27.05.2026
Hiirikammoni ON ihan kaikkein pahinta A-luokkaa . Ja taas tapahtui jotain sellaista, että hiuskarvat nousevat pystyyn.Pitkäksi aikaa....mahdollisesti lopun ikää ?
Touhulan pihassa imuroin autoa sisältä ja täytin samalla pissapojan. Kun nostin konepellin niin ihmettelin miksi siinä konepellissä kiinni oleva huopapehmuste repsottaa. Siellä oli hiirenpesä ! Se on ilmeisesti ollut siellä koko talven !!!!
Päättelin sen siitä kun kerran alkutalvesta lähdin soittotunnille ja kuulin selkeästi jotain erikoista rapinaa konepellin alta ja pysähdyin matkalla kaksikin kertaa katsomaan mikä sitä ääntä pitää mutten löytänyt mitään epäilyttävää. Kari totesi silloin , että luultavasti jokin kuiva lehti pörisee tuulettimessa tai jotain.
Hiirellä on ollut mukavat oltavat aina kun olen lämmittänyt autoa ja se oli tehnyt pesänsä oikein muhkeaksi kuivuneista lehdistä ja jostain löytämästään Vileda-liinasta 😁.
MUTTA olisin taatusti ajanut kolarin tai kurvannut ojaan jos olisin hiiren nähnyt autoa ajaessa sisätiloissa.
Täytyy tarttua tositoimiin ja laittaa ehkä ainakin talven tullen hiirennakki autoon.....ensi hätään virittelin sinne etikassa liotettuja vanutuppoja. Etikan hajusta hiiret eivät kuulemma tykkää. Tai pitäsiköhän ajeluttaa Arttua 😸autossa niin saisi sinne vähän kissan hajua pelotteeksi ?
Ja ovathan nuo jyrsijät myös siitä pahoja autossa majailijoita, että lukemani mukaan syövät sähköjohtoja poikki tai repivät jopa pehmusteita ja penkkejä rikki.
Enkä vain pääse mitenkään eroon siitä karmeasta ajatuksesta , että minä ja hiiri ollaan ajeltu koko talvi yhdessä 😱😱😱.
Voi hurja! Nyt mietin, että onneksi meillä ei Karkkiin ole hiiri pesiytynyt, vaikka se on talvella välillä ainut lämmin paikka kylmässä talousrakennuksessa, kun isäntä sitä toisinaan testailee ja moottoria lämmittelee, ettei ihan jähmety käyttämättömyyttään. Hui!
VastaaPoistaMietin vain, että kun hiiret eivät ole olleet siitä kiinnostuneita, niin jos laitetaan sinne sisälle joku hiirenloukku houkuttimineen, niin johtaako SE sitten siihen, että joku jyrsijä jotenkin änkee sinne sisälle, vaikkei ilman sitä edes miettisi sitä? Hmmm.
Tai loukut renkaiden viereen, koska mistä muualta sinne autoon edes pääsisivät kiipeämään? Voi kamala! Mullistit nyt munkin ajatukset ihan juupas-eipäs -leikkiin... Museoauton pehmusteita ei ainakaan haluaisi päästää hiirten tuhottavaksi. Kääk!
Oikeassa olet siinä että kannattaisi laittaa ne ansat renkaiden viereen tai vaikka auton alle. Näin kyllä viime talvena lumessa hiiren jälkiä , muttei tullut mieleen.....ja huvittaa vähän , että minun autoni kelpasi pesäpaikaksi eikä Karin jonka autossa tuppaa olemaan mm. retkikarkki-varastoa :-).
PoistaVoit olla varma, että ensi syksynä /talvena olen tarkkan kuin porkkana kaikkien hiirimerkkien suhteen !
