perjantai 19. huhtikuuta 2024

 20.04.2024

 

Kirjoitan yleensä näitä ajatuksiani aamukahviaikaan. Ja takana on hyvin nukuttu yö. Tähtään periaaatteessa  siihen, että unen pituus olisi 8,5 tuntia ja aina kun se tulee täyteen olen ns. parhaimmillani. On ollut sellaisiakin aikoja, että stressi on herättänyt ja valvottanut ja yhteen aikaan myös Arttu herätti moneen kertaan yöllä. Nykyään se saattaa käydä "kysymässä" aamukuudelta, että onko jo aika teidänkin herätä, mutta palaa takaisin omalle paikalleen kun saa vastaukseksi, että nukutaan vielä 😻.

Mutta kaikkein tärkeintä on stressittömyys eli vaikka johonkin välillä herää niin siitä huolimatta pystyy jatkamaan unia. Ja kun ei tarvitse vaania sitä mitä kello näyttää tai milloin herätys pimputtaa niin sekin on tietysti auttaa asiaa.

Kun on nukkunut huonosti ja väsyttää niin väritkin ovat jotenkin haaleammat, muisti ei pelaa, ei niin helposti innostu mistään, ärsyyntyy helpommin, elää kuin sumussa.Ja eniten yöllä minua kiukuttaa se jos pyörin turhaan sängyssä saamatta unta ja kelaan ihan turhanpäiväisiä ajatuksia ja kaiken lisäksi tiedostan, että seuraava päivä menee enemmän tai vähemmän koomassa.



Hyvin nukuttu ja sopivan pitkä yöuni kyllä pelastaa monelta turhalta murheelta.

4 kommenttia:

  1. Nuuorena on jatkettu uutta päivää jopa samoin silmin ;D Ei puhettakaan enää ilman, että koittaa kuolema ;D
    Meillä on tänään konsertti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onnea konserttiin☺️.Alkoi suorastaan jännittää Sinun puolestasi vaikka tiedän sen olevan ihan turhaa.Ne ketkä osaa niin ne osaa👏.

      Poista
  2. Pari-kolme viikkoa on ollut taas muutamia huonosti nukuttuja öitä viikottain ja se tosiaan rassaa.
    Riesaa syytän laiskistumisesta muutenkin, mutta eihän se nyt ainoa syy ole, kyllä sitä vain on laiskistunut, kun ei ole enää yli kymmeneen vuoteen ollut aikatauluja. Mutta nyt kun syksyllä vaihdoin (vaihdettiin) toinen sohva nojatuoleihin, niin päiväunet on jääneet vähemmälle, niin ihania kuin ne onkin 😄
    Mun "superkykyni" on nopea nukahtaminen: kun pää osuu tyynyyn, olen unessa lähes välittömästi, mutta herään usein aamuyöstä, joskus siinä suden tuntien aikaan.
    Silloin kun olin vielä töissä, mulla oli tapana yöllä herätessä katsoa kelloa "enää sen verran aikaa nukkua" ja sitten ei uni tullutkaan. Opettelemalla opettelin jättämään kellon katsomisen pois ja luottamaan siihen, että olen laittanut herätyksen päälle ja jos en ole, niin sitten en ole, herään kyllä johonkin aikaan. Viimeistään kun joku töistä soittaa 🤭 (Työssäni ei ollut kyse kenenkään hengestä). Kun sen lopulta opin - sen etten katso kelloa kun herään yöllä, rupesin nukkumaan paremmin, en enää herännyt aamuyöstä.
    Nyt on kai tulossa ikää lisää - siis olen tulossa isovanhempiini 😄 - ja päivän paras hetki menee ohi, jos nukkuu liian pitkään eli olisi noustava ajoissa ylös... Herään nykyään 1,5 tuntia aikaisemmin kuin ennen!

    VastaaPoista
  3. Se justiinsa on niin tyhmä juttu että silloin kun saisi nukkua eli nyt niin sitten pitääkin herätä.Omasta tahdosta.Töissä käydessä aina ajattelin että saisipa nukkua tarpeeksi.Minäkin olen tosin saanut opin että aikainen mato jne☺️🤔. Ja olen myös niitä eläkeläisiä jotka ovat kaupan oven rivassa aikaisin.Töissä sitä aina ihmeteltiin🤭.

    VastaaPoista