Tuo ruususydän oli tosiaan upea ja kävipä mielessä sekin kun olen useasti lukenut ja kuullutkin, että hautausmaalta varastetaan paljon kukkia ja kynttilöitä että toivottavasti kukaan ei vie tuota mukanaan. Se kun oli selkeästi rakkaudella sidottu.
Tärkeitä asioita, kaatuneitten kunnioitus, koska täysin viattomia useimmiten ovat siihen sotaan mukaan joutumiseen. Vaikka itse ollaankin tosi huonoja sekä liputtamisessa (vaikka lipputanko löytyykin - nolo - ) että hautausmaalla käymisissä. Ei edes omien sukulaisten haudoilla käydä koskaan, jollei just joku toinen pyydä kaveriksi. Muistellaan menneitä kyllä monesti ihan arjessa.
Varsin upea tuo kimppukin, enpä ole ennen nähnyt lähellekään samanlaista. Enpä kummastele, että houkutteli kuvaamaan. <3
Minä taas tykkään kovasti kulkea hautausmailla ja me poiketaan välillä myös Karin kanssa ihan vain kävelemään ja katselemaan vanhoja hautoja ja jos ollaan jossain reissussa niin aina ne kirkot ja hautausmaat vetää puoleensa. Tuo kuvaamani hautausmaa on minun aamukävelyni varrella ja aina joskus poikean sinne . Valitettevasti Isäni ja isovanhempieni haudat ovat sen verran pitkän matkan takana että siellä tulee käytyä harvoin ja kukkien kastelu ja hoitaminen on lähes mahdotonta.
Kaunis ele muistaa jokaista sankarivainajaa erikseen lipulla ❤️
Minä olen samaa maata kuin Minz - huono käymään haudoilla - en sittenkään, vaikka ainakin kerran viikossa ajetaan isovanhempien haudan ohi. A-nopille on tehty oma kukkapenkki tänne kodin pihaan. Kaikki rakkaat ovat sydämessäni ja muistan heitä päivittäin: niin paljon pienetkin asist tuovat muistoja mieleen. Ja tärkeinä päivinä sytytän kynttilöitä pihalle.
Muistelin, että viime vuonna partiolaiset olivat liputtamassa noita sankarihautoja. Näyttää kauniilta ja myös arvokkaalta. Eihän se läheisten muistaminen ja muistelu vaadi hautausmaalla käyntiä. Ihan yhtä tärkeitä ja rakkaita ovat ne omat muistot. A-nopin kukkapenkki on niin kaunis ajatus ja teko. Minzille jo tuossa kirjoitinkin että me ollaan niitä hautausmailla hiippailijoita :-))). Ja tykkäsin jo pikkutyttönä kulkea siellä ja lukea hautakivien nimiä ja laskea vuosilukuja.Hautausmailla aistii aina rauhan.
Mekin ennen Mursun kanssa käveltiin erityisesti vanhoilla ja vierailla hautausmailla nimiä ja vuosilukuja lukien. Kummastakaan ei enää oikein ole kävelijäksi, kroppa prakaa. Pojan kanssa on aikomus mennä käymään Hietaniemen hautausmaalla kun hänellä on aikaa - hän on perinyt meiltä mieltymyksen hautausmaihin. A-nopin kukkapenkki on Pojalle tärkeä: hän käy meille tullessaan ensimmäisenä ja viimeisenä tervehtimässä Mummia. En tiedä mitä Mummille juttelee, en käy koskaan kuuntelemassa.
Se että Poika käy juttelemassa hänelle rakkaalle läheiselle tuntuu niin hienolta ! Minäkin puhun aina ääneen Isäni haudalla eli kerron miten meillä menee ja miten Äiti jaksaa . Jos on muita näköpiirissä niin puhun vähän hiljempaa :-).
Nuo liput herättivät heti sellaisen kunnioituksen tunteen. 🇫🇮 Ruusukimppu on erittäin kaunis! ♥ Aurinkoista maanantaita!
VastaaPoistaTuo ruususydän oli tosiaan upea ja kävipä mielessä sekin kun olen useasti lukenut ja kuullutkin, että hautausmaalta varastetaan paljon kukkia ja kynttilöitä että toivottavasti kukaan ei vie tuota mukanaan. Se kun oli selkeästi rakkaudella sidottu.
