torstai 27. tammikuuta 2022

 28.1.2022

 

Olen kyllä enemmän aamu- kuin iltaihminen.Tosin lapsuudesta muistan hyvinkin , miten monen monta kertaa Äidin piti yrittää herättää kouluaamuina ajoissa ylös ja miten mukavaa olisi ollut nukkua "vielä viisi minuuttia".Työaamunuina taas kello soi turhankin aikaisin ja usein mielessä pyöri ajatus, että viikonloppuna sitten saa nukkua pidempään. Nyt herätyskellona toimii Arttu 😻. Viimeistään viideltä tyyppi alkaa hyppiä sängyllä, kynsii patjaa patjaa tai peittoa eikä anna periksi ennekuin nousen ylös.Eikä siihen auta se, että olisi ladannut ruokaa lautasille riittävästi illalla vaan Arttu kaipaa kaveria ja myös jonkinlaista toimintaa ja on usein halukas lähtemään ulos jos sää sen sallii.Pienen "seurustelun" jälkeen pääsen takaisin nukkumaan ja nukun sentään vielä muutaman tunnin.Sitten kun herään omia aikojani niin kissa nukkuu oikein tyytyväisenä.....lähes koko päivän 😊.




2 kommenttia:

  1. Huvittavaa tuossa on se, että itse nukutaan sitten tosiaan tuntikausian päiväunia monta kertaa päivässä ;D
    Meillä Merri yrittää herätellä kaivamalla kynsineen jalkoja peiton alta tai kävelemällä päällä. Kumpaakaan se ei tee muulloin, kuin aamuisin. kynsimällä se ei saa ketään hereille, vaan peitto pitää kääriä tiukemmin ympärille, mutta kuka voisi vastustaa vatsan päällä kävelevää karvapalloa ;D Onneksi työaamuina ei tule herätystä ennen kellonsoittoa.

    VastaaPoista
  2. Meilläkin yritetään välillä rauhoittaa yöaikaa sillä ettei reakoida mihinkään "vaatimuksiin" tai yrittää esittää kuollutta :-).Joskus se onnistuu joskus ei mutta vanhalle kissaherralle ei viitsi enää olla kovin ankara.Sorry kun huomasin kommenttisi vasta nyt.

    VastaaPoista