12.10.2023

Touhulan kuvien katselu  jatkuu....

 

Vaikka ensin oli pakko tarttua sisäpuolen hommiin niin ulkopintoihin päästiin vuoden kuluttua. Eli vaaleanruskeasta talosta tuli keltainen. Värivaihtoehtoja olivat sininen, punainen ja kaksi eri keltaista.

Yksi päätyseinä piti uusia kokonaan sen verran lahoksi oli päässyt.

Ja saunakin sai uuden pintakäsittelyn. Sen pystyin sutimaan itse samoin kuin liiterin punamultauksen.

 

Ja Kari väsäsi toivomusteni mukaisen "pulahdusaltaan" saunan terassin viereen.

 

Parasta ikinä saunomisen välissä tai hellepäivänä virkistykseen. 

Liiteri oli alunperin täynnä kaikkea roinaa ja romua.Se piti tyhjätä ja sinne sitten syntyi varsinainen oiva työtila (joka nyttemmin on täyttynyt taas kaikella tavaralla 😕)

Hetken ainakin se oli kutsuva kaikenlaiseen tekemiseen

 Tämä puolikas on se "naistyöhuone" ja toinen puolisko liiteristä pyhitettiin työkaluille.

Aikamoista puurtamista siihen kyllä tarvittiin. Pölyistä ja painavaa hommaa.Valtavia lattiaparruja.

Pihaan rakeentui myös uusi puuliiteri ja työkalukoppi

Ai mitä muuta ulkona ?

No puutarhahommia tietysti muodossa jos toisessa ja ne onnistuvat joskus ja aika usein ei 😊. Mutta nyt  ei tunnu oikealta ajalta katsella niitä kuvia.....keväällä sitten .....

Kaikenkaikkiaan tuntuu ihan oudolta miten paljon on kaikkea tehty vuosien varrella. Kaivinkonehommat, tulisijojen muuraus ja talon maalaus ovat olleet ulkoistettuja hommia. Alkuaikoina Isäni oli vielä suurena apuna ja opastajana ja sittemmin tuli Kari tekemään ja touhuamaan  💕. Ja paljon olen oppinut itsekin tekemään; useimmin kantapään kautta, mutta Touhulassa on ollut helppo harjoitella kun mikään ei ole niin justiinsa tarkkaa.

 Rahaa on käytetty vain vähän. Tietysti ammattimiehet maksaa sen minkä milloinkin maksaa ja materiaalitkin aina jotain mutta paljon on kierrätettyä ja tarjousten perässä pyöritty.Eikä tuollaista projektia kannata edes rahan kautta miettiä; se on ollut silkkaa tekemisen iloa ja rakkautta vanhaa taloa kohtaan. Vahvasti sanottu, mutta täysin totta.