13.2.2019

Miten nopeasti media reakoikaan tapahtumiin.Nyt kun kuuluisuudet Matti ja Olli kuolivat yllättäen niin samantien kaivetaan esiin ja julkistetaan kaikki mahdollinen. Ja telkkarissakin näytetään hetimmiten kyseisten henkilöiden osuuksia eri ohjelmissa.Eikö se ole vähän raadollista ja pitäisikö kunnioitusta osoitttaa hiljaisuudella eikä kaikenmaailman esiinkaivetuilla jutuilla.Surullista 😢.

12.2.2019

Asumme pienkerrostalossa, jossa kaikki tuntevat toisensa ainakin tervehtimisen verran.En ole verhojen välistä kurkisteleva naapuri, mutta laitoin kuitenkin jo syksyllä merkille, että yhdessä asunnossa alkoi näkyä muutoksen merkkejä. Sinkkumiehen parvekkeelle ilmestyi ensin kanervat , sitten kynttilälyhdyt ja koristevalot. Kohta olikin jo ovessa kiva kranssi ja uudet verhot ikkunoissa.
Yksplusyks.....nainen on tullut taloon. Ja nyt on sitten ilmestynyt oveen uusi nimi.Rakkautta on siis ilmassa 💕.
Ja mistäs muusta sen naisen läsnäolon huomaa kuin kaikenmoisesta pikku rekvisiitasta; siitähän me hamekansa voimaa saamme !

Tilaan aina välillä jonkin tarjouksen houkuttelemana jonkin "kotilehden". Ei tule juuri irtonumeroita ostettua kun esim. kyseinen lehti maksaa liki kympin.Minusta liikaa ! Välillä on kuitenkin kiva selailla kauniita kuvia ja herkullisia ruokaohjeita. Eikä pidä väheksyä lehtitarjoukseen liittyviä tilaajalahjoja 😊.

11.2.2019

Vanhustenhoidosta uutisointi kauhistuttaa ja riipaisee syvältä.Onneksi edes nyt asioista puhutaan ja toivottavasti myös jokin muutos saadaan aikaan. Monta monituista surullista tarinaa varmaan löytyy hoitolaitosten seinien sisältä.
Minua hämää se kun puhutaan henkilökunnan määrästä "päälukuna". Se kun tiedetään että työyhteisössä on niitä osaavia konkareita ja juuri tulleita untuvikkoja mutta  myös  monenalan harjoittelijaa. Heidät kaikki jos lasketaan siihen päälukuun niin pielessä ollaan. Konkarin olisi perehdytettävä tulijaa ja hoidettava siinä sivussa omatkin työt.Ja harjoittelijoita pidettävä silmällä. Siinä sitten palaa loppuun yksi jos toinenkin.
No tämä henkilöstöpuoli on vain osana totuutta mutta jaksan aina ihmetellä että yleensä  kukaan jaksaa selviytyä noissa työpaikoissa ja toisaalta mitä siitä sitten seuraa kun ei jaksa eikä pysty tekemään töitä niinkuin pitäisi tai haluaisi . Ja kuka siitä kaikesta sitten kärsii; no se vanhus tietysti jolla ei enää ole muutakaan vaihtoehtoa.

09.02.2019

Kaivoin rakkaan reseptikirjani esiin kun leivoin Terhin päivä kakkua.Kirja on monet keitokset nähnyt ja on useaan kertaan laastaroitu ; silti pääosin irtolehtipainos 😏.

Sitä plaraillesani nousi esiin monia kivoja ruokia ja niihin liittyviä muistoja. Milloin mitäkin juhlaa on juhlistettu tietyllä leivonnaisella tai illanistujaisiin väsättyjä herkkuja.
Nyt viikonlopun herkuksi valitsin monista mukavista resepteistä merellisen vuoan. Ei totisesti ihan kevyt vaihtoehto , mutta maukas ja suht helppo tehdä. Ainoastaan kastikkeen teossa pitää olla hetken aikaa tarkkana , ettei soosi pala pohjaan....niinkin on joskus käynyt !
Laitankin tähän nyt sekä kyseisen reseptin että kakkuohjeen kun sitä moni työkaveri kyseli.Tosin tarjoamani kakku oli tehty vadelmista eikä puolukoista viime kesän runsaan vadelmasadon vuoksi.

Ja kuten reseptikuvista voi päätellä ....rapatessa roiskuu 😛

09.02.2019

Tapanani on ostaa viikoittain yrttipuskia; milloin mitäkin.Useimmiten perusjuttuja kuten tilliä, persiljaa tai basilikaa. Kari väkästeli sushia ja siihen ostettiin vaihteeksi korianteria.

Kummallinen yrtti tuo korianteri kun se maistuu suussani saippualta. Se tuli taas kerran ilmi sushia syödessä. Jossakin herkkupaloissa oli vieno saippuan maku ja ajattelin ensin että onko huonosti huuhdeltu lautanen 😛 kunnes muistin että aiemminkin olen saman asian todennut korianteria syödessä. Piti oikein asiaan tutustua ja kas kummaa niin se vain on että se sen maku saattaa muuttua joidenkin suussa huonon makuiseksi.Kaikkea oppii.
Itse yrttipuskien kanssa on aina sama ongelma.....missä ne parhaiten säilyttäisi jos ei kerralla kaikkea käytä.Nippu nuupahtaa nopeasti.

Toista se on kesällä omassa kasvimaassa !

3.2.2019

Nyt sain vihdoin koottua Touhula tarinan ja se löytyy osoitteesta: http://terhintouhula.blogspot.com
ken sitä innostuu lukemaan. Tarina siis alkaa vuodesta 2007 jatkuen tähän hetkeen.

3.2.2019

Saatinpahan pitkä tammikuu ohitettua ! Eikä kukaan voi nyt väittää, etteikö talvet ole enää samanmoisia kuin ennen. Nyt on lunta ja pakkasta ihan riittämiin.Jos vaikkakin lumentulo välillä järkyttääkin niin sehän vain kuuluu Suomen talvisäähän.Onneksi täällä kaupungissa asuessa ei tarvitse välittää lumitöistä kunhan nyt oman autonsa kaivaa aamuisin lumivuoren alta. Ja voiko talvinen  luonto enää tämän kauniimpi olla kuin aurinkoisina talvipäivänä ?

Viikko töitä entisessä työpisteessä on takana ja kummasti sitä vain on loputtomasti tietoa tallella "kovalevyllä" vaikka edellisestä kerrasta on jo pitkästi aikaa. Mutta uuttakin tietoa ja tapaa on omaksuttava ja kyllä kuluneen viikon jälkeen tunsi luissa ja ytimissä että viikko on takana.Ja liekö sitten vähän stressiäkin kun herpes pääsi taas valloilleen ja koristaa nyt koko ylähuulta 😕.