01.09.2023
Aiemmin totesin , että eipä tule kotikaupungissa juurikaan käytyä kahviloissa. Sama juttu pätee museoihin. Siis tuumasta toimeen silläkin saralla.
Skogsterin museossa Hämeenlinnan torin kupeessa on meneillään vielä hetken aikaa näyttely nimeltään "svengaava 60-luku".
Emme ole kumpainenkaan Karin kanssa 60-luvun nuorisoa vaan paremminkin 70- luvun loppu ja 80-luvun alku oli meidän parasta nuoruuden kulta-aikaa , mutta monia mukavia muistoja heräsi siitä huolimatta.
Hienosti koottu näyttely jossa erikseen sisustuttu olohuone jossa sai istua lukemassa sen ajan lehtiä ja kuunnella radiota. Täydellistä retroa 😉.
Pankkisali ja monia eri pankkien siihen aikaan lapsille jakamia säästölippaita
Tunnelma näyttelyssä oli juuri oikeanlainen. Taustalla soi sen ajan musiikki ja telkkarissa pyöri mustavalkomainokset.Toivottavasti myös kuvista välittyy sama henki.
Niinkuin yleensä jossain missä on paljon katseltavaa ja ihasteltavaa jää kuvaaminen vähän toissijaiseksi ja kuvatkin mitä sattuu, mutta jos mahdollista kannattaa mennä katsomaan paikan päälle niin pääsee paremmin tunnelmaan. Näyttely on avoinna vielä 24.9-23 asti.
Samaa ikäluokkaa suunnilleen taidetaan olla 🤔
VastaaPoistaMaitopussit kyllä muistan, vaikka maito tulikin mummolassa suoraan lehmästä ja toisessa mummolassa naapurista 😅
Peikkopankinkin muistan, mutta missä on Kultapossu 😲
Minä vein ensimmäisen lottovoittoni, 25 markkaa Postipankkiin, liityin Kultapossukerhoon ja sain jäsenlehden, kuinka usein, enpä muista. Niissä oli tehtäviä ja kun niihin vastasi, sai pisteitä ja kun keräsi tarpeeksi pisteitä, sai KULTAPOSSUN 💕
Kerhosta sai myös tilata listan kirjeenvaihtoystäväehdokkaista ja kun sain äidiltä siihen luvan, minäkin tilasin. Valitsin sieltä tytön, jolla oli minusta kiva nimi ja hänen kanssaan olemme ystäviä vieläkin - yli 40 vuotta on ensimmäisestä kirjeestä 🥰
Onpa ihana tarina tuosta kirjeenvaihtoystävästä :-).Minä olin lapsena aika huono säästämään mitään eli säästölipas ei ollut oikein minun juttuni. Jos sain jostain rahaa niin kipaisin kyllä kauppaan hetimmiten karkkiostoksille.
VastaaPoistaMeidän kirkonkylässä taisi olla vain Postipankki ja minulla oli siellä jonkinlainen tili ? Opintorahan/lainan vuoksi olin jostain syystä SYP:n asiakas ; ehkä talletin sinne yo-rahoja tai jotain sellaista.Mutta sitten kun oli ensimmäisen asuntolainan anelun aika niin parhaan tarjouksen sain Postipankista ja sillä tiellä ollaan eli Danskepankki on edelleen pankkini.
Eipä tainnut minunkaan säästämisestäni sen enempää tulla, tuo suuri lottovoitto mahdollisti Postipankin Kultapossukerhon jäsenyyden :) Niin ja sen kultapossun saamiseksi piti tosiaan kerätä tietty määrä pisteitä ja sillä sai Suurmestarin -arvonimen ja sen Kultapossun :D
VastaaPoistaSerkkuni oli vähän kateellinen, kun ei koskaan saanut niitä pisteitä kerättyä...
Aikuisikään asti olin Postipankin asiakas, mutta Mursun ja hänen äitinsä tavattuani ja ensimmäisen vakituisen työpaikan saatuani vaihdoin pankkia "heidän pankkiinsa", Osuuspankkiin ja sieltä sitten me aneltiin aikanaan asuntolainaa. Tyytyväisiä ollaan oltu, meitä on kohdeltu tosi hyvin kaikki lähes 40 vuotta; tässä voi varmaan sanoa, että "sitä saa mitä tilaa" :)