tiistai 21. heinäkuuta 2026

 21.07.2026 

Minz aikoi yhtenä päivänä keittää karviaisista vispipuuroa ja mietin etten ole pitkään aikaan muistanut koko vispipuuroa. En ostaa enkä tehdä.Kaapissa ei edes ollut mannaryynejä.

Aikoinaan tein useinkin vispipuuroa ja teinipojatkin söivät sitä mielellään. Kerran unohdin puuron vatkautumaan yleiskoneeseen vähän pidemmäksi aikaa ja sellaista tosi kuohkeasta puurosta tuli ykkössuosikki. Sen jälkeen piti "unohtaa" puuro vatkautumaan yhden jos toisenkin kerran.

Nyt tein vispipuuroa punaisista ja valkoisista viinimarjoista ja lisäsin mukaan vähän vadelmiakin.

Hyvää ja ennenkaikkea tosi kuohkeaa !😉.

Vadelmista tapaan usein keittää myös pienen määrän  hilloa. Pienesti vain siksi, että mahtuu hyvin jääkaappiin ja pieniin purkkeihin jotta voin myös antaa jollekulle sitä haluavalle pienen purkin "taskuun mukaan ".

Hilloja tulee nykyään vähemmän käytettyä mutta onhan niitäkin hyvä olla muutama purkki varastossa. Täytekakkuun tai lettujen/pannarin  kanssa tai jäätelön kaveriksi.....

7 kommenttia:

  1. Minullakaan ei pitkään aikaan ollut kotona mannaryynejä. Sitten kerran rupesi tekemään mieli maitoon keitettyä mannapuuroa. Se maistui pitkästä aikaa tosi hyvälle juuri vadelmahillon kanssa. Sinun vadelmahillosi näyttää hyvältä.

    VastaaPoista
  2. Katoppakö! <3 Mä olin jo UNOHTANUT koko vispipuuron! Kiitos muistutuksesta. Mahtaakohan nuo vihanneslaatikkoon omassa purkissaan laittamani karviaiset vielä olla käyttökelpisia? Ohhoh! Ollaan niin syöty grilliruokia vain ja sisällä lähinnä jäätelöä eri muodoissaan, kun on ollut niin painostavaa, että on koko puuro unohtunut. Näyttääkin niin herkulta! =D

    Meillä mies on sellainen hillomaakari, ettei toista. Pistelee välillä ihan ruisleivän päälle voin tilalla mansikkahilloa. Siihen ei kelpaa viikuna- tai vattuhillo, saatika omena, mutta lettujen ja pannarin päälle kelpaa mikä vain.

    Pitää käydä kurkkimassa myös nuo vattupuskat nyt, kun sateet on ohi, ja keli vähän viileämpi, josko paarmat eivät olisi niin kiusaksi. Ajoivat minut viimeksi pois pusikoista, kun napsivat vaatteitten läpikin ihosta palasia.

    VastaaPoista
  3. Näin se menee taas yksiin, sillä just eilen katsoin mannaryynejä "sillä silmällä", heh. Vatkaamaton puuro ei toimi! Mitähän laivan brunssissa on tarjolla..? Ei ehkä vispipuuroa kuitenkaan. 😄

    VastaaPoista
  4. Vispipuurosta tulee mieleen, kun Arttu-poikani rakasti äitini tekemää vispipuuroa niin että sitä piti aina mummulasssa saada. Kun poika pisteli puuroa lautaselta, äitini istui vieressä ihan vain katselemassa, miten puuro maistui pojalle. Joskus tein itselleni kokeeksi vispipuuroa riisijauhoista, mutta ei se ole sama kuin mannaryyneistä. Jäi yhteen kokeiluun se.
    Itse tehty vademahillo ja letut. Ei voi parempaa olla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pedantti korjaa. Saat vadelmahillosta puuttuvan ällän tähän. Kas noin: L

      Poista
    2. Itse pidän eniten vastavalmistuneesta, vielä vähän lämpimästä vispipuurosta - mummuni tyyliin. Äitini odotti täyttä jäähtymistä aina ennen vatkaamista, niin osa "herkkumausta" meni sen sileän tien. ;)

      Mutta piti tulla kysymään, että oletko kokeillu maissisuurimoita tai maissimannaa, mitkä pitäis olla gluteenittomia? Vai ovatko ne jo niin hintavia, ettei kannata ostaa? Muistikuva nuoruudesta, että mummuni käytti jotain maissijuttua toisinaan, enkä itse maussa erottanut mitään ihmeellistä. Vispipuuro oli aina yhtä hyvää. =)

      Poista
    3. Enkä ole pedantti, mutta korjaan silti: tässä puuttuva T "kokeiluun"... =P

      Poista