06.09.2023
En olisi uskonut, että kutominen on niin vaarallinen laji 😨.
Istuin suosikkipaikallani sohvan nurkassa kutomassa ja olin siinä tainnut viihtyä jo jonkin tovin sillä kun nousin ylös jalka "meni alta". Istun yleensä toinen jalka peffan alla ja jalka oli mennyt huomaamattani tunnottomaksi.Onneksi sohvapöytä oli vieressä ja kellahdin sen päälle, mutta jalka taittui ikävästi nilkasta/jalkapöydästä.
Mikä kipu siitä seurasikaan ! Ei auttanut kylmä, kohoasento, Buranageeli ja Panadolit. Ajattelin, että taisi sattua pahemman kerran. Hermokipu joka ei hellittänyt missään asennossa.Yhtään en pystynyt jalalle varaamaan. Näin jo mielessä itseni jalka kipsattuna köpöttelemässä koko syksyn. Auts.
Menin nukkumaan lääkehuuruissa ja kylmäpussi jalassa ja yöllä tapahtui ihme 😇. Jalka tosin vielä kipeä enkä edes ajattele kävelylenkkiä , mutta paranemaan päin; se on pääasia eikun jalka-asia 😂.
En olisi kuuna päivänä voinut uskoa, että niin voimakas kipu voi parantua itsekseen yhden yön levolla.
Kannattaa ilmeisesti vaihtaa vähän ergonomisempi kutomisasento tai ainakin välillä vähän vaihtaa asentoa ettei ihan kuoleennu paikoilleen 😉.
Vauhtia ja vaarallisia tilanteita! Mukava homma vie mennessään ja ajantaju katoaa :)
VastaaPoistaLuulisi jo aikuisen ihmisen huomaavan, että jalka on puutunut ja turta mutta vahingosta viisastuu....kai :-)
VastaaPoistaAuts, voin vaan yrittää kuvitella kivun!
VastaaPoistaMutta neulominen on vaarallinen laji, koskaan ei tiedä mitä sattuu 😉
Mulla on samanlainen neulonta-asento, vaihdan vaan välillä jalkaa, kun olen viimeiset neljä vuotta "joutunut" istumaan sohvalla poikittain. (Nytkin on toinen jalka jossain ihme solmussa..)
Mulla on jostain 12-vuotiaasta asti ollut molemmissa polvissa vikana, että ne napsahtaa ikään kuin lukkoon, jos ne taipuu yli 90 astetta - silloin kun niitä huvittaa. Joskus ne toimii kuukausia ihan hyvin ja joskus taas pitää olla kuukauden pari tosi varovainen. Ja silti se napsahtaa lukkoon ja ei auta muu kun suoristaa väkisin. Pamaus ja monen päivän juiliminen.
Onneksi saan lauantaina viimeinkin mun ja meidän näköiset nojatuolit ja joudun, nimenomaan joudun opettelemaan taas ihan oikean istumisasennon 😄
Päikkärit pitää mennä ottamaan sänkyyn..
Nojatuoli olisi tosiaankin paljon parempi asento käsitöihin, mutta jostain syystä olen jumiutunut tuohon sohvan nurkkaan.Sohvia kulutetaa iltaisin aina kaikki kolme. Kari toisella sohvalla , minä toisella ja Arttu makaa vuoroin jomman kumman mahan päällä tai omassa kolossaan sohvan selkänojalla.
VastaaPoistaJospa ostaisikin jonkin oikein kivan ja sopivan nojatuolin ? Särkyykö siinä sitten trion tasapaino :-)