14.04.2026
Perunat jäi vielä pyörimään päähäni 😁. Tiedän hyvin , ettei peruna ei ole enää yhtä suosittua kuin pasta ja riisi.Mutta miksiköhän ?
Nykyään suurin osa perunoista on valmiiksi pesty, pussitettu käyttötarkoituksen mukaan ja hyvin pitkälle kevääseen saa vielä hyvälaatuista perunaa. Tai voi valita itse juuri sopivan määrän irtoperunoista.Onko se hiilareiden pelko joka iskee perunalaarilla ? tuntuuko , että perunoiden kypsyminen vie liian paljoa aikaa eli sen n. 25 minuuttia vai eikö ne vain maistu yksinkertaisesti riittävän hyvälle ? Pieni vertailu on siis paikallaan 😉. Tuollainen tuli vastaan.....
- Kevyempi: Pienempi kaloritiheys, suuri vesipitoisuus.
- Kuitu ja ravinteet: Sisältää enemmän kuitua, C-vitamiinia, B-vitamiineja, kaliumia ja magnesiumia.
- Parempi nälänhallinta: Täyttää vatsaa tehokkaammin.
- Ekologisuus: Pienempi hiilijalanjälki.
- Käytännöllisyys: Nopeampi ja helpompi valmistaa.
- Monipuolisuus: Sopii moniin kastikkeisiin.
- Täysjyvävaihtoehdot: Runsaskuituinen täysjyväpasta on hyvä vaihtoehto.
Minun ikäluokkani taitaa olla kuitenkin suureksi osaksi olla aikoinaan perunoilla kasvanut ? Riisi ja pasta olivat harvinaisempaa herkkua eikä niistä ollut sen seitsemää vaihtoehtoa tarjolla. Oli vain puuroriisi, pitkäjyväinen riisi, sarvimakaroni ja spagettimakaroni. Mutta nyt on mistä valita. Hyllymetreittäin.....
Minä en syö perunaa, mutta en myöskään pastaa tai riisiä. Lanttu, porkkana, punajuuri, selleri ja parsakaali ovat niitä, jotka minun mielestä maistuvat hyvälle ja niitä kypsennän aterioille.
VastaaPoistaSama täällä!
PoistaKaikki annan mainitsemat juurekset ja vihannekset on kyllä maan mainota ruokaa !
PoistaPerunahan oli tuossa "iso paha" jossainkohti, tärkkelyksensä ansiosta (nostaa sokereita nopeasti, mutta laskee sitten taas vastaavasti nopeasti; voi diabeetikoilla aiheuttaa hypoja, eli liian alhaista verensokeria - koomavaara) ja kun moni perunan käyttäjä ei huomioi sitä MITEN se peruna valmistetaan, mikä on tärkeämpi asia kuin se itse peruna. ;) Voissa tiristetty on luonnollisesti se kaikkein pahin vaihtoehto, vedessä keitetty se paras. Ja kylmänä syötynä, esim. erilaisina perunasalaatteina, vielä parempi, kun tärkkelys muuttuu sellaiseksi, ettei se enää vaikuta sokereihin käytännössä lainkaan. ;)
VastaaPoistaPerunassa on paljon hyviä ravintoaineita, ja jos syö vielä kuorineen, niin hurjasti kuituakin. =) Toki aina se kohtuullisuus huomioiden. Monipuoliseen ruokavalioon hyvinkin sopiva aines! <3
En tiennyt entuudestaan tuota, että kylmässä perunassa on eri vaikutus elimistössä. Tänään sattui olemaan IS:n sivuilla ravitsemusterapeutin juttua perunasta ja siinä myös tuo sama todettiin.
PoistaNykynuoriso tuntee kai perunat parhaiten ranuina :-))).
Minä tykkään perunoista, mutta muu perhe on vuosien myötä kasvattanut minut syömään useimmin muita vaihtoehtoja. Olen kuitenkin viime vuosina vaihtanut pastat tummiin ja täysjyvävaihtoehtoihin. Tykkään eniten fusilli-muodosta. Riisit ostan myös tummana tai riisi-ohra tms. sekoituksena. Tässäkin meillä on ristiriitaisia mielipiteitä.. makaroni sentään on tainnut mennä läpi vaihtoehtona 😁
VastaaPoistaOnhan sillä väkisinkin paljon vaikutusta mitä muut perheessä haluavat syödä. Teinipojilta kun aikoinaan kysyin mitä laitetaan vaikkapa kanan kaveriksi niin vastaus oli usein perunaa JA riisiä. Tykkäsivät siitä yhdistelmästä.
