä, että suotta pahoitetaan kenenkään mieltä sillä, että kommentoidaan maalien myrkyllisyydestä kun toisten tarkoitus on ollut tuoda iloa. Turhaa sievistelyä.
PoistaMeidän nurkilla on ollut pitkään ihana vihreäksi maalattu kivi jossa luki, että "olet tärkeä " ja tuntui niin mukavalta kun se pilkotti vaikkapa räntäsateen keskellä tuomassa valoa ja hyvää mieltä. Nyt se on lähtenyt jo jonkun matkaan mukaan.
Olen samaa mieltä: tuskin niitä maalattuja kiviä kaupungissa puiden juurilla, puistojen penkeillä jne. niin paljon on, että maailma siitä tuhoutuu. Kyllä me sen ihan muulla tuhoamme.
PoistaHarmittaa kun Vuodatuksen puolelta on vanha blogini kadonnut ja on kadonnut myös muististani: se oli joskus 2010-luvun alkupuolella varmaan, en muista tarkkaan, mutta tein neulegraffiteja kaupungissa 😃
Siitä tehtiin kai lehtijuttukin (ainakin johonkin ilmaisjakeluun) ja kai Ylen paikallisuutisiin 🤭
En muista koskaan kuulleeni neulegraffiteista🙃.Minkälaisia olivat?.Hienoja ilmeisesti kun saivat julkisuutta.Harmi kun blogi tekstit katoaa😡😱.
VastaaPoistaLöysin googlesta ihan hakusanalla "neulegraffiti" muutaman Ylen jutun aiheesta, mm. tämän: https://yle.fi/a/3-5770548
VastaaPoistaOmiani en valitettavasti enää muista, kuvatkin ovat kadonneet 😟
Pitääkin katsoa :-).Kiitos.
Poista