22.10.2022

Vaikka meiltä on kotoa vain kaksi kilometriä Hämeenlinnan keskustaan niin välillä tuntuu että asumme enemmän maalla kuin oikeasti maalla. Kodin ikkunasta saattaa nähdä pihassa kulkevan milloin  valkohäntäpeuran tai  rusakon joskus myös  supeja tai kettuja. Eilen viimeksi kaksi tuuheahäntäistä kettua kulki pihan poikki ja toinen jäi istumaan ja seuraamaan minua ikkunan kautta. Ehdin hyvin hakea puhelimen ja kuvatakin sitä.

Ja vaikka yritin sitä hätistellä pois se istui ja katseli ja kuunteli jonkin tovin ennen kuin lähti kaverinsa perään jatkamaan matkaa. Kerran aiemmin kesällä samannäköinen tyyppi piti kovaa meteliä samaisessa paikassa aamutuimaan joko silloin kerjäten ruokaa , juomaa tai oli eksynyt omasta porukasta.

Metsän eläimet ei vaan kuulu kaupunkiin. Tuntuu huonolta nähdä niitä väärässä paikassa. Ja tietty aina on huoli vanhasta Arttu-kissasta miten se pärjää noiden paljon ketterämpien ja vahvempien eläinten kanssa sellaiseen törmätessään.