Jestas, teilläkin... sillä naapurimme juuri huhtikuussa katsastuksessa käyttäessään oli saanut tietää, että hiiri majaillut Bemarissa... ei edes sisäsiisti, kun oli jättänyt papanoita näkyvillekin.. sitten kun tiesi katsoa... jonkun johdon oli purrut poikki. Mökillänsä viettäneet nyt ensimmäistä eläketalvea oikeastaan koko vuoden, joten lienee maalaishiiri - joka välillä kaipasi vauhdikkaampaa vaihtelua...
VastaaPoistaPidettiin ihmeenä - koskaan kuultu... mutta nyt sitten jo toinen tapaus....
Minäkin ajattelin tuota , että pitää sanoa kun menee katsastukseen että hiirenpesä on ollut moottoritilassa jos katsoisivat sitten sillä silmällä.
PoistaTämä kaupunkilaishiiri taas häipyi kun auto suuntasi maalle ...tykkää siis enemmän kaupungin vilinästä :-)).
No mutta olipas hiirulainen paikan pesälleen keksinyt! Mua nyt naurattaa, että hiirikammoinen nainen ajeluttaa hiiripesuetta tietämättään kauppaan ja takaisin kotipihaan :D
VastaaPoistaEn minäkään hiiristä kamalasti tykkää, mutta varsinaista kammoa mulla ei ole, toisin kuin mun maalla asuvalla siskolla. Siitä on monta tarinaa, miten hän on panikoinut, jos mies on ollut reissussa ja hiiri keittiössä tai pesuhuoneessa. Ja hiiriä maalla riittää, valitettavasti.
Asuin vanhassa pienkerrostalossa ennen nykyiseen kotiini muuttamista, ja sinne toisen kerroksen allaskaappiin ilmestyi hiiri. Hiiri seikkaili olkkarissakin (ennenkuin pääsi hengestään..) ja Elli-kissa makasi sohvalla ja seurasi hiirtä, kun se tanssi sambaa nenän edessä. Sitten Elli käänsi kylkeään ja jatkoi uniaan.
Hiiriä oli enemmänkin talossa, ja myrkytin ne melkoisen laittomasti kovilla myrkyillä ihan itse. Taloyhtiän puheenjohtajalle lankesi sekin homma, kun isännöitsijä ei korvaansa lotkauttanut ongelmalle. ..
Tämä hiiri oppi varmaan aika nopeasti aikatauluni. Aamuisin uimahallille ja aina välillä iltapäivisin soittamaan ja edeltävästi muutama tunti auton =pesän lämmitystä.
VastaaPoistaMinun lopullinen hiirikammoni sai alkunsa Touhulan ensimmisenä talvena kun hiiret hurmaantuivat siitä kun aloin lämmittää pitkään kylmillään ollutta taloa. Niitä oli paljon ja olivat tosi röyhkeitä. Myrkytin niitä ihan surutta , mutta välillä tuntui että hiiret suorastaan hallitsevat elämääni !
Ei Arttukaan kai enää kuule/näe/ saa hiirtä kiinni jos ei sellainen nyt suorastaan sen suuhun juokse :-). Viime kesänä Koskelossa kaksi metsähiirtä kävi Artun raksukupilla eikä kissa ollut moksiskaan eikä myöskään hiiret Artusta :-)).
Siskoni on ihan yhtä hysteerinen kuin minäkin hiirten suhteen ja nyt kun kerroin tuon autotarinan niin saas nähdä tuleeko enää kyytiini koskaan :-))):
Hyi hitto! Ihan käsittämätön juttu. Luulis, että putoaa ajaessa. Toi on yhtä ällöä kuin muutaman vuoden takaiset punkit, 2kpl, joita pesin ja otin mukaan työpaikalle ja vaikka mihin, kunnes löysin ne... 😱
VastaaPoistaYök. Punkeista voi saada ihan oikein taudin ; hiiristä vain hiipivän hulluuden !!
VastaaPoistaHiiri oli niin taitavasti koonnut pyöreän pesänsä että pysyi hyvin kyydissä kovemmassakin kyydissä. Ei tavinnut rystyset valkoisina pitää kiinni :-).