16.04.2026
Oli sitten se ns. kesäloma tai ei niin Arttu on takuuvarma herätyskello 😻. Kello on yleensä jämptisti 6:20 kun se kipittää sängyn luokse ja laittaa tassun merkiksi naamani viereen , että nyt on aika herätä. Jos nukun toisella kyljellä niin se raapii minun puolen sängyn laitaa. Ensin vain hyvin pienesti.Iltaisin tapaan sanoa sille kun menen nukkumaan onko seuraava aamu uimahalliaamu vai ei 😂ja että sen mukaan mentäisiin, mutta siitä Arttu ei ota koskaan kuuleviin korviinsa. Klo 6:20 on herätys menet sitten uimaan tai et !
Sillä on myös sisäinen torkutin 😂. Joskus kun sanon ,että nukutaan vielä hiukan niin ei mene kuin 15 minuuttia niin uusi yritys ja vartin välein sama toistuu.....ja voi sitä iloa ja hännän täristystä kun sitten kömmin ylös ja menen kahvin keittoon . Aamuherätystehtävä on suoritettu siltä päivältä !
Ja aamupalan jälkeen se pääsee ulos tähystämään mitä pihassa on meneillään. Oravia, lintuja ja joskus jopa kettukin tallustelee pihan poikki....valppaana siis kannattaa olla 😽.
Onpa ihana herätyskello!
VastaaPoistaNiin on :-) !
PoistaNämä ovat kyllä oivia herättäjiä. Meilläkin siis kaksin kappalein. <3 Ollaan nyt saatu itse olla aamuisin sängyssä rauhassa, mitä nyt joskus jompikumpi käy pusuttelemassa peiton päällä olevaa kättä (toisella pehmeä kieli, toisella hirmuinen "hiekkapaperi"), MUTTA ovat todenneet, että kun kiusaavat koiraa, koira lähtee haukkumalla yrittämään saada kissoja lopettamaan, että saisi jatkaa nukkumista, niin MEkin herätään, ja noustaan ylös. Sitä vartin välein tapahtuvaa haukahtamista ei jaksa kuunnella aamun hiljaisuudessa lainkaan. ;) Ja kun me ollaan ylhäällä, koira nukkuu JA kissat menevät aamupalansa jälkeen myös nukkumaan - tietty yleisimmin meidän sängylle. =P
VastaaPoistaEläimillä on niin herkkä kuulo ja luulen että Arttukin höristelee olohuoneesta käsin, että milloin alan liikehtiä vähän siihen suuntaan , että uni olisi jo kevyempää ??
PoistaEli kuka herätää loppujen lopuksi ketä :-)
Teidän kissoilla pitää olla sama sisäinen kello :-))) tai muuten sirkus pyörii koko aamun ; koirasta nyt sitten puhumattakaan.
Sellaiset ihmiset joilla ei ole omia lemmikkejä ajattelevat taatusti että ihan hullua menoa :-). Mutta niin ihanaa !
Meidän kolmikosta Pyryllä on se tarkin kello. Tietää tasan tarkkaan, milloin pitäisi olla ruoka-aika (oma tai toisten), milloin on ulkoiluaika (lähinnä siis koiran), milloin pitää mennä nukkumaan... Muistuttelu alkaa varttia, kymmentä minuuttia ennen, ettei vain "unohdu". =P
PoistaVoi Arttua :) se on kyllä jännä, miten tarkat sisäiset kellot eläimillä on. Ja mihin aikatauluun ne tottuu, siitä ei sitten poiketa.
VastaaPoistaMe herättiin silloin kun käytiin töissä vähän eri aikaan ja senkin ajan Arttu oli sisäistänyt tosi tarkkaan ja kesti jonkin aikaa ennenkuin se pääsi eläkeläisten rytmiin. Samoin kesä-talvirytmitys vähäksi aikaa sekoittaa sen sisäisen kellon; kuten meidänkin :-).
PoistaIhana Arttu -herätyskello ❤️ Eikä lopu patteri kesken unien vaan voi luottaa siihen, että kello varmasti toimii ja on täsmällinen.
VastaaPoistaMinzillä tuntuu olevan myös tehokas herätyskello, tai vieläpä kaksin kappalein. Ottavatpa vielä kolmannen tehokeinon avuksi, jos ei herätys tehoa.
Meillä joudutaan tyytymään ihan perinteisiin kännykkäherätyksiin eli pitää muistaa tarkistaa, että puhelimessa on varmasti virtaa ja äänet päällä...
En enää tiedä nukkuisinko edes paljon pidempään; tuskin.
PoistaTämä suht aikaisin herääminen taas vaatii aikaisin nukahtamista, että saa riittävästi unta. Valoisaan aikaan tuntee välillä itsensä vähän hölmöksi kun menee nukkumaan niin aikaisin.Muttei niitä ihania valoisia öitä voi kovin montaa kuitenkaan valvoa :-).
Arttu käpertyi juuri nyt nukkumaan :-). Aamuhommat tehty !
Artulla on tärkeä tehtävä! ♥
VastaaPoistaPieni mutta niin tärkeä :-).
PoistaEläimillä on tarkka kello. Aikoinaan kun serkullani oli koira, niin koira vaistosi päivittäin milloin serkkuni tulee kotiin ja istui kiltisti odottamassa samassa paikassa.
VastaaPoistaArttu tunnistaa meidän kummankin auton ajon pihaan:-). Ja tulee aina vastaan vaikka olisi ollut umpiunessa siihen asti. Se ollaan huomattu silloin kun toinen on vain liikenteessä ja tulee kotiin. Saatikka jos joku vieras tulee niin uteliaisuus voittaa aina vaikka vähän pelottaisikin.
