25.2.2018
Inhoan hiihtämistä ! Maaseudulla kansakoulussa hiihtokilpailut oli jokatalvinen riesa. Minä tanhupallomaisena tyttönä oli lähes aina viimeinen maalissa jollei jollakulla ollut katkennut suksi tai sauva 😔. Kevätjuhlassa jaettiin urheilukilpailujen palkintolusikat joita vain salaa saatoin havitella. MUTTA eräänä vuonna järjestettiin sellainen kilpailu, että kuka taittaa koulumatkan useimmin suksilla.Tein oikein hyvän ladun peltojen poikki ja sisukkaasti suksin kelillä kuin kelillä koulumatkan. Hyvä latu pelasti minut keväällä kun muualla oli lumi jo lähes sulanut ja kuinka ollakaan voitin ensimmäisen (ja viimeisen) lusikan hiihdossa.Taisin kyllä jo silloin oivaltaa, että aika epäoikeudenmukainen kisa kun koulumatkat oli ihan eri pituisia, mutta rinta rottingilla hain lusikkani joka on muuten vieläkin tallella.
Mutta ikinä en enää innostunut hiihdosta vaikka Lapin upeissa maisemissa ja hyvillä laduilla olen joitakin kertoja aikuisenakin lajia harrastanut.
Inhoan hiihtämistä ! Maaseudulla kansakoulussa hiihtokilpailut oli jokatalvinen riesa. Minä tanhupallomaisena tyttönä oli lähes aina viimeinen maalissa jollei jollakulla ollut katkennut suksi tai sauva 😔. Kevätjuhlassa jaettiin urheilukilpailujen palkintolusikat joita vain salaa saatoin havitella. MUTTA eräänä vuonna järjestettiin sellainen kilpailu, että kuka taittaa koulumatkan useimmin suksilla.Tein oikein hyvän ladun peltojen poikki ja sisukkaasti suksin kelillä kuin kelillä koulumatkan. Hyvä latu pelasti minut keväällä kun muualla oli lumi jo lähes sulanut ja kuinka ollakaan voitin ensimmäisen (ja viimeisen) lusikan hiihdossa.Taisin kyllä jo silloin oivaltaa, että aika epäoikeudenmukainen kisa kun koulumatkat oli ihan eri pituisia, mutta rinta rottingilla hain lusikkani joka on muuten vieläkin tallella.
Mutta ikinä en enää innostunut hiihdosta vaikka Lapin upeissa maisemissa ja hyvillä laduilla olen joitakin kertoja aikuisenakin lajia harrastanut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti