04.02.2026
Repolaisen helmikuun haasteena on halailu đ. KetĂ€, miksi , milloin ja miten.
Ja porauduin ajatuksissani aiheeseen vÀhÀn enemmÀnkin. Olen elÀnyt myös sellaista aikaa kun vanhempia ihmisiÀ teititeltiin ja luin jostain , ettÀ varsinkin Varsinais-Suomessa jossa lapsuuteni vietin omia vanhempia ja jopa puolisoa teiteteltiin vielÀ 60-luvullakin. Muualla Suomessa elettiin kai vÀhÀn lupsakammin. Mutta koskettaminen ja halaaminen oli silloin hyvin poikkeuksellista enkÀ muista , ettÀ vaikkapa hautajaisissa olisi halattu surevia osaanoton merkiksi.
Eli ei siis lapsuudessa paljon halailtu eikÀ se kuulunut sen ajan henkeen. Vieraita (vaikka niitÀ tuttujakin vieraita ) kÀteltiin.TeininÀ sitten alkoi arka halailu ja pussailu, mutta se oli sitÀ teinien touhua. Parisuhteessa halattiin kyllÀ omaa kultaa, mutta ei silloinkaan vielÀ juurikaan muita aikuisia.
NykyÀÀn lÀhes kaikki halaa kaikkia. Minusta vÀlillÀ turhaankin. Minulla on oma reviiri josta pidÀn kiinni.
Ja se ketÀ sitten itse halaan on ja milloin ja miksi...
đMuutama hyvĂ€ ystĂ€vĂ€ saa aina halauksen kun tavataan ja erotaan.
đĂitiĂ€ ja Siskoa halaan ja myös muita lĂ€hisukulaisia vĂ€hĂ€n tilanteen mukaan
đKaria tietysti ja Arttua đœ.
Minulle halaus on merkki jostain syvemmÀstÀ yhteydestÀ, ystÀvyydestÀ, lÀmmöstÀ ja rakkaudesta .
Pöllölle taisin kirjoittaakin asiasta jo, miten omaan "halipiiriin" pÀÀsee. Vieraiden kosketusta tahdon vain kavahtaa. ;)
VastaaPoistaMutta tosiaan, lapsuudessa Ă€itini halasi kaikkia ja kaikkialla. VĂ€lillĂ€ jo nolostuttikin, kun nĂ€ki vastapuolen reaktiot. HĂ€nhĂ€n kyllĂ€ halailee nykyisinkin, mutta vĂ€hĂ€n huonompikinttuisena ei enÀÀ saa kaikkia "kiinni", hah! Ăitini Ă€iti, Raumanmummu, oli samanlainen, ehkĂ€ jopa enemmĂ€nkin - halaili joskus kaupassakin vierasta, joka oli hĂ€ntĂ€ jossain asiassa auttanut. Lokalahdenmummu taas oli sellaista vankkaa, itsenĂ€istĂ€ ja laajan "oman" reviirin omaava, joka ei edes kĂ€tellyt kaikkia, kĂ€den heilautus ajoi saman asian. =) Lapsina kyllĂ€ sylissĂ€ istuttiin, kunnes kasvettiin siitĂ€kin ulos. HĂ€n oli se meidĂ€n serkkukatraan vakaa vanha "nais-vĂ€inĂ€möinen", tuki ja turva! <3 Kaiken tietĂ€jĂ€, kaiken osaaja.
Omaan piiriini pÀÀsee kyllÀ aika helposti, blogikaveritkin kuuluvat tÀhÀn, eli kyllÀ minÀ Terhi, Sinultakin halauslupaa kysyisin! <3 Ilman lupaa ei tule kyllÀ halattua, koska tiedÀn itsenikin, ettei se tunnu luontevalta kaikkien kanssa. <3
Tytteli
PoistaMonesti saattaa nÀhdÀ ihmisestÀ jo pÀÀlle pÀin kannattaako halausta edes ajatella. Muistan menneisyydestÀ tapauksen jossa halauksen odotettiin
olevan ok ja miten se toinen sitten reagoikaan, halaus nÀytti olevan kauheinta mitÀ tÀmÀ ihminen tiesi.
