13.03.2025
Hiirikammoni on ihan vertaansa vailla. Se on suoranaista KAUHUA đ±.
LÀhdin tiistai-iltana ajelemaan huilutunnille ja matkustajan puolelta auton etuosasta alkoi kuulua rapinaa. Kuuntelen yleensÀ ajellessa musiikkia , mutta nyt musiikki seis ja korvat hörölleen. Rapina vain jatkui...... vÀlillÀ voimistuen ja vÀlillÀ hiljentyen.
Ainut ajatus joka pyöri pÀÀssĂ€, ettĂ€ olipa autossa hiiri tai rotta tai mikĂ€ lie jyrsijĂ€ niin pitÀÀ hallita hermot ja vĂ€lttÀÀ totaalista paniikkia ....tai ainakin ojaan ajoa. Perille kun pÀÀsin niin kurkin konepellin alle ja kaikkiin mahdollisiin paikkoihin . Ei mitÀÀn nĂ€kynyt...tietenkÀÀn. Opettaja tajusi paniikkini ja ehdotti kevennykseksi , ettĂ€ otetaan huilut esiin ulkona ja houkutellaan tyyppi autosta ulos Pillipiiparin tyyliin đđđđ.
Aamulla kun lĂ€hdin uimahallille niin "tyyppi" oli poistunut tai ainakin rapina oli loppu. Tai sitten se on vain iltavirkku ja aamun torkku đ.
Huh, aika kammottava tilanne. Varsinkin jos ajaisi vaikka moottoritietÀ ja yhtÀkkiÀ hiiri ilmestyisi kojelaudalle juoksemaan!
VastaaPoistaOnneksi sentÀÀn kuulin tuota varoittavaa rapinaa sillÀ jos hiiri olisi yllÀttÀen ilmestynyt jostain niin sydÀnkohtaus olisi ollut taattu. Nyt yritin pitÀÀ pÀÀn kylmÀnÀ ja katseen tiessÀ.PÀÀosin :-).
PoistaVoi kÀÀÀk, pysyisiköhÀn auto tuossa tilanteessa tiellÀ omalla kohdallani, vahva epÀilys ettÀ ei vaikka kuinka koettaisi hillitÀ itseÀÀn.
VastaaPoista"Pakosuunnitelma" oli jo mietittynÀ :-) eli auto tien sivuun ja soitto Karille.
PoistaOlisin varmasti pysÀyttÀnyt auton!
VastaaPoista(EpÀolennaisuuksiin tarttuja mainitsee, ettÀ pÀivÀyksessÀsi on helmikuu...)
Luin viisi viimeisintÀ postausta ja taidan kommentoida jokaiseen erikseen... HyvÀÀ loppuviikkoa!
Kiitos tuosta huomautuksesta. Onneksi EI enÀÀ ole helmikuu ! Korjaanpa asian :-).
PoistaMinÀ tykkÀÀn olla joka paikassa ajoissa paikalla ja siksi kai vain painoin kaasua ja toivoin , ettÀ perillÀ olisi sitten aikaa tutkia tilanne ja tiesin myös sen ettei se hiiri pysÀhtyessÀ ilmaannu nÀkyviin. Joskaan ei se nyt ainakaan itsekseen kyydistÀ hyppÀÀ pois :-))).
Et ole ainoa, rottia inhoan vielÀ enemmÀn, mutta hiiret on lÀhes yhtÀ kamalia. YÀk!
VastaaPoistaEnnen kuin me vaihdettiin hlöauto tuohon pakettiautoon niin yhtenÀ talvena hiiri (en tiedÀ oliko niitÀ yksi vai useampi) kÀvi lÀmmittelemÀssÀ meidÀn auton konepellin alla.
Ei olisi huomattu sitÀ, mutta kun hansikaslokerossa oli nenÀliinapaketti ja kurkkupastilleja. Ajattelin ottaa kurkkupastilleja ja mitÀ nÀinkÀÀn: nenÀliinapaketti ihan silppuna siellÀ hansikaslokerossa 𫣠Kurkkupastillirasian nurkkaa oli myös nakerrettu, arvaat varmaan, ettei syöty niitÀ.
KÀytiin ostamassa kaksi hiirenloukkua ja viritettiin ne istuinten alle, mutta ei niihin koskaan ketÀÀn mennyt. Onneksi kukaan ei pureskellut mitÀÀn letkuja poikki, se olisi voinut olla vaarallista meille. Ja onneksi tuli kevÀt ja kesÀ - vuokralainen hÀvisi!
