12.4.2022

Kävin juttelemassa muistiyhdistyksessä asiantuntijan kanssa ja hain samalla neuvoja kuinka jaksan ja pärjään Äitini sairauden varjossa.On ilman muuta  helpottavaa kun saa puhua jollekulle suunsa puhtaaksi mieltä kaihertavista asioista. Viesti oli pääosin se,  että jaksettavaa on vielä paljon edessäpäin; sekä Äidin että meidän läheisten osalta.Karvaalta tuntuu se, että muistisairaus itsessään ei ole riittävä peruste päästä turvalliseen asuinympäristöön vaan pitäisi tapahtua jotain tosi tramaattista  vaikkapa totaalinen eksyminen ennenkuin hoitopaikka aukeaa.Kotiin "kannettava" hoito on nyt päivän sana.Luulisi, että olisi helpompaa ja taloudellisempaa koota ihmisiä yhteen paikkaan verrattuna siihen , että hoitajat kulkevat huushollista toiseen tukka putkellla.Ja kun puhutaan niin paljon vanhusten yksinäisyydestä niin saataisiin siihen samalla apua.