27.11.2024
Pitää liikkua, että pystyy liikkumaan 😂. Sellaiseksi kai vanhenevien ihmisten liikunta menee. Olin ortopedian poliklinikalla töissä muutaman vuoden ja niin selkä-, polvi- ja lonkkakipuisetkin tulivat tutuiksi. Olkapäitä unohtamatta. Ja niistä vuosista on minulle jäänyt päähän lausuma "liike on lääke" jota sielläkin ihan mantran lailla päivittäin hoettiin.
Huomaan itsessäni, että pitää olla aika kurinalainen jos aikoo pysyä edes jonkinlaisessa ruodussa liikunnan suhteen. Jos jää kerta väliin niin seuraava kerta onkin jo tuplahaastellinen. Ja onhan sekin aika kummallista, että tietää tekevänsä itselle hyvää ja silti se on niin vaikeaa. Aloittaminen ainakin.
Mutta kaikki liikunta on liikuntaa 👍.
Se todetaan myös tuossa hassun hauskassa kirjassa....
Oma liikuntani tälle päivälle alkaa kävelemällä vesisateessa töihin toiseksi viimeistä kertaa.... Hmph.
VastaaPoistaHyötyliikuntaa ; sehän se parasta on tai ainakin aika usein pakollista :-).
PoistaTänä aamuna voin jo sanoa , että hyvää viimeistä työpäivää !!!
Kiitos! Vähän tuntuu haikealta...
PoistaMitähän tähän sanoisin..
VastaaPoistaNo joo. Liike on lääke: tällä kertaa selkä on todellakin tykännyt siitä, kun olen liikkunut, vaikka vain vähän: keittiö-veranta-makuuhuone-keittiö-veranta. Pienessä asunnossa itäsiivestä länsisiipeen ei ole pitkä matka 😂 Mutta tuokin liikunta on auttanut selkäkipuun ja saanut sen vertymään aamuisiin.
Mutta.
Liike myös aiheuttaa kulumia 🤔🤔 Mursu teki koko työuransa fyysistä työtä; nostamista, kantamista. Toinen olkapää on leikattu kaksi kertaa, toinen kerran ja edelleen syö särkylääkkeitä. Tähän kohtaan sanon MIEHET! (Jos pystyisin, kippaisin sen tonne pakuun ja veisin väkisin lääkäriin, enkä päästäisi sieltä pois, ennen kuin jotain tehdään...)
Minun "minä liikkuisin, mutta.." -tarinan olet varmaan kuullut jo niin monta kertaa, että se kyllästyttää 🫣
Vuoden alusta tulee taas voimaan kasa uusia lakeja, joista voisi ehkä jostain löytyä apua minullekin eli koetan taas kerran hakea itselleni henk.koht. avustajaa kaveriksi liikkumiseen.
Olen 100% samaa mieltä kanssasi "mutta" osiosta eli ei se ole yhtään niin yksinkertaista ja täysin turhaa sanoa todella kipeälle kotinsa vankina olevalle ihmiselle, että liiku; kyllä se siitä. Ei se ole niin yksinkertaista eikä edes mahdollista.
VastaaPoistaKun aloitin työt tuolla ortopedialla niin aluksi olin ihan kauhuissani miten hankalia tapauksia voi olla ja juurikin sen liikkumisen suhteen. Hyvä etten lähtenyt auttamaan vanhaa rouvaa joka soitti että ei pääse edes kauppaan kun asuu kerrostalossa ilman hissiä jne jne....sittemmin sitä piti vain kovettaa luontonsa:-)....ettei tuuperru itse kaikkien ikävien asioiden alle.
Ja liikunta on varmaan meillä kaikilla piikkinä lihassa samoin kuin terveellinen ruoka ja uni. Kukapa sitä pystyy tai edes haluaa elää kaikkien ohjeiden ohjelmoimana. Pois se meistä :-).
Olisipa hienoa jos saisit itsellesi tavalla tai toisella kaverin liikkumiseen; myös itä-länsisiiven ulkopuolelle :-))).
Tuo "lähde liikkeelle" - se on vähän sama kuin mitä ajatuksia tuli mieleen kun katsoin juuri eilisiä paikallisuutisia, jossa kerrottiin, että Invalidiliitto myy tytäryhtiönsä Validian. Validia järjestää mm. asuntoja vammaisille. Jyväskylän paikallisuutisissa haastateltiin pyörätuolissa istuvaa miestä, joka joutunee muuttamaan kaksiosta pieneen yksiöön. 😮
VastaaPoistaSitä voi jokainen itse miettiä, millaista on elää pyörätuolin kanssa yksiössä, saati sitten kutsua sinne ystäviä kylään 🫣🤔😮
Anteeksi paasaus, mutta sinä hoitoalalla työsk.... nyt tuli niin vaikea sana etten edes yritä... siis työsi tehneenä varmasti ymmärrät.
Tuon sinun kertomuksesi ymmärrän minä hyvin; minusta ei olisi koskaan olisi ollut hoitoalalle: olisin varmaan tullut joka päivä silmät punaisina kotiin.
Tyttö jolla oli lemmikkinä muurahaisia - olisiko osannut kovettaa itseään tarpeeksi työnsä hoitamiseksi?
Kyllä oli sanotaanko ihan koko ensimmäinen työvuosi sairaalassa yhtä piinaa ja juurikin henkisesti. Ja toki vieläkin tietyt ihmiset ja tapahtumat ; sekä iloiset että surulliset kulkevat sydämessä mukana. Maailmani avartui todella paljon sairaalatyössä kun oli aikaisemmin tehnyt töitä yksityissektorilla lähinnä hyväosaisten ihmisten parissa.
VastaaPoistaKaikkia tekisi mieli aina auttaa vaikkei se ole mitenkää mahdollista, mutta tekee sen minkä pystyy. Ja edes ymmärrys siitä miten erilaisissa olosuhteissa ihmiset elävät ja asuvat.
Kyllä oli silmät punaiset kerran jos toisenkin :-)).