01.04.2025
Yksi asia jota pitäisi mielestäni opettaa jo ihan pienestä pitäen. Viimeistään koulussa. Oikeanlaisen hengittämisen taito.
Hengitys tuppaa olemaan pinnallista jos siihen ei ihan erikseen kiinnitä huomiota.Vaikkei nyt ihan läähätystä kuitenkaan niin paljon keuhkojen kapasiteetista jää käyttämättä. Yritän huilua soittaessa ja uidessa kiinnittää huomiota myös hengittämiseen, mutta muutenhan se tyystin unohtuu; ei siis itse hengitys 😄vaan se oikea tapa .
"Hyvä hengitystekniikka auttaa elimistöä ja mieltä arkipäivän haasteissa. Oikealla ja taloudellisella hengitystekniikalla keuhkotuuletus jakautuu tasaisesti eri keuhkon osiin. Tällöin hapensaanti sekä hiilidioksidin ja liman poistuminen tehostuvat".
Yksi työkaveri sanoi aina tiukan paikan tullen, että muista hengittää ja se on ihan hyvä ohje aina :)
VastaaPoistaVenytellessä pitää muistaa hengittää, ja vähän muulloinkin.
Kun jännittää niin juuri silloin hengitys helposti muuttuu pinnalliseksi kun pitäisi justiinsa reakoida toisin päin. En muuten oikein venytellesäkään muista sitä hengitystä. Hyvä muistutus !
PoistaAloitin jo antihistamiinit. Toivottavasti säästyn aprillipiloilta, koska en tykkää niistä! Hyvää alkanutta huhtikuuta! 😄
VastaaPoistaOnneksi en aprillannut Sinua :-))).
PoistaKaupungissa ne katupölyt kyllä on varsinainen riesa.Siinä ei auta hyvä hengitystekniikkakaan.
Kepeää keskiviikkoa !
Ai mitkä ihanat tavoitteet hengitykselle. Pitkään taudissa olleena toivoisin erityisesti äänettömyyttä. Mutta vieläkin joudun kuuntelemaan ininää, rahinaa, narinaa, pihinää, vinkunaa, jne. Tärkeän asian nostit esille.
VastaaPoistaOih; kuulostaapa kurjasta taudilta. Sellaista pitkäpiimäistä tautia on kai paljon nyt liikkeellä. Toivottavasti saat hengityksen omaksesi taas mahdollisimman pian !
PoistaHyvä kirjoitus. Olen astmaatikko, diagnoosi ollut melkein 50 vuotta, ja nuorempana, opiskeluaikoina mua vietiin välillä piipaallakin. Se tunne, kun et pysty hengittämään on pelottava, ja siinähän ei saisi hätääntyä. Lääkkeet oli aika samat kuin nykyään, mutta iän (ja raskauksien) myötä oireet on helpottaneet aika tavalla. Katupöly ja tuuli on pahinta, nytkin odotan sadetta. Mutta varsinaisia kohtauksia en ole saanut enää (kopkop).
VastaaPoistaHengitykseen pitäisi kiinnittää huomiota. Kun hengittää oikein, huomaa myös lihasten rentoutuvan. Mulla on tapana jännittää kroppaa ihan koko ajan. Pari vuotta sitten aloin opetella meditoimista, nyt oon hyvällä tavalla koukussa. Joka ilta nukahdan meditaatioon, rentoutan koko kropan ja hengittelen itseni uneen.
Koen olevani liian rauhaton luonne sekä joogaan että meditointiin eli luultavasti ne olisivat juuri minulle tärkeitä oppia :-). Joskus jos uni ei ota tullaksen niin pyrin hyvään rauhalliseen hengitykseen ...joskus autta joskus ei.
VastaaPoistaKerran keuhkokuumeen sairastettuani olen saanut vähän ymmärrystä siitä miten tärkeät keuhkot ovat. Taudin jälkeen piti treenata pulloon puhallusta että sai taas hengityksen kulkemaan ja keuhkoihin taas voimaa ja tilaa.
Pulloon puhaltaminen on tuttua, samoin valitettavasti keuhkokuume, jonka olen sairastanut kolme kertaa. Pahin oli kuumeeton keuhkokuume, silloin luulin kuolevani. Mutta täällä sitä vaan köpötellään edelleen. Viimeksi puhalsin spiraan pari vuotta sitten ja tulokset oli hyvät, kapasiteettia löytyi. Jos tupakoisin, saattaisi olla tilanne toinen.
PoistaMinäkin ajattelin, että meditaatio on ihan hyvä juttu, paitsi mulle, koska olen huono keskittymään (ihan virallisten testienkin mukaan) ja pari kertaa kokeiltuani luovutin. Sitten sain tilaisuuden käydä 10 ilmaista kertaa ratkaisukeskeisessä lyhytterapiassa harjoitusasiakkaana ja siellä sain ohjeita meditoimiseen, sekä nettisivujen osoitteita ohjattuun harjoitteluun. Siitä se lähti ja tällä tiellä ollaan.
Aurinkoista päivää sulle!
Kiitos samoin !
PoistaKeuhkokuume oli kyllä minustakin aika hurja juttu. Asuin silloin yksin ja minut olisi otettu osatolle, mutta siellä oli pahimmoillaan noro-virus epidemia eikä sinne voinut ottaa hoidettavaksi. Taksilla ajelin kanyyli kädessä päivittäin kodin ja ensiavun väliä ja NIIN heikossa hapessa että voi ihme. Paraneminen vei kyllä aikansa.
Jospa se veden äärellä meditointi olisikin minun juttu :-)....viittaan tällä seuraavaan kommenttiin.