17.03.2026
Jos saan vapaasti valita paikkani niin se on ilman muuta aina reuna- tai mahdollisesti myös nurkkapaikka. Se pätee ihan joka paikassa olen sitten elokuvissa, konsertissa tai mikä pahinta lentokoneessa. Lentokoneessa kun istutaan kuin sillit suolassa ja varsinkin sellainen jättikone jossa keskellä konetta on ihmisiä ripirinnan kahdeksan ja siellä sitten keskellä yrität istua pitäänmuista välittämättä 😰. Ihmiset tulee ihan liian lähelle ja sitten jos ihmisiä on paljon tulee epämielyttävä olo eli pitäisi ainakin olla uloskäynti lähellä. Viittä vaille paniikkokohtaus ?
Minä helposti ärsyynnyn kun joku tunkee liian lähelle minua. Oma reviiritila on kai aika laaja 😁. Iän myötä tämäkin oman reviirin kupla näköjään vain laajenee.
Rauni Mustonen: Oma reviiri 2019
Saman olen muuten huomannut, että tämä oma alue on selvästi laajentunut nuoruuden asjoista. "Omat" ihmiset saavat koskea, esim. istuessa sohvalla, niin että käsivarret koskettavat toisiaan, mutta -yök!- vieraiden kosketus iljettää. Lentokoneen ahtaat penkit ovat yhtä tuskaa! Junankin joskus. Vaikka harvoin reissataankin moisissa.
VastaaPoistaMe muutoinkin miehen kanssa vältellään kaikkea, missä on paljon ihmisiä, kuten esim. markkinoita ahtailla kaduilla tai messuja, missä kiertelyistä ollaan ennen ihan tykättykin. Nykyään kulku menee enempi siihen, että vahtii ihmisiä, ettei tule törmänneeksi kehenkään, kuin siihen, mitä tapahtumassa on tarjolla. :O