maanantai 15. joulukuuta 2025

15.12.2025

Sunnuntaiaamuna ihan hentoinen lumikerros peitti maan ja sitä tietysti Arttukin hämmästelee.

Ja vaikka tassuja vähän palelee niin se mielellään tulee kanssani ulkoilemaan vähäksi aikaa takapihalle. Sementtirenkaan kauluksessa on juuri sopivalla korkeudella lunta nuoltavaksi ja maisteltavaksi.

Ja se katsoo minuun vähän hämmästyneenä, että ai ...tältäkö se maistuukin 🙀

Ei se ollutkaan kermavaahtoa 😾.

6 kommenttia:

  1. Ihana :) Arttu on saman värinen kuin meidän entinen kissa, mutta Santulla oli musta leuka ja sitä sanottiin Santeri Mustaparraksi :)
    Tulipa Santtua ikävä tuosta kuvasta. Santulla oli myös samanlainen 'jakaus' mustassa päässä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me ollaan kyllä sellaisia kissaihmisiä. Artusta saadaan iloa muodossa jos toisessa joka päivä ja vanhetessaan se vain viisastuu ...tai niin me ainakin kuvitellaan :-).
      Minä näen Artun kyljessä mustan sydämen muotoinen läikän.Sydän on vähän muuttanut muotoaan kun kissa on kasvanut :-).

      Poista
  2. Voi mikä ihana ja hämmästynyt ilme Artulla😍Meillä Tara oli niin onnellinen kun pääsi kieriskelemään siinä vähäisessäkin lumessa mikä tuli ( ja meni).

    VastaaPoista
  3. Meillä kun oli aikoinaan koira niin se suorastaan hurmaantui ja villiintyi ensilumien aikaan.Voi sitä kieriskelyn määrää.
    Artulle sopii hyvin vähän tällainen leudompi talven tulo kun pakkasilla se ei sitten enää pysty oikein ulkoilemaan.Tai vain piipahtaa ulos ja palaa sitten äkkiä takaisin.

    VastaaPoista
  4. Ai kermavaahtoa Artun tekisi mieli 😅 Löytyikö edes yhtään ruohotupsua?

    VastaaPoista
  5. Onneksi vielä löytyy ruohotupsuja joita pitää yrittää vähillä hampailla natustella :-) . Kermavaahto olisi niin paljon helpompaa syötävää.

    VastaaPoista