Oli niin vaivaannuttava tilanne kaikille ettÀ ei tiennyt miten pÀin olisi ollut.
Juuri kuten sanoit, luvan kysyttyÀ tietÀÀ miten toimia.
Minz+Tytteli: "Saako halata" on aika rento ja helppo kysymys mutta jos vastaus on "ei saa" niin sitten tunnelma onkin aika kiusallinen. Luulenpa ettÀ sitÀ tulee kysyttyÀ useimmiten silloin kun on jo lÀhes varma , ettÀ halaus on ok. Uskon tuntosarviin tuossakin asiassa:-).
PoistaJa ilman muuta otan Minzin blogihalauksen vastaan !!!LÀmmin kiitos siitÀ :-).
Miten tulikin just nyt mieleen, ettei edesmenneet vanhempani halanneet koskaan. Ei ainakaan toisiaan minun nĂ€hden. Joskus isĂ€ lĂ€psĂ€ytti Ă€itiĂ€ pyllylle ja Ă€iti totesi: "kuin lehmÀÀ". ♥ Halasimme kyllĂ€ loppuvuosina, onneksi!
VastaaPoistaTuosta tuli mieleeni, ettÀ viimeisinÀ elinvuosinaan IsÀstÀni tuli yllÀttÀen halaaja ja halasi pitkÀÀn (nyt kostui silmÀt) ja mieleeni tuli varsinkin kÀynti hoitokodissa jossa hÀn halasi ja sanoi ettÀ tÀÀltÀ pitÀÀ pÀÀstÀ pois. Auta.Tuskin pÀÀsin ovesta ulos kun aloin suorastaan ulvoa.
PoistaNyyh, halaus! ♥
PoistaIsÀvainaa tÀyttÀisi tÀnÀÀn 98 vuotta, jos....
Kiitos Stansta halauksesta !
PoistaKauhein halaus on sellainen, kun ihan tuntematon hyökkÀÀ iloisena kimppuun đ«Ł.
VastaaPoistaHih - Annan kommentista mulle tuli mieleen joku vanha Specsaversin mainos juna-asemalla... siinÀ se taisi ihan suudella, hih...
PoistaNo nÀistÀ kummankin kommenteista tulee heti mieleen Kristiina K:n helmikuun mokailu-haaste :-). Kaikkea ei ehkÀ kannata edes julkistaa :-))).
PoistaOi kiitos Terhi - helppo kompata Sinun loistavasti purettua Halaus-asiaa... Nonverbaalinen yhteys kohdatessa antaa viitteet suuntaan jos toiseen... joudun työkseni kertomaan aika paljon ei niin miellyttÀviÀ asioita ja minulle on tullut sellainen olkapÀÀlle kosketus lÀhestymistapa, tosin siinÀkin kysyn aina ensin, ettÀ :"Sopiiko jos kosken?" Vastaanottavaisia ollaan tÀllaisissa tilanteissa. Halaus, halaaminen on kyllÀ mielenkiintoinen juttu - saa itsekunkin filosofoimaan.... kiva kun pohdiskelit - kiitos!!
VastaaPoistaAuts ! tuosta tulee minulle taas mieleen se miten usein saatoin laittaa kÀteni varsinkin pelokkaan lapsen tai miksei aikuisenkin hammaspotilaan olkapÀÀlle rauhoittamaan ja kertomaan, ettÀ olen tÀssÀ sinua varten ; ei hÀtÀÀ. En tullut ajatelleeksi lainkaan etten olisi voinut siinÀ tilanteessa koskettaa.Ja olihan siinÀ sentÀÀn suojaliina/leikkausliina vÀlissÀ. Pohdiskeluni siis jatkui :-).Kiitos itsellesi !
