24.09.2024

 

Kesällä minusta ei ole villasukkien kutojaksi. Se hommaa hiipuu jotenkin ihan itsekseen kesän kynnyksellä.. Mutta kun jotain on kiva käsillä pyöritellä niin tein rakkaalle Ystävälle tuollaisen "halauspeiton". Sitä kutoessa tuli katsottua Sorjoset eka kaudesta lähtien loppuun  asti ja ehkä vähän muutakin.

 Se on riittävän suuri jotta siihen voi ihan kunnolla kääriytyä päiväunille tai kun muuten vain kun kaipaa lämpöä.Lankana oli Novitan "Runo" jossa on monia eri värejä jokaiseen värin kaipuuseen. Värit soljuivat runon lailla eteenpäin.Tuota oli mukava tehdä ja se oli myös mieluisa saajalleen 💕.

Nyt voikin jo aloitella pikkuhiljaa sukkien kudontaa ja Pöllön blogista sain vinkin "ristiinvahvistetusta kantapäästä" ja on kiva kun on jotain vähän uutta opeteltavaa. Tuollainen kantapää oli minulle ihan uusi juttu.

Ja olen huomannut, että villasukkia ei kudo koskaan suotta varastoon . Aina tulee tilanteita jossa on kiva antaa sukat jollekin vaikkapa kiitokseksi tai ihan vain muuten lämmikkeeksi. Ihmeesti sukat aina käyttäjiä löytää. Ja hyvä on, että omakin väki sukissa pysyy 😉.

 23.09.2024

 

Kaikkea näköjään voi tapahtua keskellä kirkasta sunnuntaipäivää. Naapuri tuli soittamaan ovikelloa , että joku yrittää varastaa pihasta minun autoa. Auton kimpussa oli nainen ja kaksi miestä. Onneksi naapurin vanhan herran tytär oli käymässä ja näki keittiönsä ikkunasta, että nyt tapahtuu jotain kummallista. Hän oli huutanut tyypeille , että mitäs siellä Terhin auton kimpussa puuhaatte ja olivat  olivat onneksi  lähteneet lipettiin. Ehtivät viedä autosta silmälasit ja aurinkolasit ja takapenkiltä peiton. No sekin toki harmittaa, mutta paljon enemmän olisi harmittanut jos ehtineet auton viedä jollain konstilla. Ja jos vanha rakas autoni olisi joutunut rosvojen käsiin niin se olisi ollut tosi ikävä kolaus. Olen luvannut itselleni pitää siitä huolta niin kauan kuin mahdollista 😉.

Naapuria on nyt paljosta kiittäminen 😇. 

Mutta aika ikävä olo jäi tapahtuneesta kun me ollaan asuttu tähän asti oikeassa "lintukodossa" eli harvoin kukaan tai mikään eksyy pihaan ; metsän eläimet korkeintaan. Ja se , että joku tunkeutuu johonkin omaan niin se tuntuu ainakin hetken pelottavalta. Voi tätä maailman menoa.

 

22.09.2024

Repolaisen värihaaste sai minut taas saman tien liikkeelle ja kun  ORANSSI  on yksi lempiväreistäni (ainakin tällä hetekellä)  niin suotakoon anteeksi ettei kuvista meinannut tulla loppua tälläkään kertaa 😉.

Ensinnäkin Touhulasta sisältä löytyi muutama kuvattava juttu. Korin ja kattilan kyljessä porkkanat.

Nuottivihko

Ja vajasta sitten  työkaluja ja työvaatteita

 

 

 

Eikä katoa työkalu eikä työntekijä hukkaan kun kumpikin ovat iloisen värisiä 😊. Kottikärryjen aisakin oli oranssi.

Orassi vai keltainen siinäpä se...väri on katsojan silmässä

 Ja syksyinen luonto puhukoon puolestaan....

 

 Sattuipas leikkipuiston likumäkimatokin olemaan  väritykseltään oranssi

Ja kuinkas ollakaan aamukävelyn jälkeen Touhulan oven avaimen perä on ...(ei taida olla kuitenaan Stanstan kokoama kun on jo vuosikymmeniä vanha) 😊.

Kaupunkiin  palatessa ensimmäiseksi pisti silmään oranssit tyynyt ja Artun makuualusta (näyttää kyllä tuossa valossa  lähinnä ruskealta ; oranssi tai okra se nyt kuitenkin on  ).

Maltan tuskin lopettaa tätä haastetta.....😉

 

.....ja että pääsen katsomaan muiden oransseja asioita.

"Oranssi on onnellisin väri" on Frank Sinatrakin joskus todettunut. Tuon tiedon löysin kirjaston alelaarin kirjasta.

Väreillä on kyllä niin suuri merkitys 💛+💖= Oranssi. Se on sellainen syksyn lämmittäjä ja mielen piristäjä.

 21.09.2024

 

Olen ihan oikea täysikuuhullu 😱 .

Tällä kertaa kaikki alkoi siitä kun päästin Artun myöhään illalla ulos ja siellä se kuu möllitti taivaalla ja ihan selkeästi iski silmää, että siellä on taas yksi selkeä uhri. Se jäi muhimaan alitajuntaani. Touhulassa nukun yleensä kuin tukki kun olen päivän ulkona ja paljon tulee tehtyä ihan sellaista fyysistä puuhaa. Ja saunan jälkeen nukuttaa....nyt ei ....ei sitten millään.