PoistaTärkeitä asioita, kaatuneitten kunnioitus, koska täysin viattomia useimmiten ovat siihen sotaan mukaan joutumiseen. Vaikka itse ollaankin tosi huonoja sekä liputtamisessa (vaikka lipputanko löytyykin - nolo - ) että hautausmaalla käymisissä. Ei edes omien sukulaisten haudoilla käydä koskaan, jollei just joku toinen pyydä kaveriksi. Muistellaan menneitä kyllä monesti ihan arjessa.
VastaaPoistaVarsin upea tuo kimppukin, enpä ole ennen nähnyt lähellekään samanlaista. Enpä kummastele, että houkutteli kuvaamaan. <3
Minä taas tykkään kovasti kulkea hautausmailla ja me poiketaan välillä myös Karin kanssa ihan vain kävelemään ja katselemaan vanhoja hautoja ja jos ollaan jossain reissussa niin aina ne kirkot ja hautausmaat vetää puoleensa.
PoistaTuo kuvaamani hautausmaa on minun aamukävelyni varrella ja aina joskus poikean sinne . Valitettevasti Isäni ja isovanhempieni haudat ovat sen verran pitkän matkan takana että siellä tulee käytyä harvoin ja kukkien kastelu ja hoitaminen on lähes mahdotonta.
Kaunis ele muistaa jokaista sankarivainajaa erikseen lipulla ❤️
VastaaPoistaMinä olen samaa maata kuin Minz - huono käymään haudoilla - en sittenkään, vaikka ainakin kerran viikossa ajetaan isovanhempien haudan ohi.
A-nopille on tehty oma kukkapenkki tänne kodin pihaan.
Kaikki rakkaat ovat sydämessäni ja muistan heitä päivittäin: niin paljon pienetkin asist tuovat muistoja mieleen.
Ja tärkeinä päivinä sytytän kynttilöitä pihalle.
Muistelin, että viime vuonna partiolaiset olivat liputtamassa noita sankarihautoja. Näyttää kauniilta ja myös arvokkaalta.
PoistaEihän se läheisten muistaminen ja muistelu vaadi hautausmaalla käyntiä. Ihan yhtä tärkeitä ja rakkaita ovat ne omat muistot.
A-nopin kukkapenkki on niin kaunis ajatus ja teko.
Minzille jo tuossa kirjoitinkin että me ollaan niitä hautausmailla hiippailijoita :-))). Ja tykkäsin jo pikkutyttönä kulkea siellä ja lukea hautakivien nimiä ja laskea vuosilukuja.Hautausmailla aistii aina rauhan.
Mekin ennen Mursun kanssa käveltiin erityisesti vanhoilla ja vierailla hautausmailla nimiä ja vuosilukuja lukien. Kummastakaan ei enää oikein ole kävelijäksi, kroppa prakaa.
PoistaPojan kanssa on aikomus mennä käymään Hietaniemen hautausmaalla kun hänellä on aikaa - hän on perinyt meiltä mieltymyksen hautausmaihin.
A-nopin kukkapenkki on Pojalle tärkeä: hän käy meille tullessaan ensimmäisenä ja viimeisenä tervehtimässä Mummia. En tiedä mitä Mummille juttelee, en käy koskaan kuuntelemassa.
Se että Poika käy juttelemassa hänelle rakkaalle läheiselle tuntuu niin hienolta !
PoistaMinäkin puhun aina ääneen Isäni haudalla eli kerron miten meillä menee ja miten Äiti jaksaa . Jos on muita näköpiirissä niin puhun vähän hiljempaa :-).
Liputus ja ruusukoriste ovat kyllä kauniita.
VastaaPoistaNiinpä ja sattui vielä niin korea ilmakin.
PoistaOnpas hienoja, minua liikuttaa aina sankarihaudat. Kauniilta näyttää kirkkokin.
VastaaPoistaSankarihaudoilla näkee sen miten nuoria olivat monet sotilaat kun rintamalle joutuivat. Minäkin liikutun ja arvostan myös.
VastaaPoista