26.02.2026
Kuten eilen viimeksi totesin niin muiden blogeista saa usein ideoita ja Sartsan blogissahan niitä riittää. Moni idea jää ehkä suunnitelman tasolle päähän pyörimään, mutta nyt kun Sartsa oli virkannut vessan maton niin siihen ajatukseen tartuin hetimmiten. Eikä minulla mitään siihen sopivaa lankaa tietystikään ollut mutta kun piti päästä aloittamaan HETI niin virkkasin maton kaksinkertaisesta seiska veikka langasta.
Maton avulla voi ehkä myös hypnotisoitua kun istuu pytyllä 😂.
Mutta tuon tekeminen olikin niin hauskaa hommaa, että aloitin jo toista ja kävipä myös mielessä miten tuollaiseen mattoon voisi hukuttaa niitä ikuisia lankakeräloppujakin. Kiitos ideasta Sartsalle 💙💚💛💜.
No niin, nopeasti sait hyödyllistä valmiiksi.
VastaaPoistaSilloin kun meneillään on jotain mukavaa tekemistä niin valmista syntyy nopeasti. Toinen ruskeasävyinen on jo valmis :-).
PoistaHieno! <3 Mä teen kaikenlaista, mutta nämä tiiviit ympyrät on jotain, mitkä ei onnistu millään. Sellaisia pitsisempiä onnistuu tekemään paremmin. Mä saan vain jättimäisen "hiipan", tai sellaisen "pipon" siis, aikaiseksi. Toinen vaihtoehto on hyvin aaltomainen versio, mille en enää keksi mitään nimeä. Aina joko ali- tai yli-noitten laajentuneitten kerrosten osalta...
VastaaPoistaHelposti tulee joko tatti tai lentävä lautanen :-). Eikä tuo mattokaan mitenkää täydellinen ole, mutta ajattelin että siinäpähän tallaantuu tasaiseksi.
PoistaMinä olen mattojen ja tiiviiden ympyröiden kanssa samaa luokkaa Minzin kanssa 😄
PoistaPitsiliinan saan onnistumaan, ainakin joten kuten.
Mutta Terhi, sinun tekemäsi matto on hieno!
Hei. Minulla olisi muutama kerä 'kuteita', joista voisin virkata maton. Kunhan täällä herään taas elämään... (Luotan, että Se Päivä ON tulossa!?)
VastaaPoistaStansta, ihan varmasti se päivä tulee 🫂❤️ - yhdessä kevään kanssa, toivon niin.
PoistaTouhulan alkuvuosina leikkaisn matonkuteita pari jätesäkillistä kun sain Mammaltani perityt mattopuut sinne. En kuitenkaan saanut niitä kasattua kun ei löytynyt oikein sopivaa paikkaa niille ja kerran sitten nakkasin nuo maton kuteet siirtolavalle. Hyi minua !
VastaaPoistaKangaspuut odottavat seuraavaa mökin omistajaa :-).
On jo oikein hyvä merkki nähdä sinua taas täällä blogimaailmassa joten kyllä se siitä pikkuhiljaa elämä taas voittaa !
Voi kun olisi tilaa, niin rupeaisin tekemään sinun kanssasi kauppoja niistä kangaspuista!
PoistaEn osaa niillä kutoa, mutta ihan varmasti meidän kylältä löytyisi useampikin, joka opettaisi.
Minäpä olen paukutellut yksitoista mattoa yhdeksässä päivässä (tuoreena äitinä) vuonna 1988. Luulen, että kaksi niistä on tallessa...
PoistaMinä olin niin tohkeissani silloin kun Isäni toi minulle hänen äitinsä kangaspuut Touhulaan. Olin sanonut, että ne haluaisin kun niin paljon hyviä muistoja liittyi juuri noihin kangaspuihin. En kylläkään tajunnut miten paljon taitoa tarvitaan jo ihan niiden kokoamiseen, luomiseen ja tietysti itse kutomiseenkin. Kangaspuut lojuvat nyt liiterin kätköissä eivätkä ollenkaan arvoisellaan paikalla.
VastaaPoistaMuutaman maton olen paukutellut nuorena tyttönä kansalaisopiston mattopuissa.
Mutta ohoh Stansta miten ahkera matontekijä olit !
Hih - vai hypnoosia.... vessanmattoja olen minäkin virkkailut.
VastaaPoistaYhtä ja samaa mallia... monessa värissä
https://repolainenreissaa.blogspot.com/2012/11/unikko-on-yha-lempparini.html
Joululahjaksi virkkasin näitä koko suvulle ja sittemmin on ajansaatossa "perintönä" palautunut jokunen takaisin omaan käyttöön. Tuollainen harmaa on tälläkin hetkellä "hypnoosi-hetkiä" varten - hih!!
Minäkin olisin halunnut joskus kangaspuut... mutta eihän niille ole koskaan ollut meillä paikkaa... äitini oli ohjaajana yhden talven kutomatuvalla ja silloin tuli kudottua paljon, teinityttönä louskuttelin kansallispukuun hame- ja liivikankaat. Tai eihän se Parikkalan pikkupiian puku ole varsinainen kansallispuku... kylän juhla-asu vai mikä lienee. Lukiossa piti suunnitella ja kutoa kuultokudoksia... mattojakin tullut tehtyä... anopin kanssakin olkkariin louskuteltiin tosi leveä matto.... kahdestaan... Enää en osaisi loimia edes virittää...
Käyn kurkkaamassa virkkauksesi.
VastaaPoistaMinä luulin asuvani Touhulassa kesät talvet ja olin ajatellut kangaspuita tuvan nurkaan ja siinä niitä olisi hyvä louskuttaa menemään pitkinä talvi-iltoina :-).No kun suunnitelmat muuttuu välillä lennossa niin kangaspuut jäivät kasaamatta. Ja kesäisin on niin paljon muutakin puuhaa etten ole enää kangaspuita kaivannut. Mutta on hienoa miten ennen tehtiin niitä kankaitakin itse ja sinäkin olet sellaisia saanut aikaan :-).
Ihan juhlapukukangastakin. Vau.
Hienoa, että sain inspiroitua sinutkin! Tiedätkö, mitä luulin, kun näin kuvan? Että olet virkannut tikkataulun 😁 Sellainen on ehkä mökille vielä tehtävä!? Vähän isommilla renkailla, niin tikoilla on helpompi osua.
VastaaPoistaMinä virkkasin yhdessä vaiheessa useamman maton kissoille alustoiksi just langoista virkkaamalla. Noihin käy hyvin myös sellaiset langat, joita ei voi mihinkään muuhun käyttää. Tein usein kaksinkertaisen, että on lämmin.
Kyllä sinulla lanttu leikkaa :-). Tikkataulu pitää ilman muuta virkata Touhulaan.
VastaaPoistaPäätin jatkaa vielä mattoprojektia ja tehdä vähän isomman version kylppäriin.Ja Touhulaan voisi tehdä myös sellaisen riemunkirjavan jämälangoista.