27.01.2026
Kun eilen aamulla kirjoitin noista minun arkirutiineista niin vielä uimahallille ajellessa mietin , että kyllähän ne rutiinit tuppaa siirtymään myös kodin ulkopuolelle. Eli parkeeraan usein samaan parkkiruutuun tai ainakin lähelle samaa joka kerta niin kauppamatkalla kuin muuallakin. Uimahallissa valitsen saman pukukopin jos se on vain vapaana tai jonkin muun "suosikeista"ja sanomattakin selvää että pesut, vesijumpat ja saunat menee samaa rataa aina 😂.
Kävelylenkkejä sentään vaihdan vuodenajan ja mielialan mukaan mutta onhan niissäkin oma kaava ja kesto.
Maisemat voi tosin olla hyvinkin eri näköisiä sään mukaan; eilen paistoi jopa hetkellisesti aurinko.
Onpa kaunis maisemakuva! Ei kaikessa tarvitse aivoja kuormittaa, siksi rutiinit on ok. Uimahallin pukukoppi on helpompi muistaa, kun se on sama melkein aina. Tai voihan siitäkin tehdä muistiharjoituksen. Valitaan koppi, jonka numero on edellisen kerran kopin numero + 5, paitsi joka toisella kerralla -3, ja joka viidennellä kerralla lisätäänkin 2. No ei todellakaan 😂😂😂😂.
VastaaPoistaKiitos anna ! Aurinko paistoi juuri sen pienen hetken kun oli ulkoilemassa.
PoistaMeidän uimahallissa on sellainen tsekkauspiste josta voi rannekkeellaan tarkistaa missä se oma koppi olikaan :-). En ole vielä sitä tarvinnut, mutta eiköhän sekin vielä joskus tule tarpeeseen :-).
Upea kuva!! Luin juuri edellisenkin tekstisi ja ehdin ajatella, että en olisi oikein voinut kommentoida sitä, mutta rutiini-aihe jatkuikin täällä. Minullahan ei niitä juurikaan ole. Vain aamukahvit blogien parissa ja kaikki muu menee miten menee, heh. Nytkin!
VastaaPoistaKiitos Stansta ! Juuri tuollaista kuvan tunnelmaa toivoisi talvisään olevan.Aurinkoa, pientä pakkasta ja valkoista puhdasta pakkaslunta.
PoistaAamukahvirutiinithan on sitä parasta !
Voi, miten kaunis kuva! <3
VastaaPoistaMeilläpäin ei ole aurinkoa näkynyt pitkään aikaan. Ei edes vilaukselta.
Mutta totta tuokin, että niitä rutiineja on helposti joka paikassa. Bussissa aikanaan pyrin suht samoihin paikkoihin (en tietenkään kenenkään syliin istunut), auto tuli parkkeerattua samoille tienoille, jopa kahvipöytä oli työpaikalla (kun olin ulkopuolisella töissä) usein sama. Puhumattakaan siitä, että siinä pöydässä vielä se istumapaikkakin pakkasi olemaan sama, suht samalla porukalla kun istuttiin (sama muuten kotona - on "omat" paikat lastenlapsillakin, kun tulevat). Samoja reittejä myös automatkoilla tulee käytettyä, vaikka vaihteluakin voisi saada ajamalla joskus jotain muuta kautta... Tapojemme orjia olemme! =D
Kiitos Minz !
PoistaTuollaisesta kuvasta voi kuvitella miten ulkomaalaiset ihastelevat suomen talvea...ja kaunista se onkin; välillä :-).
Ja niin totta tuo mitä kirjoitit vakipaikoista oli kyse sitten työpaikan kahvihuoneesta tai bussikyydistä. Kerran kun olet paikkasi valinnut :-).
Aurinko melkein "lepää" taivaanrannassa, mutta osaa/jaksaa valaista niin kauniisti puhtaan valkoisen maiseman.... mikä siinä onkaan, että jos olisi harmaata loskaa, likaisen ruskeaa kuraa - niin ei se aurinkokaan osaisi "hommaansa" yhtä hyvin... rutiinitko taivaankappaleilla ja luonnolla myös... no ei, se on se katsojan silmä. Ja silmien vuoksi pukukoppi on hyvä pitää samana, pirskatin pienet salin kaappien numerot, kun ei ilman laseja näe... no, änkee sitä aina samaan paikkaan jumppaamaankin (nonverbaalinen viestintäkin saattaa muuttua, jos siihen on joku ängennyt), mut fillarilla pitäisi aina päästä uusiin maisemiin, hmmm.... tästäpä tulikin nyt pidempi pohdintasessio, miksi? Niinkuin sullakin kävelylenkki, miksi? Filosofiaa nyt kehiin ja pohtimaan syitä syviä!
VastaaPoistaKävelylenkit ovat minulla ainakin kaupungissa aina turhankin samoissa maisemissa; vain niiden pituus vaihtelee sään, mielialan ja ajatusten mukaan :-). Mitä pidemmän lenkin kävelen sen kirkkaampi on mieli; satoi tai paistoi.
VastaaPoistaJa usein löytää jotain ihan uuttakin jota ei ole aiemmin huomannut kun toisinaan sitä kulkee ihan omissa ajatuksissaan tai sitten puhua pölpötän puhelimessa. Se on taas sitten ihan omanlaistansa virkystäymistä :-).