23.3.2022

 

Menin tutustumaan sellaiseen vertaistukiryhmään kuin muistisairaiden aikuiset lapset.Yritin mennä paikalle avoimin mielin ja ajattelin että yksi ilta sinne tai tänne 😉.Ainakin nimensä puolesta ryhmä sopisi hyvin minulle.Ryhmä oli mukavan pieni ja ajatushan on se, että saa puhua mieltä painavista asioista muiden samassa tilanteessa olevien kanssa.Tällä kertaa kävi kuitenkin niin, että se kun kuuntelee muiden murheita lisää vain jollakin lailla omaa taakkaa. Tapanani on ehkä mennä aina niin syvälle muiden juttuihin ja tuntea samalla  sympatiaa ja empatiaa että  ehkä siksi lähdin sieltä kotiin alakuloisena ja ahdistuneena.Se mikä sopii yhdelle ei sovi toiselle.

 

 

Kotona odotti onneksi ihana Arttu .Kissaterapia taitaa olla minulle sitä parasta 😻.