PoistaMuistan lapsuudesta tuon, ettÀ vieraita ihmisiÀ teititeltiin ja siitÀ jÀi tapa pÀÀlle, ettÀ teitittelen vielÀkin itseÀni vanhempia ihmisiÀ. Jotkut pyytÀvÀt sinuttelemaan, mutta jotkut pitÀvÀt siitÀ, koska he ovat tottuneet siihen.
VastaaPoistaHalaamista ei tosiaankaan harrastettu ennen, edes perheenjÀsenten kanssa. Nykyisin halataan perheenjÀseniÀ ja sukulaisia.
Pari ikÀvÀÀ halausta on tullut koettua, kun työkaveri sieppasi yhtÀkkiÀ halaukseen, ei edes ollut lÀheinen, ja toisen kerran erÀs puolituttu. En ehtinyt edes estÀÀ, olivat niin nopeita.
Jotain rajaa pitÀÀ siinÀkin olla.
MinĂ€kin totuin niin teitittelyyn asiakaspalvelutöissĂ€ ettĂ€ se sujuu minulta luonnostaan. ViimeisinĂ€ työvuosina kun perehdytin uusia työntekijöitĂ€ niin koin niin suurta hĂ€peÀÀ ja noloutta kun nuori sanoi iloisesti "sÀÀÀÀ" kun vanha herra taikka rouva oli asiakkaana. No toisaalta sitten Ăitini oli oikein iloinen ja ylpeĂ€ kun nuoret sinuttelivat hĂ€ntĂ€.
PoistaNykyÀÀn ehkÀ enempi hÀiritsee se, ettÀ ihmisestÀ kÀytetÀÀn se eikÀ hÀn sanaa. Taitaa korvani olla jo aika vanhat :-).
Teitittely tulee minulta aika automaattisesti. ItseÀni vanhemmat, vieraat, asiakaspalvelussa työskentelevÀt..
VastaaPoistaTĂ€ssĂ€ taannoin tuli televisiosta uusintana Eila Roineen haastattelu, haastattelijan suosikkihaastattelijani Juho-Pekka Rantala. Eila Roine kysyi heti alussa "Eikö me voitaisi sinutella?" johon Rantala vastasi ystĂ€vĂ€llisesti "Emme". Eila Roine sinutteli, mutta Rantala teititteli koko haastattelun ajan đ„°
Toinen muisto teitittelystĂ€ televiso-ohjelmasta on puolestaan vielĂ€kin puistattava: ohjelma oli joku hÀÀohjelma ja hÀÀparia odotettiin kirkkoon. Juontaja istui kirkossa morsiamen lĂ€hes satavuotiaan isoĂ€idin viereen (kertoi vielĂ€ isoĂ€idin iĂ€n kameroille) ja kysyi "MitĂ€s mieltĂ€ SĂ olet..?" SĂ!!!
JÀrkytyin ja pahoitin mieleni moisesta kÀytöksestÀ niin pahoin, ettÀ ohjelman katsominen loppui ensimmÀiseen mainoskatkoon ja siihen yhteen ainoaan jaksoon ko. ohjelmasarjaan.
NĂ€mĂ€ tarinat ei nyt liittyneet halaukseen, mutta jos otat vastaan virtuaalihalauksen, niin lĂ€hetĂ€n tÀÀltĂ€ yhden đ« - halutessasi voit antaa sen rapsutuksina Artulle ☺️đ
Voi Pöllö ilman muuta otan vastaan halauksesi ja riittÀÀ siitÀ Artullekin :-).
VastaaPoistaMinÀkin katsoin tuon Eila Roineen haastattelun ja olin ihan ihastuksissani toimittajan vastauksesta. Kuten tuonne aikaisemmin jo totesinkin niin minultakin tulee teitittely luonnostaan ja se on minulle merkki siitÀ, ettÀ kunnioitan ja arvostan vanhempaa ihmistÀ.Mutta kyllÀ se teitittely taitaa olla katoavaa kansanperinnettÀ :-).Kalkkis olen; myönnÀn suosiolla.