26.03.2025
Alkaa olla aika käyttää viimeisiä pakastemarjoja. Karviaisia jää yleensä viimeiseksi. Välillä tykkään syödä niitä puolijäisinä ihan sellaisenaan, välillä yritän hukuttaa niitä muiden hedelmien sekaan.
Tuollainen satsi vaatii kyllä vähän "pehmikkeeksi" edes jogurttia. Kari luuli ennen maistamista karviaisia viinirypäleiksi . Paha pettymys 😌😊.
Jogurtti sopii kyllä hyvin noihin "pehmikkeeksi". Minullakin on omenanpaloja pakkasessa. Pitäisi ruveta niitä syömään ja laittamaan vaikka hiukan marjoja joukkoon ja sitten jugurttia ja kanelia päälle.
VastaaPoistaOlen käyttänyt jo melkein pakastetut omenalohkot piirakkaleivontaan ja mietinkin että jos tulee hyvä omenvuosi niin niitä kannattaa pakastaa . Käyvät niin moneen. Mutta meillä karsittiin aika rajustikin omenapuita niin saapi nähdä mitä tuleva syksy antaa satoa.
PoistaTein kerran karviaisista rahkaa, kun kummipoika oli kylässä. Hän kysyi, että onko ne oliiveja ;D Ei sitten uskaltanut maistaa.
VastaaPoistaMeillä on vielä puolukkaa ja mustikkaa aika reippaasti, vaikka en niin kovin paljoa edes kerännyt. Meillä ne kuluvat jotenkin kausittaisesti. Nyt on banaanit hiipineet niiden ohi puuron seassa. Pitää varmaan kiikuttaa äidille osa marjoista.
On niin totta, että kulutus on kausittaista.Ei tule kurkkineeksi riittävän usein sinne marjalaariin :-).Pidin ennen tapana ottaa aina valmiiksi sulamaan päivän satsin ja se tuo sitten upotettua jogurttiin . Tapa joka pitääkin päivittää.
PoistaMinä sain ensi kosketuksen oliiveihin kun juhlissa luulin coctailtikussa olevan juustokuution päällä olleen viinirypäleen. Yök. Mietin minne voin sylkäistä sen pois :-). Myöhemmin olen vasta oppinut niitäkin syömään...ja tykkäämäänkin.
Milloinkohan olisin syönyt viimeksi karviaisia? En todellakaan muista. Pakkasessa taitaa olla vähän (ikivanhoja) mansikoita, punaisia viinimarjoja ja vielä joku yksi marjapussi. Ehkä mustikkaa. Mieluisaa päivää!
VastaaPoistaSyö toki marjat pois ....saat ainakin lisää tilaa muulle pakastettavalle :-). Ei ne marjat kovin helposti pilalle pakastu.
PoistaKarviaisia on aika harvoin missään myynnissä eli mistäpä niitä suuhunsa saa. Ovat kai sen verran ikäviä poimittavia piikkipensaista ettei kukaan halua niitä myyntiin kerätä :-).
Topakkaa torstaita !
Karviaisia! Lempimarjoja, siis pensasmarjoista.
VastaaPoistaMeillä vain oli kaikki marjapensaat niin vanhoja pensaita, että kun tuli sähköyhtiö vetämään sähkökaapelit maahan ja sanoi, että nuo tuossa kyllä kärsii, niin sanottiin, että antaa mennä vain. Ja ne mitkä jäi, meni sitten puiden kaadossa.
Sähköyhtiöhän olisi toki korvannut tuhoamansa pensaat, jos olisimme sitä vaatineet, mutta meillä ei ollut silloin mitään hajua siitä, mihin ne pensaat istuttaisimme - ei ole vieläkään - niin emme vaatineet niistä korvauksia.
Karviaiset on kyllä mukavia syötäviä suoraan puskasta.Vähän vaan ikäviä poimia isompia määäriä.
PoistaTouhulassa on ollut sellaisia ikivanhoja marjapensaita ja kun sinne kaivettiin vesiposti pihaan niin monia marjapensaita meni mukana siinä kaivuuhommassa, mutta saikin mennä sillä välillä niitäkin on hyvä uusia.
Mustaviinimarja taitaa olla minun ykköseni. Tai oikeastaan kyllä kaikki maistuu NIIN hyvälle suoraan pensaasta popsittuna.
Mun ystävä, jonka muuttoapuna oli makkarasoppani kanssa (?) asui vielä muutama vuosi sitten omakotitalossa, ja sain häneltä aina punaisia karviaisia. Pakastin ne pienen sokerimäärän kanssa ja söin niitä sellaisenaan puolijäisinä. Ai että, hyviä! Myös smoothien ne raikastaa. Nyt pitää varmaan mennä varkaisiin, kun ei ole ketään kaveria, jolla olisi karviaismarjapensaita.
VastaaPoistaStanstalle juuri totesinkin ettei karviaisia juuri myynnissä näy. Miksiköhän ? sillä luulisi jonkun neropatin keksivän niidenkin poimimiseen jonkun hyvän kikan niin ettei varsien piikit haittaa.
VastaaPoistaViinimarjat ja karviaiset ovat sellaista ihanaa superfoodia ja olin aivan innosta piukeana kun Touhulassa oli vanhoja marjapensaita valmiina. Lapsuuden makuja ja tuoksuja :-).
Luulenpa ettei varkaisiin tarvitse mennä :-) sillä karviaiset ovat yllensä niin tuottoisia että puskiin pääsee poimimaan kun sopiva pensas ja paikka vastaan tulee :-)).