sunnuntai 17. toukokuuta 2026

 17.05.2026

Ajan saatossa on minulle kertynyt aikamoinen määrä ns. rimpramppu-koruja. Sellaiseksi niitä nimitän. Osan olen jo kertaalleen olen kierrättänyt , mutta nyt taas lajittelin niitä kun etsin yhteen käsityöhomaan sopivia helmiä. Juuri askasteluun (jota en tosin harrasta) olen noita säästellyt .


 
Ja kun noita lajittelin ja katselin tarkemmin niin  kaikkiin liittyy jokin tarina . Matka tai juhla tai jokin muu muisto. Yhden korun palastelin projektiini ja  loput keräsin takaisin kaappiin ; en osannut vielä luopua. Mutta on kai niissä kaapeissa jotain turhempaakin ?😉.

18 kommenttia:

  1. Onpa Sinulle paljon kertynytkin koruja. Mihinkäs salaperäiseen projektiin viittasit?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Osa koruista on jo mennyt suvun "pikkunaisille " ja hyvä niin.
      Kyseessä on käsityöprojekti joka vie vielä vähän aikaa, mutta jos siitä tulee julkistamiskelpoinen niin perästä kuuluu ja näkyy :-).

      Poista
  2. Käsitöihin olen itsekin erilaisia koruosia ja helmiä käyttänyt. Tosin nyt en pitkään aikaan. Missäköhän ne miehen Kiinasta (kun asui siellä puolitoista vuotta yhdessä välissä) tuomat helmet mahtavat ollakaan? Kirppareilta en meinaa päästä pöllökorujen ohi, vaikka just niille en tahdo mitään oikeaa käyttöä keksiäkään. ;)

    Projektisi jäi nyt kiinnostamaan! =P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nytpä tiedänkin mihin rakkaat pöllöni voin lähettää sijoitukseen, kun tila loppuu 😊 - kiitos Minz. Miten en tätä aiemmin tajunnut, vaikka tiesin yhteisen pöllörakkautemme 🦉🦉❤️

      Poista
    2. No nythän nappasi :-). Pöllökorut Pöllölle !

      Kauhistelin eilen juuri sellaista uutista kun vanhempi nainen oli vienyt kultakorunsa myyntiin ja saanut niistä 150 euroa ja oikea hinta olisi ollut 11 000. Törkeää toimintaa ja se oli vielä meillä Hämeenlinnassa. Eli kun joskus olen miettinyt että kannattaisiko kultakorut muuttaa rahaksi niin tarkkana saisi olla. Ehkä nekin pitää vaan jättää piirongin laatikkoon :-).

      Poista
    3. Vinkkinä noihin kultakoruihin, jos haluaa sellaisista päästä eroon: panttilainaamo. Ne yleensä hinnoittelevat ne kunnolla ja jos et nouda niitä eräpäivään mennessä, korut ovat heidän omaisuuttaan.

      Isotätini korut arvioitiin muutama vuosi sitten juuri tuollaisessa "myy meille blaa blaa", mutta panttikonttori maksoi niistä moninkertaisesti.

      Poista
    4. Ps. Olen vienyt muinoin koruja kanikonttoriin ja tarkoituksella jättänyt lunastamatta...

      Poista
    5. Pöllö+Stansta :Se kaniin/panttilainaamoon vienti tuntuu jotenkin niin oudolta ja vieraalta ; ihan kuin olisi elokuvissa :-).
      Mutta toisaalta mitä sellaisia koruja kaapissa pitää mitä ei koskaan enää käytä.Joku minun jälkeeni ne vie sinne kuitenkin :-).

      Poista
    6. Kanikonttorissa on se plussa, että kun ottaa vaikka kuvat niistä koruista mitkä on sinne vienyt, voi katumapäälle tullessaan käydä eräpäivänä (tai ennen) hakemassa vaikka sen vihkisormuksen takaisin 😜😜

      Poista
    7. Tuo kuulostaa väkisinkin siltä kun laittaa jonkun tavaran kierrätyskassiin ja hetken päästä käy ottamassa sen pois :-).

