22.5.2018

Usein harmittelen, ettei tule hyödynnettyä luonnon antimia tarpeeksi.Tuntuu, että aika vilistää eikä saa tarttua hyötykasveihin ennenkuin niiden aika on taas jo ohi.
Tänä keväänä (kiitos kauniin ja aurinkoisen sään) kun eletään pääosin ulkosalla ja kokataankin siellä olen yrittänyt kerätä kaikkea syötäväksi kelpaavaa pihamaalta. Salaatissa olen käyttänyt poimulehteä, voikukan lehtiä ja kukintoja ja maitohorsmaa.Nokkonenkin on nyt parhaimmillaan.....

 Lisään noita luonnon kasveja vain osaksi perinteisiä salaattiaineksia totuttelun vuoksi.

Ja kun tapani mukaan innostuin kaikesta nopeasti keräsin jo talvenkin varalle kasvinippuja vintille kuivumaan.Niitä voi sitten rapistella ruokaan kuin ruokaan 😊

Niin ja tietysti rapapreria pitää nyt hyödyntää. Mukava jälkiruoka syntyi kun tein kanelilla maustettua raparperikiisseliä ja sen päälle vaniljajogurttia ja kaurakeksimurua päälle. Raikasta herkkua.

Luovuus ja hulluus kulkee kai käsikädessä ??
Kukkivan kirsikkapuun vartijaksi väkästin variksen pelättimin ja vanha sadetakkini  sai vielä uuden tehtävän. Arttu-kissa se jaksaa hämmästellä kuka kumma on tullut meidän pihaan, mutta ei kuitenkaan puhu mitään !