Ensin luin kirjan loppuun, ei nukuta, katsoin netflixistä kaikkea hölynpölyä, ei nukuta, katsoin tanssii tähtien kanssa ja piristyin entisestään,  yritin kaikenlaista mediointia ja unen houkuttelemisniksejä mutta uni on vain kilometrien päässä. Väsytti , muttei nukuta. Ja kaikenlaiset ajatukset pyörii päässä niin menneet kuin tulevatkin......Pahuksen KUU 🌕 .

Onkohan olemassa jotain tilastoa miten paljon tapahtuu onnettomuuksia täyden kuun aikaan jos ihmiset eivät saa nukuttua kunnon yöuniaan ja tekevät asioita ihan koomassa. Väsyneenä kaikki tekeminen on niin tahmeaa.

No toisaalta. Kaikkin ei kuuhulluus ulotu; Kari nukkuu kuin tukki. TODELLA ärsyttävää 😊. 

 

 

"Kuutamo valvottaa joitakin ihmisiä. Syitä on haettu painovoimasta, valosta ja säteilystä. Joidenkin arvioiden mukaan kuutamounettomuudesta kärsivät henkilöt voivat olla myös valo- ja ääniherkkiä".

 Onneksi tämä on kuitenkin vain väliaikaista 👍. Seuraavaan täysikuuhun.

 

 20.09.2024

 

Nyt kun näitä Touhulan ruokavastoja koluan niin pakastimesta löytyi verilettuja. Ne eivät ole minusta oikein kesäruokaa mutta nyt kun on viileämpää niin hyvältä maistuivat ja tietysti runsaiden  puolukoiden kera.

Eipä ole tullut syötyä noita naismuistiin.

Ja minulla oli kaapissa jemmassa yksi sellainen "pieni" kahvipaketti= 250 g ja  joka tällaiselle kahvikissalle tuntuu aika naurettavan pieneltä. Äkkiä käytetty 😉.Mutta sitten ajattelin, että ennen usein ostettiin "varttikilo" kahvia ja nuo vanhat kahvipurkitkin ovat juuri siksi niin pieniä. Hyvä jos ruo 250 g siihen kokonaan edes mahtuu.

 Kahvi oli arvossaan (jos se on nytkin suht arvokasta) mutta kaiken kulutus oli muutenkin maltillisempaa.  Nyt kaikkea myydään tuplapakkauksissa ja extra large-kokoisia  ja mitä muuta ihmisistä sitten tulee kuin extra large 😂.

19.09.2024

 

Kesällä kun ajelen Touhulaan poikkean matkalla yleensä ruokakauppassa ja ostan sen mitä milloinkin siellä tarvitsen. Nyt päätin sivuuttaa kauppareissun kokonaan ja pyrkiä syömään kaapit tyhjiksi ja puutarhan paljaaksi. Paras olisi jos ei juuri mitään jäisi keittiön kaappeihin talveksi. Ja kun oikein koluaa niin .... löytää puutarhastakin vielä jotain  syötävää. Talviomenatkin alkaa olla nyt parhaimmillaan. Lajike on nimeltään "Juuso" ja se on maultaan samalla kirpeä ja makea. Vasta monen vuoden jälkeen se alkoi tehdä kunnon satoa.

Ja kesän viimeiset kukat maljakkoon

 

Ja yritän tänä vuonna kerätä myös auringonkukan siemeniä talteen. Olivat niin komeasti kukkivia tänä kesänä.

Eihän se ota jos ei annakaan 👍.

Sakea sumu peittää tänään aamulla  koko tienoon. Selkeä syksyn merkki sekin.

 18.09.2024

 

Säilöntäkausi lähenee loppuaan ja voin vain todeta, että lähes kaikki onnistui , mutta hapankaalin kanssa kävi köpelösti. Se ei lähtenyt käymään toivotulla tavalla. Kun oli aika laittaa se kylmään niin todettiin, että se tuoksuu suorastaan pierulle 😏eikä sellaiselle raikkaalle maitohappokäymistuotteelle. Ja toisen purkin pinnalla oli pienen pieni mato. Eli biojätteeseen meni se satsi. Harmin paikka. Mutta aina ei voi onnistua.Vastaavasti hapankurkuista tuli vertaansa vailla.

Viimeiset luumut kätkin omenoiden kanssa piirakkaan. Piirakkaohjeen nappasin "Tupun tupa"- blogista (ihan luvan kanssa 😁) ja se oli juuri niin hyvää kuin odottaa saattaa. Eikä turhia krumeluureja.

Kesäkurpitsaa hukutan nyt ihan kaikkeen ja yksi versio on kasvisvuoka johon laitoin nyt kesäkurpitsaa, purjoa, porkkanaa ja tomatteja ja kun niitä sitten ladoin vuokaan mietin , että kaikki nuo kasvikset ovat pyöreässä muodossa .

Onkohan kasvisten muodolla vaikutusta itse makuun 😉.