      Poista
    8. Kieltämättä kyllä 😊
      Mutta voihan sinne livahtaa vahingossa joku tärkeä esine, mitä ei oikeasti ollut tarkoittanut myydä...

      Poista
  3. Nyt kyllä sohaisit muurahaispesään, että kiitosta vaan! 🙈 Itselläni on koruja sen tuhannessa paikassa ja ajatus jossain syvällä takaraivossa, että ne pitäisi/kannattaisi kaivaa esiin ja käydä läpi, huh huh....... Vietä tässä sitten LEPPOISAA SUNNUNTAITA!? Ei vaan, ihan mukavaa päivää! ♥

    VastaaPoista
  4. Pistäpä muurahaiset liikkeelle :-)) ja kaiva toki korut esiin. Se on ihan mukavaa puuhaa.
    Miten arkiseksi sitä nainen muuttuukaan ; siis puhun vain itsestäni :-) jos miettii miten paljon tuli käytettyä ennen kaikkia koruja. Sormuksia, kaulaketjuja, rannekoruja..... nyt en pidä arkena yhtää mitään. Muutama rakkaampi koru sujahtaa silloin kun lähden jonnekin, mutta vaikkapa sellainen raskaampi kultaketju ei tunnu enää yhtään omalta.
    Aika aikansa kutakin.
    Sujuvaa sunnuntaita !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itselläni on koru kaulassa ja toinen ranteessa. Korvissa (7 reikää) "vain" yhdet korvikset, jotka ovat yötä päivää. Käytössä on kolme hopeasormusta, jotka laitan ulos mennessä, jos menen kauppaa kauemmaksi.

      Poista
    2. Minulla ei ole yhtään reikää korvassa.Eikä kai enää tulekaan :-).

      Poista
  5. Lämmin kiitos aamukaffeseurasta Karin kortille saakka ja onneksi tauti alkoi loppujen lopuksi helpottamaan - jopa oli sitkeä viirus!! Jokos on Terhi-kuppi korkattu? Jestas miten kaunis - herkkä.... ja kiitos viinirypäleiden paahtamisvinkistä - menee takuuvarmasti kokeiluun. Pakkasessa mulla on aina makean nälkään viinirypäleitä ja banaaninsiivuja...
    Korut ja jääkaappimagneetit purin keittiörempan aikaan askarteluun... korteissani/valokuva-albumeissamme pikkutilbehöörit on saaneet uudet elämän. Jestas, siitä on 17-vuotta - joten minä olen tosiaan ollut jo pitkään ihan korunton tyyppi, hih... vihkisormuksetkin on olleet melkein yhtä kauan lipastossa... hiertää, kiertää ja tuo ihottumaa... ei onneksi parisuhde vaan ainoastaan niiden symboolit, hih...
    Iloisuuksia toukokuiseen eloonne!!

    VastaaPoista
  6. Ensinnäkin tervetuloa takaisin kotiin Repolainen !
    Ja kiva kun jaksoit lueskella aamukahvisi kera päiviemme kulkua täällä taudin kourissa. En muista että olisin tällaista flunssaa sairastanut sitten keuhkokuumeen. Pahempaa kuin korona.
    Mutta tänä aamuna julistan itseni terveeksi ja lähden Touhulaan. En nyt sentään mitään sen isommasti huhkimaan , mutta kyllä tämä kotona kököttäminen saa nyt riittää tällä erää :-))).
    Ymmm....jospa minäkin vielä löydän joku päivä itseni askartelemasta ?
    Kiitos samoin aurinkoista ihanaa toukokuuta ja sinun toukokuun haasteeseesi tartun kunhan tästä pääsen taas touhuamaan :-).

    VastaaPoista
  7. Kaikenlaisia koruja löytyy täältäkin. Jostain syystä niitä ei saa heitettyä pois, vaikka ei tule myöskään käytettyä.

    VastaaPoista