sunnuntai 15. lokakuuta 2017

15.10.2017

Juhla se on pienikin juhla.
Nyt saatiin vihdoista viimein tyhjättyä viimeinenkin muuttolaatikko ja tavarat ovat lähestulkoon omilla paikoillaan.

Kun niin usein on jokin projekti meneillään on pakko aina välillä laittaa stoppi ja vetää henkeä.
Muuten sitä sitten elettäisiin jatkuvan kaaoksen keskellä.
Ja ideointiinkin tarvitaan oma aikansa ja jos jotain olene vuosien saatossa oppinut niin monesti kannattaisi suunnitella eikä hyökätä suorilta toimeen. Mutta kun toisaalta olisi NIIN mukavaa saada aina kaikki heti mallilleen. No Touhulassa jos missä saa tuta siihen ettei mikään ole koskaan valmista eikä tule olemaankaan.Eikä  pidäkään :-)

keskiviikko 11. lokakuuta 2017

11.10.2017

Kuin sieniä sateella ! Tämä sanonta pitää tänä vuonna paikkaansa. Tosin nyt on käyty metsälläkin tavallista ahkerammin. Pienen kävelysession aikana täyttyi taas iso kori suppilovahveroita.
Kaikki metsässä kulkijat tietävät miten koukuttavaa on  kun löytyy uusia hyviä sienipaikkoja.Vähän niinkuin aarteen löytäisi.


En ole halunnut hankkia sienikuivuria kun sen käyttöaika on kuitenkin aika rajallinen ja siksi pitää käyttää kaikki mahdolliset ja mahdottomat paikat sienten kuivaamiseen. Tässä viritelmä patterin päällä. Onneksi suppikset kuivaavat suhteellisen nopeasti ettei tuollaisia telineitä tarvitse pitkään katsella.


Parasta noissa kuivatuissa sienissä on niiden helppo ja pitkä säilyvyys. Ja niin on aina  kotona ainekset hyvään sienimunakkaaseen tai muuhun sieniherkkuun. 😋

tiistai 10. lokakuuta 2017

09.10.2017

Tänään on Ikea-päivä !
Kävin jo aikoinaan Tampereelta käsin 90-luvun lopussa Ruotsin Ikean myymälässä silloisten työkavereiden kanssa. Meitä sinne houkutteli sekä tavaroiden halpuus että erilaisuus. Saattoi myös laivaristeilyillä olla osuutta asiaan. Monta hauskaa asiaa  samaan syssyyn.
Paluumatkalla oli hytti tupaten täynnä kaikkea tavaraa , mutta onneksi Ikea on aina satsannut siihen että huonekalutkin paketoidaan pienesti. Oli siinä raahaamista kerrakseen :-).
Nyt mennään aina  onneksi autolla ja usein vielä peräkärryn kanssa.

Kuka mistäkin tykkää mutta itse hankin mieluusti sen verran edullisia tuotteita, ettei niitä tarvitse pakolla siirtää aina paikasta toiseen. Muuttaminen kun tuntuu olevan veressä  !
Perintöhuonekalut on sitten ihan erikseen.
Ja kun katselee aikansa noita hyvin järjestettyjä kauniita huoneita luulepa itsekin sellaista saavan aikaiseksi😉



Saimme mitä haimme ja toki vähän muutakin ja myös ihan hyvä ja halpa ateria
eli lounas+kahvi= 3.90 .
On siinä monella lounapaikan yrittäjällä kova työ laittaa paremmaksi !

lauantai 7. lokakuuta 2017

7.10.2017

Kun reissataan mökin ja kaupunkikodin väliä siinä kuluu tunti jos toinenkin. Vallankin kun lähdetään Koskelosta pakataan ja siivotaan ja kytätään kissa kyytiin....sitten 3 tuntia ajoa ja sama toistuu toisessa päässä.Vaikka kuinka vähällä tavaransiirrolla pyritään siirtymään niin aina on mukana sekä pyykättävät ja säilöttävät.
Jospa vielä joskus koittaa päivä, että kotia vaihdetaan vain käsilaukku kainalossa.
Nyt tosin on helppoa kun matkaa saa tehdä päivänvalolla ja oman aikataulun mukaan.Aiemmin usein ajetiin väsyneinä työviikon jälkeen perjantai-iltana pimeässä ja takaisin sunnuntaina liikenneruuhkassa. Viikonlopun aikana kaikki asiat tuli tehdä "pikana".

Kotiin palatessa oli hapankaali kypsynyt siihen malliin, että sen sai siirtää kylmään eli parvekeelle.
Herkku saa vielä muhia muutaman viikon.



