05.04.2024
Irinan biisistä "Junamatka Turkuun ihana ois" soi usein päässäni korvamadon lailla ja eilen sen sitten toteutin eli tein junamatkan Turkuun ja siis junalla😊.
Ja kun en ole pitkään aikaan junalla kolkutellut niin tuli matkalla mieleen miten PALJON on junalla matkustaminen muuttunut sitten nuoruusvuosien. Varsinkin opiskeluaikona tuli matkustettua paljon junalla Salosta Helsinkiin ja myöhemmin myös junamatka Salo-Helsinki-Kuopio tuli tutuksi.
Ennen ostettiin lippu asemalta ja se oli sellainen pienen pieni pahvin palanen johon sitten junassa konduktööri pisti reiän jollakin vempaimella. Ja lippua ostaessa valittiin joko ykkös tai kakkosluokka. Opiskelijalipun voi ostaa vain kakkoseen . Junat olivat ainakin viikonloppuisin tunkutäynnä ja joskus haaveilin että saisipa sitä joskus matkustaa siinä ykkösluokassa; vähän väljemmin ja pehmeämmissä penkeissä 😉.
Junaan kipuaminen oli oma numeronsa sillä rappuset oli jyrkät, talvella usein liukkaat ja varsinkin poistulo junasta oli välillä hankalaa jos aseman laituri ei osunnut ihan kohdilleen.
Junan vessa oli mitä oli ja pissittin suoraan raiteille. Pelottavaa. Ja joissakin vahemmissa junavaunuissa oli lasinen vesikannu tai paremminkin pullo seinällä ja pienen pieniä paperisia kertakäyttömukeja.
Ja meno oli aikamoista kolkuttelua ja juna vispasi mennä puolelta toiselle.Radat olivat osittain huonossa kunnossa.
Toista se on nyt. Lippu on puhelimessa tai ostat sen aseman automaatista. Kuulutukset ja opasteet on selkeät. Omat vaunut lemmikeille ja inva-vaunukin merkitty erikseen. Ja kahdessa kerroksessa mennään. Asemalaituri on samassa tasossa eli ei portaita lainkaan.Ravintolavaunu tuo aamukahvin viereesi.On latauslaitteet ja wifit.Juna kulkee tasaisesti, nopeasti lähes huomaamattomasti.
Kehitys on mennyt kyllä harppauksia eteenpäin ; junailussakin ja ihan myös ulkoisesti muutos on ollut huima.
Eli juna 70-luvulla ja Intercity tätä nykyään. Eroa on kuin yöllä ja päivällä tai näissä kuvissa kuin kesällä ja talvella 😁.
