21.1.2023

Pari vaivaista päivää on Äidin asunnon tyhjäämistä takana. Kuten aavistelinkin niin urakka on henkisesti ja fyysisestikin mittava. Jätesäkkejä alkaa kerääntyä kaatopaikalle vietäväksi. Suurin osa tavaroista menee toki  kierrätykseen. Äiti oli vaateihminen ja vaatteita on todellakin joka lähtöön......

Tavaroita lapsuudesta tulee vastaan ja niitä pitää hipelöidä 😊. Ja jotain tekee mieli tietysti säästää joskin pääsääntöisesti oma koti on "tavaralla täytetty" ja sen kun pitää mielessä niin hyvä niin.

Mutta ihmisen koko elämä näkyy tavaroissa. Nuorena on haalittu  asioita ; ennen oli tapana mm. kerätä kahvikalustoja ja astiastoja. Lahjaksi syntymäpäivinä saatiin koruja, tauluja, kelloja. Tavara oli vielä arvossaan.  Nyt on yleisesti konmaritettu jo pitkän aikaan , mutta meillä vanhemmilla tyypeillä on vielä jokin ihme henkinen vetovoima tavaroihin. Ainakin minulla 😉. Ja toisaalta toisen romu on toisen aarre.

Monen monta päivää projektiin kuluu eikä sitä edes jaksa tehdä pitkään yhteen menoon. Vähän kerrallaan hyvää tulee.