PoistaEläimet tottuu niin helposti kodin kaikkiin touhuihin.
Meillä oli lapsuuskodissa koira, vahtikoira "opetettu" pitkäkarvainen saksanpaimenkoira Api.
VastaaPoistaApi osasi laskea viikonpäivät: viitenä päivänä viikossa, ma-pe, oli työpäiviä, kun lähdettiin aamulla aikaisin liikkeelle (minä mummolaan, josta kävin koulua) ja vanhemmat kaupunkiin töihin. Apilla oli siis myös työpäivä, kun piti vahtia kotia 😍
Viikonloppuisin Api pääsi mukaan, jos jonnekin lähdettiin, paitsi kuumina kesäpäivinä kaupunkireissuille.
Ja niistä suivaantuneena se levitti ympäri pihaa kaikki tavarat jotka sai hampaisiinsa - ei rikkonut, kuljetteli vain - ja kun tultiin kotiin, katseli meitä ilmeellä "Siitäs saitte, mitäs jätitte mut kotiin, tänään on vapaapäivä!"
Voi kun Apista tulikin mieleen meidän Anu-koira.
PoistaLähdettiin miehen ja nuoremman pojan kanssa parin viikon jalkapalloturnaukseen ja samalla lomareissulle. Vanhempi pojista oli kesätöissä Särkänniemessä ja kun hänen piti jäädä kotiin niin koiran hoito lankesi samalla hänen kontolleen.
Kun tultiin kotiin Anu sekosi ihan täysin vaikka se oli yleensä varsin rauhallinen ja hyvin käyttäytyvä luonteeltaan. Ravasi, ulisi, halusi syliin (iso koira) ja seurasi joka askelta. Oli ilmeisen ikävä ollut ja ehkä nuori mies ei ihan yhtä paljon panostanut koiran hoitoon kun oli kaikkea muutakin.
Koirat on ihania :-).
Meillä on oltu viime aikoina aika maltillisia herätyksissä. Välillä ei tule kukaan herättämään. Ehkä tuo kolmen ihmisen erilainen aamurytmi on saanut kissatkin sekaisin. Sam on kuitenkin iltaisin aina ensimmäisenä sängyssä. Merriä se välillä vimpaisee, eikä se aina tule ollenkaan. Ehkä se käykin nukkumassa yläkerrassa vastavuoroisesti, tyttären sängyssä.
VastaaPoistaOn tainnut mennä liian monimutkaiseksi herätyssysteemit :-).Ja kun on monta kissaherättäjää ja kaikkien kellot vähän eri ajassa niin parempi , että ovat vain ihan hissukseen ja odottavat että kuka nousee ja mistä ja milloin !
PoistaArttu the Vekkari 🥰 Mulle tulee tänään Ålle hoitoon, sekä Riekku-terrieri. Kun Ålle on täällä yksin, se nukkuu osan yöstä mun vieressä (kotona se ei saa tulla makkariin, mutta täällä tietenkin on eri säännöt!) Aamulla se tulee ihan naaman eteen tuijottamaan niillä isoilla silmillään ja hyvin varovasti taputtaa mun poskea, että miten on, olisiko aamupalan aika..
VastaaPoistaToisen pojan kissa Pepe, joka elelee maalla, ei yleensä poistu pihasta, vaan ulkoilee pojan (Artun) valvonnassa. Mutta viime viikolla se oli häippässyt, ja kun se jonkin ajan kuluttua tuli takaisin, se ontui jalkaa, oli ilmeisesti tapellut. Jalka alkoi parantua parissa päivässä, mutta tällä viikolla poika huomasi, että sen kyljestä vuotaa märkää. Tuli lääkärireissu, ja kun Pepen pitkä turkki ajeltiin, alta paljastui kunnon puremahaava, joka oli tulehtunut. Lääkäri arveli, että kissan kimppuun oli hyökännyt supi tai kettu. Pari tikkiä, desinfiointi, antibiootit, kipulääkkeet, kauluri tuloksena. Nyt se jo makaa kipeän kyljen päällä, paranee kyllä, mutta ulkoilemaan se pääsee vain hihnassa.
Tästähän tuli romaani 😅
Luen mielelläni kirjoja :-))).
VastaaPoistaTaitaa olla Ållella mielessä taas jotain jolla saa härdelliä aikaan kun tulee luoksesi kyläilemään :-) ja nyt kun vielä Riekkukin kaverina niin kyllä ne varmasti jotain jekkua yhdessä keksii !!!
Arttukin nukkui vuosia meidän kanssa ja vei usein suurimman osan sängystä kun nukkui usein pitkin pituuttaan juurikin meidän välissä poikittain ja me roikuttiin sitten sängyn laitamilla kumpikin tai sitten oikein tiiviisti minun haaroissani :-). Välillä kiukutti ja ärsytti mutta nyt kun Arttu nukkuu yksikseen olohuoneessa sohvalla niin välillä jopa kaipaa sen läsnäoloa. Ei tupata jos ei tykätä ; se miettii :-).
Tuon vapaana ulkona liikkumisen vuoksi en voi enää ottaa Arttua mukaan Touhulaan kun ei voi koskaan tietää mikä vaara siellä lymyilee.
Onneksi Pepe pääsi hoitoon ja kissat kyllä paranee yleensä nopeasti. Ja jospa se osaisi olla jatkossa varovaisempi....luultavasti ei :-).