07.05.2024
Kirkossa tulee käytyä nykyään tosi harvoin. Lähinnä häissä, rippijuhlissa ja hautajaisissa; niin ja mahdollisesti myös joulun aikaan.
Sunnuntaina olin kävelyllä vähän ennen kymmentä ja juuri silloin alkoivat kirkon kellot pompottaa. Ajattelin, että ne soittavat jumalanpalvelukseen kutsua. Ja olin sillä tuulella , että ajattelin että voisi hipsiä hetkeksi takapenkkiin kuuntelemaan ja katselemaan. Extempore.
Kirkon ovi oli lukossa ja kiersin koko alueen ja kokeilin kaikki mahdollisia ovia, mutta lukossa olivat. Eli jumalanpalvelusta ei sinä sunnuntaina siis ollut eikä näemmä ole mitenkään itsestään selvää, että sellainen joka sunnuntai toimitetaan. Jäi kuitenkin vähän vaivaamaan , että miksi ja milloin niitä kirkon kelloja oikein soitetaan.
Sen tiesin jo lapsuudesta, että lauantaisin klo 18 soitetaan kelloja sen merkiksi, että alkaa pyhä. Se on minusta aina jotenkin hieno ja rauhoittavakin asia. Ja hautajaisten yhteydessä soitetaan ns. saattokelloja.
Meille kotiin kuuluu kellojen soitto jos ollaan ulkona ja joskus ollaan ihmetelty kun kellot vain soi ja soi ja soi. Olisikohan kyseessä sillon kuolinkelloista eli sanomakelloista ?
"Kuolemantapauksista kertovat sanomakellot ovat osa kuolemaan liittyvää kirkonkellojen soittoperinnettä. Sanomakellot (myös sielunkellot) on soitettu jonakin arkipäivänä kuoleman jälkeen. Niissä näkyivät entisajan säätyerot. Eri yhteiskuntaluokkien vainajille soitettiin eri aikana aamupäivästä, myös soittojen lukumäärä ja pituus vaihtelivat. Tavallisimmin soitettiin kahdella kellolla siten, että miehelle soitto alkoi suurella ja naiselle pienellä kellolla. Vainajan sukupuolen lisäksi tarkkaavainen kuulija saattoi päätellä myös vainajan kuoliniän kellon lyöntien ja tahdin perusteella "
Tuollaisen selostuksen löysin evl.fi -sivustolta. Oli kellojen sanoma sitten mikä tahansa aina yhtä vaikuttavilta ne kuulostavat ja niiden soinnissa on jotain ikiaikaista.
Jospa joskus osun paikalle oikeaan aikaan 😉.
Kirkossa ei tosiaan tule käytyä kuin ns. pakon edestä - ja Suomessa on moneen muuhun maahan verrattuna erikoista se, että pääsääntöisesti kirkkojen ovet ovat aina lukittuina. Pois lukien kai Tiekirkot? En väitä varmaksi, kun ei ole varmaa tietoa.
VastaaPoistaMuutama vuosi sitten kun olin Siskon luona Englannissa, Poika lähti mukaan ja vietin hänen kanssaan päivän kaupungilla. Käytiin parissakin kirkossa; kummassakin oli muutama ihminen hiljentymässä ja rukoilemassa.
Meillä automaattisesti kirkon ovien avautuessa ja sisään astuessa puhe hiljeni, joko täysin tai kuiskaukseksi, mutta jälkeemme tuli seurue joka ei "ymmärtänyt" hiljentyä, vaan pitivät hirvittävää kaakatusta ja meteliä. Nolotti heidän puolestaan.
Vanha nainen, joka oli ollut rukoilemassa, lähti pois - ehkä olisi lähtenyt muutenkin.
Meidän asuessamme kaupungissa, kirkkoon ei ollut kuin muutama sata metriä ja siellä soitettiin lauantai-iltaisin kelloja pyhän alkamiseksi. Jos ikkunat tai parvekkeen ovi oli auki, kellojen soitto kuului sisälle.
Nytkin kirkko on ihan lähellä ja silloin kuin siellä on jumalanpalvelus - ei joka sunnuntai - kellojen soitto kuuluu meillekin.
Oma kappelikin meidän kylällä on, mutta se on kauempana eikä saattokellojen soitto kuulu meille asti.
Isälle soitettiin kelloja kun siunaustilaisuus alkoi ja kun hautaustoimiston auto siunaustilaisuuden jälkeen viemään arkkua krematorioon. Kellot soivat niin kauan kun auto oli hautausmaan alueella (ja se käytävä on pitkä). Samoin suntio kysyi uurnaa laskiessamme, haluammeko, että soitetaan kelloja; kyllä. Siitä huolimatta, että isäni ei kuulunut kuulunut kirkkoon, enkä minäkään.
Me katsomme/kuuntelemme usein tv:n jumalanpalveluksia sunnuntaiaamuisin - täytyy kyllä totuuden nimissä sanoa, että joskus nekin ovat vähän liian erikoisia minun makuuni, joka ennen aikaan katseli niitä Mummon kanssa, "kirkkotakki" päällä.
(Huh, tulipa taas pitkä kommentti, anteeksi)
Höpö höpö ! kommentit ei voi olla koskaan LIIAN pitkiä.
PoistaNiinkuin totesit niin ulkomailla pääosin voi piipahtaa kirkkoon silloin kun siltä tuntuu tai sitä tarvii. Ja varmasti pulputtava turistiryhmä harmittaa silloin kun on tarvis hiljentyä itsekseen.
En ole muuten koskaan kuullut , että joku olisi rikkonut/sutannut/varastanut kirkoista. Tuhopoltettuja kirkkoja on useampia Suomessa, mutta sitä hommaa ei taas voi estää vaikka ovet olisivatkin lukossa vaikka ihan aina.
Niin ja niitä telkkarin jumalanpalveluksia Äiti katseli aikoinaan kotona ja nykyään aina joskus myös siellä hoitokodissa ja hän totesi monesti , että oli vähän kummallisia esityksiä :-). Minäkään en välitä tässä kohtaa uudistuksista vaan juuri se "vanha kaava" ja tutut virret (jotka nekin on osittain peukaloitu ) on minulle "se juttu" mutta täytyy toki todeta etten ole seurannut tai ollut mukana alusta loppuun jumalanpalveluksessa ties milloin että turha minun on mitään arvostella :-).