PoistaLounaskahvilassa taas muusi oli ehkä se suosituin valinta tai riippui kai eniten siitä mitä muuta oli tarjolla :-).
"Montako perunaa syöt", kysyi äiti ennen, kun alkoi valmistaa ruokaa. Tapa ärsytti, ja puhuimmekin siitä joskus viimeisten vuosien aikana (onneksi siitäkin!). Että jos sanoo kaksi, niin eikö saa kolmatta?
VastaaPoistaEksä hämäläisenä piti perunoista (kuten hämäläinen isänikin), joita piti keittää aina niin paljon, että lopuista sai paistettuja, joista hän tykkäsi eniten.
Pastan kohdalla lukee: "sopii moniin kastikkeisiin". Miksi peruna ei sopisi? Ja "nopeampi ja helpompi valmistaa". Mikä perunoiden keittämisessä on muka hankalaa? Ai niin, ne joutuu kuorimaan (jos haluaa), ai kamala. 😁
Kävi mielessä korvata tänään peruna bataatilla, jos/kun teen pienen makkarasopan. Tai sitten teen kastikkeen. Tai sitten en kumpaakaan, vaan mitä mieli tekee. Kiva, kun saa itse yksin päättää!😊
Ja vielä: meillä ei ollut koskaan riisiä kuin puurossa ja vellissä. Spagettia oli jauhelihakastikkeen kanssa syntymäpäivänä, koska sain valita silloin ruoan. Näemmä ns. luottoruoka on jo sieltä saakka ollut kehissä. 😊
PoistaHah! Meillä muuten myös kysyttiin, niin äiti kun isänikin äiti, että miten monta perunaa kukin syö. Ja siinäkohti piti itse käydä kurkkimassa, että minkä kokoisia perunoita oli tarjolla, koska sitä määrää enempää sitten EI ollut tarjolla, tai joku joutui luopumaan omasta määrästään. =P Sama kyllä kaikissa lihapullissa ja muissa, että oli määrät tarkkaan etukäteen jo mietitty kullekin. Miehet saivat eniten, sitten murkkuikäiset pojat (tytöillähän ei koskaan saanut olla NIIN isoa nälkää), sitten alakoululaiset ja sitä nuoremmat ja nuoret tytöt saivat sen, mitä jäi jäljelle. Yleensä hyvin vähän... Toisinaan oli tarkkaan laskettu leivänkannikatkin, jos ei leivontapäivää ollut ollut vähään aikaan...
PoistaSekin on nyt muuttunut meillä. Pääaterioilla ei syödä leipää, mutta lapsena se oli ihan tarpeen, että sai vatsansa täyteen.
Olen kuullut tuon "montako perunaa" joskus kyläillessä ja miten hankalaa on vastata kun tekee mieli vastata että se riippuu siitä mitä muuta on tarjolla :-) ja tosiaan myös perunoiden koosta eli onko pikkuruisia uusia perunoita vai .... Minä keitän aina kattilallisen kerralla ja mikä sen kätevämpää kun on mitä jatkojalostaa.Ja kuorineen keitetään ja syödäänkin :-).
PoistaLapsuuden muisto on se ilo kun Äidillä oli verkkokassissa kaupasta tullessa punavalkovihreä pitkä spagettipaketti ja tiesi että nyt voi saada joku päivä sitä herkkuruokaa. Sitä sai NIIN harvoin että on jäänyt tuo paketinkin ulkomuoto verkkokalvolle :-).
Hauskaa, että muutkin muistaa tuon määrän kyselyn! 😄
PoistaMinä olen perunalla lapsena kasvanut, 1950-luvulla syntynyt. Peruna kasvatettiin itse, ja sitä sitten syötiin pitkin talvea, lähinnä kastikkeiden kanssa ja keitoissa. Itse syön perunaa, riisiäkin lisukkeena, pastaa eri muodoissa. Mun lapsuudessa en muista muuta pastaa meidän ruokapöydässä olleen kuin makaronilaatikko. Koulussa oli makaronivelliä, jonka oksensin kotimatkalla ojaan 😀 Vieläkin menee kylmät väreet kun muistan sen limaisen vellin. Mulla oli ilmeisesti jo lapsena keliakia, senkin vuoksi se velli tuli pois.
VastaaPoistaPääsiäisenä tein aurajuustoperunoita, ei kovin terveellistä, saati vähäkalorista, mutta jösses että oli hyvää! Pastan söisin täysjyväversiona, jos olisi mahdollista.
Meillä myös perunat tuli omasta pellosta samoin kuin porkkanat ja lantut ja niitä oli kellarissa laarit pullollaan ja niitä syötiin sitten koko talvi.
