sunnuntai 25. toukokuuta 2025

 23.05.2025

Kun on ollut melkein viikon pois kaupungista ja lähtee kotikulmille  aamukävelylle niin maisemien muutos on melkoinen. Luonto suorastaan rehottaa.

Terttuselja tai meillä sitä on kutsuttu aina paskamarjaksi 😊. Keltaiset kauniit kukat ja myöhemmin (myrkylliset ) punaiset marjat

 
 
Ja mitä kaikkea puskee maasta kilpaa....


 

Lupiineja (ne hävitettävät)

Nokkoset (ne syötävät)

Käenkaalia eli ketunleipää (syötäviä nekin)


 

Kerkällähän on mitä ihmeellisempiä terveysvaikutuksia. Männyn kerkkiä en ole koskaan käyttänyt , mutta kuusenkerkistä olen kokeillut tehdä ties mitä 😉.

No Arttu on niin mielissään kun yhdessä ollaan ja yhdessä ihmetellään luontoa ja kaikkea mikä kasvaa...


 ...sen herkkua on tuore juolavehnä . Artun ansiosta tulee myös huomioitua kaikkea mitä ympäristössä  kasvaa kun kävelyvauhti on meillä yhdessä aika verkkaista 💕.

8 kommenttia:

  1. Vaikka ymmärrän lupiinien hävittämisen, niin samalla harmittaa, koska olen aina tykännyt niistä! Jo lapsena ihailin kesälomareissuilla niitä tienpenkkoja, joissa kasvoi paljon "niitä hyasintin näköisiä". Mummolassa äiti keräsi niitä maljakkoon.
    Kiinnitin perjantaina Tätien luota palatessa huomiota siihen, että ihan kadun vieressä kukki mansikat. Ahomansikoita varmaan.
    Hieman harmaata ja vissiin sateistakin sunnuntaita! Ei anneta sään haitata! 😏

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama juttu . Lupiinit ovat aina mielestäni olleet niin ihania kukkia...vaaleanpunaisia, valkoisia, sinisiä....tien vierustat täynnä. Olen joskus ajatellut että ulkomaalaiset turistit varmasti ovat ihan häkeltyneitä niiden kauneudesta ja runsaudesta.
      Minulla on Touhulan tontin nurkalla oma lupiinitarha :-). En hävitä en !!
      Sähäkkää sunnuntaita :-).

      Poista
  2. Mun yksi (monta yksikköä. niin monta) työmatka(a) kulkee lähijärven kautta, niin minusta tuntui, että keskiviikkona maisema muuttui YHDEN PÄIVÄN aikana... aamulla oli niin haaleaa ja kotiin palatessa täysi vihreän kukoistus!! No - kotinurmikkokin teki kasvupyrähdyksen samoihin aikoihin...
    heräsi mielenkiinto mitä kaikkea olet tehnyt kuusenkerkistä?
    Olikohan se 90-luku, kun teimme kotiviiniä.... sinnekin tuli laitettua kerkkiä....
    Minä olen ahkerasti kiertänyt nyt nokkospuskia... mutta nekin kasvoi viime viikolla hetkessä liian isoiksi!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitää ensin kommentoida viinin tekoa. Sitäkin on kokeiltu muutamia kertoja, mutta se harrastus jäi lyhyeen. Ei kai opiskeltu sitä riittävästi etukäteen ? Mutta kun viinimarjoja, karviaisia, luumuja ja omenoita on välillä liian kanssa niin ajateltiin, että.....huonoa viiniä saatiin aikaan !
      Kuusenkerkästä olen tehnyt yskänlääkettä ja siirappia ja kuivannut niitä ja sitten kuivattuna käyttänyt leivonnassa ja jälkiruokajutuissa. Ja justiinsa tuli Strömsö -ohjelmassa juttu jossa tehtiin mm. pestoa kuusenkerkästä.
      Kuusenkerkkien aika on NYT. Ne ei saa kasvaa kovin isoiksi vaan kerätessä pitää olla vielä pieniä ja pehmeitä.

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Niinpä ja ollaan kuitenkin ihan kaupungissa ja silti kaikkea kaunista kasvaa ihan katujen varsillakin.

      Poista
  4. Minäkään en ymmärrä lupiinien hävitystä - meillä on puolet tontista "niittyä" ja vaikka tällä puolen tonttia vieläkin kasvaa lupiineja, niin kyllä kasvaa ihan kaikkia kukkia, horsmaa myöten. Ja mitäpä se lupiinien hävittäminen meidän tontilta auttaa: tien toisella puolella, sillä osalla joka kuuluu kunnalle, kasvaa lupiineja. Ei niihin saa mennä koskemaan 😛
    Jossain Varsinais-Suomessa vuosia vuosia sitten näin kauneimman lupiinin ikinä: ihan oikean, vähän tummaan vivahtavan, punaisen lupiinin! Sellaista väriä en ole sen jälkeen enää koskaan nähnyt.
    Kuusenkerkkiä pitäisi mennä jostain keräämään, Ystävä on luvannut, että heiltä saa käydä keräämässä (niiden kerääminenhän ei kuulu jokaisen oikeuksiin). Siirappia haluaisin tehdä. Pitäisi nostaa pehva ylös - tosin täällä satoi kaksi päivää, eikä aurinko ole vielä ehtinyt kuivattaa ihan kaikkea.

    VastaaPoista
  5. Minun lupiininurkkani on sellaisessa kohtaa , ettei sitä heti huomaa :-) ja poimin niitä maljakkoon kun se aika tulee ja käytän myös siihen kasvivärjäykseen. Raivatkoon seuraava asukas sitten ne pois....ja maitohorsmaa on myös runsaasti ja sitä ollaan syöty joskus parsan tapaan eli niitä nuoria maasta ponnistelevia alkuja.Ja minusta rentun ruusu on kaunis kukka !
    Touhulan ISO pihakuusi saa minut aina tarttumaan niihin kerkkiin ...tänään tästä lähden aamukahvin jälkeen sinne suuntaan ja luulenpa että kerkät olisivat justiinsa nyt poimittavissa. Eli suunnataan kummatkin siis kerkkien keruuseen :-).

    VastaaPoista