 Syksy tuo tullessan sellaista kotoilua, että tekee mieli kokkailla kaikkea hyvää ruokaa. Ja se mitä se milloinkin on vaihtelee vuodenaikojenkin mukaan.
Mutta jotenkin kaipaan taas niitä supisuomalaisia perusruokia joita ei tahdo muistaa kun lehdet ja telkkari mainostavat koko ajan kaikkea kovin monitahoista ruokaa.
Makkarakastike keitinperunoiden kanssa lisukkeena porkkaraastepuolukoilla ja suolakurkku maistui eilen aivan ihanalta ja siitä sitten ajatus vei muihinkin lapsuuden ajan herkkuihin.
Silakkalaatikko on seuraavana vuorossa ja vispuuro......nam 😋







keskiviikko 4. lokakuuta 2017

4.10.2017

Kohta pitää rajoittaa roskiksella käyntejä 😏. Nyt oli joku kipannut lehtilaatikkoon kirjoja ja me kaksi pahimmoista kirjahullua tietysti ne kerättiin mukaan.
Joku ilmeisesti tyhjentää urakalla kotiaan ?


Se taas poiki ongelman ettei ole minkäänmoista kirjahyllyä koko huusholissa . Ei kun nurkkia koluamaan.....aikaisemmin kalkkunakoppina toimineessa vajassa oli sopivan näköinen kaukalo ja luulin,  että se on on ollut aikoinaan eläinten syöttölaatikkona.
 Mutta kun sitä saunassa putsasin niin jihuu ...sehän onkin  vanha kirjahylly ! Ja tuumasta toimeen ja hiomaan ja maalaamaan.....


tiistai 3. lokakuuta 2017

3.10.2017

Rakas Arttu-kissa kulkee mukana paikasta toiseen suht mukavasti kunhan se vain saadaan ensin autoon sisälle.Sitten se istuu keskellä meidän välissä tai pääosin sylissäni puoliunessa.
 Parasta  sille olisi jos tie olisi  tasainen ja vauhti sopiva. Liikenneympyrät menee aina yli kissan ymmärryksen :-)
Mutta hankalinta on vain se lähtö ! Jo se että eteisessä on kassi tai roskapussi saa Artun epäilemaan lähtöä ja jos huonosti käy se pääsee pihalle pakoon eikä siinä sitten auta mitkään houkutusmetkut.
Muutamia kertoja on odoteltu tunti taikka pari , kerran jopa koko päivä kaikki  autossa pakattuna
ja "tyyppi" vain piileskelee puskissa. Houkuttelu ei siinä kohtaa muuta kuin pahentaa tilennetta. Kummallista on se että kun se sitten kiinni saadaan niin matkanteko sujuu mutkitta.


Koskelossa Artulla on oma paikkansa saunan vintillä jossa se makoilee suurimman osan lepoajastaan.Työtähän sillä on liiankin kanssa myyräjahdissa. Välillä se tuo lahjana myyrän suussaan tai jättää suolimytyn rappusille. Aamuisin saa varoa ettei astu kuisteilla minkään limaisen kasan päälle.Pakko on kehua saalistajaa vaikka kuinka itseä inhottaisi.

Kissan elämän seuraaminen on leppoisaa ajankulua  ja varsinkin pesuoperaatio suorastaan hypnoottista katseltavaa.Sama ilmiö kuin jos tuijottelee  palavaa  tulta tai  vaikkapa myrskyävää merta.Aika pysähtyy ja kaikki  muu menettää merkityksensä.

maanantai 2. lokakuuta 2017

2.10.2017

Puita tulee halata ja niistä saa energiaa ja voimaa. Näinhän meille on kerrottu.
Nyt kun olemme keskellä puunkaatoprojektia tulee mieleen, että miten kaltoin kohtelemme pitkään kasvaneita puita. Toisaaltahan  niistä saadaan lämmitysenergiaa ja se taas  on elinehto talven kylmyydessä.
Kaikki oksat silputaan ja hyödynnetään huussissa ja kasvimaaalla ja sillä voi sitten vähän mieltänsä rauhoittaa. Ja eihän tässä nyt mitään raiskaushakkuita tehdä vaan ihan vain pientä karsimista.

Puun ja sahanpurun tuoksu tuo aina hyviä fiiliksiä ja täytyy sekin todeta että ulkona puuhaaminen on varsin terapeuttista ja meillä tiimityö sujuu ihan mallikkaasti.
Yhdessä kaadetaan puu ja minä saan kunnian pilkkoa halkaisukoneella puut ja silputa oksat :-).
Koskelossa puita kuluu hulppea määrä kun niillä lämpiää sauna joka ilta ja talokin pääosin ; joskin  tosin laiskuus iskee ja Vattenfall tehdään iloiseksi kun sähköpatterit otetaan käyttöön.
Ja kynttilöitä.....sehän on selvä se.....