Totta tosiaan. Hiiret voisi tehdÀ aika pahaakin tuhoa autossa; en tullut edes ajatelleeksi.
VastaaPoistaEilen ajelutin Karia autossani eikÀ rapinaa kuulunut yhtÀÀn !!!
Karia tosin muutenkin vÀhÀn huvittaa tuo hiiripaniikkini ja hÀn on yrittÀnyt selittÀÀ sitÀ tosiasiaa, ettÀ hiiri on vallan pieni ihmiseen verrattuna eikÀ se nyt "hyökkÀÀ" kimppuun vaan mieluummin pakenee....ei auta jÀrkipuhe ei :-).
KesÀÀ siis odotellessa.....
Onhan se hiiri pieni, joo-o, ja menee karkuun, mikÀ on todistettu, mutta silti.
VastaaPoistaOlin ystÀvÀni kanssa muutama vuosi sitten siivoamassa mökillÀ yhden murtoreissun jÀlkiÀ grrr..) ja kun vaan kasattiin tavaraa jÀtesÀkkeihin, yhtÀkkiÀ siitÀ sÀkkien yli hyppÀsi hiiri. YstÀvÀÀ nauratti kun kiljuin kuin olisi pÀÀtÀ leikattu. Totesin, ettÀ tÀÀ homma oli tÀssÀ, nyt lÀhdetÀÀn...
VAIKKA sitÀ aiemmin olin tyhjentÀnyt roskiksen, jonne oli yksi hiiriparka jÀÀnyt jumiin ja kuollut. Sellainen muovinen keinukantinen roskis, jota en ollut Àlynnyt kÀÀntÀÀ ylösalaisin. Utelias hiiri oli mennyt katsomaan mikÀ se on ja pudonnut sinne. TyhjÀ muovinen roskis, ei pÀÀssyt pois. NÀÀntyi nÀlkÀÀn, kyllÀ sitÀ vÀhÀn sÀÀliksi kÀvi, sittenkin.
Nyt iskit naulan kantaan :-). Kun ne hiiret on ihan elÀviÀ olentoja eikÀ niille mitÀÀn pahaa halua. Kunhan pysyvÀt pois nÀköpiiristÀ.MinÀ kun tapa mielellÀni kÀrpÀstÀkÀÀn niin se hiirien tappaminen on NIIN ÀllöttÀvÀÀ puuhaa.
VastaaPoistaArttu oli ennen tosi taitava hiirikissa ja roikotti se joskus isoa vesimyyrÀÀkin suussaan. Se toi usein nÀytille saalistaan ja kerran Koskelossa oli aamulla sÀngyssÀ hiiren pÀÀ :-)))) ja useamman kerran astuin hiiren sappirakon ? pÀÀlle kun sen se jÀttÀÀ syömÀttÀ ja nÀhtÀvÀksi rappusille. Ristiriitaisia tunteita herÀtti se kun nÀki hiirikissa tappeluita.
Nyt Arttu on jo elÀkkeellÀ siitÀ hommasta :-).
Työkaveri oli nÀhnyt yhden asiakkaan roskiskaapissa ison hiiren pÀÀn (luuli ensin rotaksi, mutta yksi tunnisti papanat hiiren jÀtöksiksi) kurkistelevan lattian aukosta. KyllÀ on taas painetta riittÀnyt, kun jokainen vuorollaan menee kÀynnille ja pelkÀÀ hiiren jostain luikahtavan ;D NÀitÀ tulee silloin tÀllöin aina ilmi, kun omakotitaloasukkaita riittÀÀ.
VastaaPoistaTuosta kehkeytyy helposti sellainen urbaani leganda ja hiiri kasvaa kertomuksen edetessÀ vÀhintÀÀn kissan kokoiseksi :-).
VastaaPoistaToivotaan, ettÀ hiiri pysyttelee piilossa nyt ainakin kÀyntien aikana !
Hih - Ukkokulta "kerÀilee" hiiriÀ, viimeiset hetket hiirulaiset tosin viettÀvÀt makoisasti.... maapÀhkinÀvoissa nautiskellen, jos ennÀttÀvÀt....
VastaaPoistaNo onneksi loppu on sentÀÀn suloisen makea !
VastaaPoista