PoistaMakaronivelli oli sellainen herkku minulle kun Mammani sitä joskus teki lapsuudessani että olen yrittänyt sitä tehdä vielä Touhulassa samanlaista. Ei puhettakaan. Mamma käytti varmaan punaista maitoa ja paljon voita
???
Eipä tainnut kukaan tietää mitään keliakiasta silloin kun olit lapsi ?
Oli meilläkin "oman maan" perunoita, vaikka asuttiin kaupungissa. Meillä oli kaksi 4h-palstaa. Toisessa pelkkää perunaa ja toisessa porkkanat, nauriit, herneet ja muut.
PoistaMuistan, että makaronit vellissä oli sellaisia paksuja, vähän kuin pennepasta nykyään. Valkoisia, ja ne muljahti liukkaina kurkusta alas 😅 Keliakiasta kuulin ensimmäisen kerran 1970-luvun lopulla, kun oppilaani äiti sai diagnoosin, eikä silloin ollut todellakaan edes jauhoja. Oman diagnoosin sain 1995. Eli ei mun lapsuudessa ainakaan pienen pitäjän lääkäri ollut keliakiasta kuullutkaan. Määräsi vain rautatabletteja anemiaan.
PoistaNiinpä. Ne kyseiset vellimakaronit olivat sellaisia paksuja "spagetteja" ja niitä etsin joskus kaupasta mutta niitä ei enää valmisteta.
PoistaRautatabletteja syötettiin lapsille ennen hyvin helposti. Minä kätkin ne pääasiassa aina taskuihin tai johonkin muuhun piiloon :-).Kuriton kakara !
Stanstalle: nuo viljelypalstat on kyllä niin hieno juttu ja ihastelen usein kuinka ahkerasti monet pitävät niistä huolta. Meidän lähellä on yksi alue ja on ollut jo niin pitkään että sinne on ilmestynyt jo ties minkälaisia majoja ja "kasvihuoneita".
PoistaMitä mitä - te olette täällä puhuneet makaronivellistä ❤️
PoistaMinusta se oli ihanaa ja olen yhden ystäväni kanssa ollut jo monta vuotta sitten pyytänyt äitiäni tekemään meille makaronivelliä, hän on luvannut, mutta emme ole vieläkään saaneet aikaiseksi mennä äidille syömään sitä.
Kamalimmat ruuat IKINÄ ovat kanaviillokki ja kesäkeitto.
Ja koulun keittäjä ala-asteella pilasi makaronilaatikon laittamalla siihen herne-maissi-paprikaa!
Lapsuudessa äidin tekemä perunavelli punaisesta kattilasta oli yksi parhaita ruokia kotona. Nimenomaan punaisesta kattilasta.
Olisi kyllä hienoa oppia tekemään juuri sellaista "oikean" makuista makaronivelliä. En ole muistanut katsoa sellaista ikivanhaa keittokirjaa joka minulla on Touhulassa että jospa sieltä löytyisi ohje/niksi miten saada siitä hyvää.
PoistaJossain vaiheessa tuota h-m-p-seosta hukuttiin vähän joka paikkaan :-). Muoti-ilmiö ?
Kattilalla ON väliä !
Lisään vielä, että uudet perunat ovat herkkua vaikka vaan sillin kanssa, vaikka muuten olen vähentänyt perunaa, pastaa ja riisiä.
VastaaPoistaEn siis ole ehdoton kieltäytyjä, mutta vähentäjä :)
Joskus 1990-luvulla olen tehnyt viimeksi esim. jauheliha- tai nakkikastiketta, joskus tein jopa 'läskisoosia' perunoiden kanssa.
Kalakeittoon laitan perunaa ja muita juureksia.
Parsakaali on suosikkilisuke ja sekin on täyttävä.
Minä kaipaan joskus aina niitä perinteisiä perusruokia oli se sitten vaikkapa juuri se nakkikastike enkä laita silloin soosiin muuta kuin suolaa ja valkopippuria eli niitä mitä lapsuudessa oli käytössä. Haluan , että se maistuu "vanhanaikaiselle!".
PoistaNykyään moni perunalajike maistuu ympäri vuoden lähes yhtä hyvälle kuin ne niin paljon mainetta saavat uudet perunat. Lajikkeet on kehittyneet ja säilyvyys on parempaa.
Parsakaali on tosiaan hyvää ja kaikki muutkin kaalit. Meillä on pistelty kaalikeittoa (hapankaalilla maustettuna) kaksi päivää. Harmi kun loppui jo :-).