15.2.2018
Olen vallan unohtanut pakuriteen keittämisen.En kiistele sen terveellisyydestä tai mistään muistakaan vaikutuksista , mutta sen kerran kun olen sitä valmistanut olen todennut sen ihan mukavan makuiseksi; ja se on paljon sanottu vannoutuneelta kahvin ystävältä.
Purkissa oleva kääpä on sahattu Touhulan metsästä ja kuivattu leivinuuin lämmössä. Se säilyy vuosikausia ja samaa palaa voi käyttää uudelleen kuivaamisen jälkeen.
Tuollaista "puunpalaa" keitellään pari tuntia tai sitten kokkare hienonnetaan blenderissä ja saadaan vähän niinkuin murukahvia aikaiseksi.
Tee maistuu oikeasti hyvälle vaikka toiset siihen lisäävät hunajaa tai inkivääriä makua antamaan.Itse en kaipaa mitään lisämakuja mukaan.
Ja kun keittää kerralla isomman satsin niin osan voi säilöä lasiastiassa jääkaapissa ja lämmittää ja "ottaa naukut" milloin haluaa.Päiväkahvin toisenlainen versio 😉.
Olen vallan unohtanut pakuriteen keittämisen.En kiistele sen terveellisyydestä tai mistään muistakaan vaikutuksista , mutta sen kerran kun olen sitä valmistanut olen todennut sen ihan mukavan makuiseksi; ja se on paljon sanottu vannoutuneelta kahvin ystävältä.
Purkissa oleva kääpä on sahattu Touhulan metsästä ja kuivattu leivinuuin lämmössä. Se säilyy vuosikausia ja samaa palaa voi käyttää uudelleen kuivaamisen jälkeen.
Tee maistuu oikeasti hyvälle vaikka toiset siihen lisäävät hunajaa tai inkivääriä makua antamaan.Itse en kaipaa mitään lisämakuja mukaan.
Ja kun keittää kerralla isomman satsin niin osan voi säilöä lasiastiassa jääkaapissa ja lämmittää ja "ottaa naukut" milloin haluaa.Päiväkahvin toisenlainen versio 😉.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti