21.05.2025
Viisi vuotta sitten (piti ihan tarkistaa , että milloin kun aika kulkee niin nopeasti) tein mielestäni hyvän perennakukkapenkin. Siihen istutin mm. särkynyttä sydäntä ja palavaa rakkautta 💘.
Pari vuotta istutin siihen rohtosuopayrtti-nimisen kasvin siksi koska sen satottiin olevan hyvä langanvärjäykseen. Se oli virhe ja iso sellainen. Tuo pahuksen kasvi valtasi koko kasvipenkin ja muut kukat kuolivat yksi toisensa jälkeen.
"Nykyään rohtosuopayrttiä kasvatetaan koristekasvina, mutta alun perin se oli tärkeä hyötykasvi. Suomessa lajia ryhdyttiin laajemmin viljelemään 1700-luvulla.[5] Koko kasvi ja varsinkin sen juurakko sisältää runsaasti saponiineja, jotka veteen liuetessaan muodostavat saippuamaista vaahtoa. Tämän takia sitä käytettiin aikaisemmin erityisesti pesuaineena. Teolliset puhdistusaineet syrjäyttivät yleistyessään rohtosuopayrtin laajasta käytöstä.[1] Parhaimmillaan kasvin on todettu sisältävän jopa 20 % sapoiineja, eli noin 5 % enemmän kuin nykyään kaupallisestikin käytetyt saippuamarjojen hedelmät eli pesupähkinät.[6]
Antiikin aikaan suopayrttiä on käytetty yleisesti villan puhdistamiseen.[7] Pohjois-Amerikassa kasvin kukinnoilla on värjätty vihreää ja keltaista" Näin Wikipedian mukan.
Kun aloin kaivaa penkkiä ylös niin paksuja juuria oli koko penkki täynnä.
Lisäsin kompostimultaa ja toisen lavakauluksen
Kunhan menen multa- ja taimikauppaan niin ehkäpä se siitä muuttuu juurikin sellaiseksi perennapenkiksi kuin mitä jokaisen mummonmökin pihaan kuuluu 😉
Eevan pukuinen ahkera-Liisa, thih! 😆
VastaaPoistaVähän jo ehdin muistella että mitä niitä vanhan ajan mummonmökkikasveja onkaan ja kappas vain ...ahkera liisa :-)). Kiitos vinkistä :-).
PoistaPaholainen valepuvussa.... Kokeilitko sitä langanvärjäykseen?
VastaaPoistaVuosia vuosia sitten erehdyin, kyllä, erehdyin ostamaan noita mainitsemiasi pesupähkinöitä.
Kyllä niillä varmaan voi pestä vaatteita joita on pidetty kerta-pari, mutta ei reilu kymmenvuotiaan pojan, tai liikuntaa harrastavan naisenkaan, saati työssäkäyvän miehen vaatteita.
Sama kun olisi heittänyt pussillisen mitä tahansa pähkinöitä tai vaikka herneitä pesukoneeseen. Yhtä puhdasta tuli.
Tai no, herneistä olisi saattanut saada hernesoppaa...
Kokeilin kyllä sitä kasvivärjäykseen...ruskeaa tuli :-)). Meidän sisäpiirivitsi on , että Kari toteaa aina kasvista kuin kasvista, että kyllä sillä sitä ruskeaa lankaa saa aikaan. Olen ollut hyvin ylpeä kun olen saanut välillä jotain muutakin kuin ruskeaa :-).
PoistaMuistan hyvin tuon pesupähkinä-villityksen ja niitä oli ainakin minun työpaikallani myynnissä (kai johonkin hyvään tarkoitukseen?) . En ostanut ja taisi se innostus hiipua aika pian monen kohdalla. Nyt tiedän siis syynkin :-).
Meillä oli villiintynyt vattu tehnyt ihan yhtä kamalaa juurakkoa ja koko ryytimaan vallannut 30sentin syvyyksiin. Ukkokulta jaksoi kaivaa juurakot pois.. nyt siellä on 3 itänyttä sipuli ja raparperikin löytyi... vattupuska jätettiin toiseen reunaan - jos se nyt pysyisi kuosissaan....
VastaaPoistaMitä kukkasiin tulee, niin pakko "sanoa", että Palavaa rakkautta seuraa Särkynyt sydän... no - ei kai aina senrään!!
Hupaisia tosiaan nuo vanhojen kasvien nimet :-))).
PoistaMinä olen vuosien saatossa kaivanut ja istuttanut ties mitä ja taas kaivanut ja istuttanut ....ja lopulta todennut , että se kasvaa mikä kasvaa.Jos kasvaa.
Nykyään ongelma on isosti se, että vietetään kesällä aikaa myös Keski-Suomessa Koskelossa ja sieltä ei viitsi ajella kastelemaan ja rikkaruohoja kitkemään Touhulan pihaa kesken kaiken joten.....:-). Mutta ongelma on vain ongelma jos sen siksi kokee joten näillä mennään...
Ainakin näyttää siltä, että voin jo visioida kauniin perennapenkin laatikkoon. Vaikka jotkin kasvit kyllä on sitkeitä, vaikka kuinka yrittää saada juuret tarkasti pois.
VastaaPoistaMun entinen omakotitalon naapuri kertoi, että kun he ostivat talon, siellä oli valmiina puutarha, ja oli keväällä jännä nähdä, mitä kaikkea maasta nousee. Todella kauniita lehtiä teki yksi perennapenkin kasvi, sitä oli paljon, se kukoisti, levisi ja kasvoi, etenkin kun sitä huolella hoivattiin, kasteltiin ja lannoitettiin. Sitten tuli anoppi kylään ja kertoi, että miniä hoiti huolella vuohenputkea, jota ei kukaan halua puutarhaansa. Taitaa tänä päivänäkin vuohenputki kukoistaa entisessä naapurissa. Minä käskin kyllä syödä ne pois.
Minulta puuttuu juuri nyt se visio mitä tuohon lootaan istuttaisin , mutta kunhan menen puutarhamyymälään niin jospa se siitä valkenee. Tosin kaikki taimet alkavat olla kovissa hinnoissa ja varsinkin kun en oikein luota noihin puutarhurin kykyihini niin en raaski isoja summia taimiin käyttää.
VastaaPoistaTouhula oli niin pitkään autiona että pihassa ei ollut enää juuri muuta kuin sitkeät marjapensaat. Yksi kukkalaji puski sitkeästi pintaan ja sai olla monta vuotta kunnes se todettiin vieraslajiksi ja piti hävitää.Jättipalsami.
Vuohenputkea täällä on syötäväksi ja myös runsaasti yli tarpeen. Sitä en pysty hävittämään enkä kyllä pystykään.